Joukkueen_opas

~ a.; 0

z

IU IU

::::) ~ ~ ::::)

0-.

en """' D a.

0

-..,

....

000-

© Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus

PUMA 7610-448-7230 ISBN 951-25-1109-6

Oy EditaAb Helsinki 2000

PÄÄESIKUNTA

1~12.1999

Helsinki

Vahvistan tämän Joukkueen Oppaan käyttöön otettavaksi

k-?

Maavoimapäällikkö Kenraaliluutnantti

Jalkaväen tarkastaja Eversti

1

l.

-=--~ J ha Kainulainen I

7C<..-~~~,,Jaakko Koskela

SISÄLLYS JOHDANTO .......................................................................................................... 13

I LUKU TOIMINNAN PERUSTEITA ........................................................ 15 A. VIHOLLISEN TOIMINTA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET JOUKKUEELLE .................................................................................................. 15 B. JOUKKUEEN KOKOONPANO, VARUSTUS JA SUORITUSKyKy ...... 25 C. JOUKKUEEN VAHVENTAMINEN ............................................................. 26

II LUKU JOHTAMINEN ................................................................................ 28 A. PERUSTEITA .................................................................................................. 28 B. TAISTELUKYKY JA TAISTELUVALMIUS ............................................... 29 1. Taistelukyky ........................ .............. .............................. ............... ... .. ................ 29 2. Taisteluvalmius .......................... ,................................. .. ........... .. ........................ 31

C. JOHTAMISTOIMINTA ................................................................................. 32 1. Tehtävä 32 2. Suunnittelu 33 2.1 Tilanteen arviointi ja päätös 33 2.2 Taistelusuunnitelma 34 3. Johtamiskeinot 34 4. Taistelun johtaminen 40

111 LUKU JOUKKUEEN TAISTELUUN LIITTYVIÄ TOIMINTOJA ..... 41 A. TIEDUSTELU ................................................................................................... 41 1. Perusteita 41 2. Maastontiedustelu 41 3. Vihollistiedustelu 42 4. Tilannetiedot 43

B. KOSKETUS JA SUOJAAMINEN ................................................................. 44 C. PANSSARINTORJUNTA ............................................................................... 45 D. EPÄSUORA TULI ........................................................................................... 50 E. ILMASUOJELU JA ILMATORJUNTA ....................................................... 52 1. Ilmauhka ............................................................................................................. 52 2. Ilmasuojelu ................ .................................................................................. ....... 56 3. Omasuoj ailmatorjunta ............ .......... ..... .......................................... .................... 58

F. PIONEERITOIMINTA .................................................................................... 59 1. Linnoittaminen .................................................................................................... 59 2. Suluttaminen ................................................. .. ............. ....... ................................ 68 GHUOLTO .......................................................................................................... 76 1. Perusteita .... .... ................................................................................................. ... 76 2. Taisteluvälinehuolto 77 3. Lääkintähuolto 77 4. Taloushuolto 78 5. Kuljetusvälinehuolto 79 H. SUOJELU ......................................................................................................... 79 1. Perusteita .................................. ................. ..... ........ ....... ..... ................................ 79 2. Polttosuojelu ....................................................................................................... 80 3. Kaasusuojelu .................. ......................... .... ............ ............................................ 81 4. ydinsuojelu ...................... ............... .................................................................... 82

IV LUKU PERUSTAMINEN JA KOULUTUS ................................................................... 84 A. PERUSTAMINEN ........................................................................................... 84 B. KOULUTUS ..................................................................................................... 87

V LUKU SIIRTYMINEN ..................................................................................................... 90 A. PERUSTEITA .................................................................................................. 90

B. MOOTTORIMARSSI ................................................................................ .... 92 1. Marssin valmistelut .......... ...... ......... .... ...... .... ... ...... ....... ... ......... ..... .. ...... .. ... ... ..... 92 2. Marssi .............. ........... .. ....... ..... ... .. ...... ........... .. ..... ............................. .... .... .. ...... 99 C ETENEMINEN MAASTOSSA .................................................................... 105 2. Maastomarssi .............. ..... .. ..... .... .... ... ... .. .... ... .. ....... ........................ .. .... .. .......... J 08 3. Joukkue suuntaosastona ja latuosastona 108

VI LUKU PUOLUSTUS ...................................................................................................... 111 A. PUOLUSTUKSEEN RYHMITTYMINEN ................................................. 111 B. PUOLUSTUSVALMISTELUT ..................................................................... 1. Perusteita .................. .. .... .... .. ....... .. ........ ...... ...... ...... ..... .................................... 2. Ensimmäinen tarkastuskierros 3. Toinen tarkastuskierros 4. Myöhemmät tarkastuskierroksetja taistelusuunnitelman harjoittaminen ......... 5. Pimeätoiminnan valmistelut .... ...... ............. ... .... ...... ...... ... ... ............ ....... ...... .....

118 118 118 123 127 131

C. PUOLUSTUSTAISTELU .............................................................................. 133 D. ERITYISPIIRTEITÄ .................................................................................... 137 1. PuoJustuskeskuksen taaimman tukikohdan puolustus- ja vastahyökkäysvalmistelut .... .. ...... .... .... ... ....... ....... ... ..... ........ ..... ....... ..... ....... ... .... ..... ............ ...... .. 137 2. Puolustus erillisessä tukikohdassa .. .. .... .. ...... .............. .. .............. .. .......... .......... 139 3. Puolustus vesistön rannalla .. ...... .. ........ .... .. ....... .. ...... .... ............................ ........ 142 4. IrtautumisvaJmistelut ja irtautuminen ........ ............................................ ........... 143 5. Tuliylläkkö ...... ......... ..... ... ..... ... ... .... .......... ............. .. ............................. .. .. ....... . 149

VII LUKU HYÖKKÄYS ....................................................................................................... 153 A. VALMISTELUT JA ETENEMINEN KOSKETUKSEEN ........................ 153 1. PERUSTEITA .. .. ... ... ........................ .. ........ ... .... ... ....... ......... ...... .. ................... . 153 2. HYÖKKÄYSVALMISTELUT ....................... .. .......... .. ..... .... ................. .. ....... 159 2.1 Toimenpiteet lähtöalueella ...... .. .............. .. .... ... .... ...... ........ .. .......... 159 B. ISKU VIHOLLISEN RYHMITYKSEEN ................................................... 162

C. TOIMINTA TAVOITTEESSA ...................................................................... 168

D. HYÖKKÄYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ ................................................... 169 1. HYÖKKÄYS PIMEÄLLÄ 169 2. HYÖKKÄYS TALVELLA l70 171 3. KÄRKIJOUKKUEEN TOIMINTA l73 4. JOUKKUE ISKUOSASTONA

VIII LUKU JOUKKUEEN MUITA TOIMINTOJA ...................................... 176 A. TAISTELU SAARRETTUNA JA IRTAUTUMINEN OMIEN JOUKKOJEN YHTEYTEEN ............................................................................................. 176 C. HELIKOPTEREIDEN KÄYTTÖ ............................................................... 183

D. TAISTELU MAAHANLASKUJA VASTAAN ............................................ 184 E. VESISTÖN YLITYS ...................................................................................... 191 F. KOHTEEN SUOJAAMINEN ....................................................................... 192

KUVALUETTELO KUVA 1

Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsämaastossa .. 16

KUVA 2 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsäsaarekkeiden .. rikkomassa maastossa .......................... .. ...... .... .. ....... ... ... ... ............ .. ...... 18 KUVA 3 Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä aukeamaastossa. 20 KUVA 4 Esimerkki helikopterihyökkäyksestä tykeinja raketein ..... .......... ....... .. 21 KUVA 5 Esimerkki vihollisjoukkueen puolustusryhmityksestä ............. ... .. ... ..... 23 KUVA 6 Esimerkki vihollisryhmän pesäkkeestä puolustuksessa .......... .. ... ......... 24 KUVA 7 Esimerkki joukkueen käskynantomuodosta .... .. ..... .... ..... ............. .. ...... . 36 KUVA 8 Esimerkki komppanian viestiyhteyksistä m911JvK JK m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin ... .................. ..... ....... .. ..... ..... 39 KUVA 9 Esimerkki joukkueen panssarintorjunnasta puolustuksessa

46

KUVA 10 Savutuksen käyttötapoja

49

KUVA 11 Tulimuodot

50

KUVA 12 Esimerkkejä lentotiedustelulla havaittavista kohteista

53

KUVA 13 Esimerkki vihollisen rynnäkkökoneiden toiminnasta

55

KUVA 14 Ampujan toimenpiteet omasuojailmatorjunnassa

59

KUVA 15 Ampuma-alan raivaamisen periaate

61

KUVA 16 Taistelijaparin potero suojakoloineen

63

KUVA 17 Sinkopartion potero suojakoloineen

64

KUVA 18 Ryhmän majoituspotero

65

KUVA 19 Ilmatorjuntakonekiväärin potero

66

KUVA 20 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen

linnoitetun tukikohdan rakenteesta ..... ... ...... ..... ........ ......... .... ...... .... ...... 67 KUVA 21 Toiminta kohdattaessa sulute ... .... ... ..... ... ...... ......... ..... ...... ..... ....... ......... 71 KUVA 22 Esimerkki joukkueen suluttamisesta .... .. .... .... ... ....... ..... ..... ...... .... .......... 72 KUVA 23 Esimerkki miinanauhasta .. .......... .. ............................ ... ...... ... ....... ... .... ... 73 KUVA 24 Esimerkki joukkueen puumurroksen käytöstä puolustuksessa ....... .. ..... 74 KUVA 25 Esimerkki valemiinoitteesta ... ... .... .............. .... ...... .... ...... .. ... ........ ..... ..... 76 KUVA 26 Joukon perustamisen periaate .. ...... ... .. ........... .......... ......... ...... ........ ....... 85 KUVA 27 Esimerkki joukkueen asekoulutuksen järjestelyistä .. ......... ... .... ........... .. 88 KUVA 28 Marssin käsitteitä .... .... ... ..... .......... .. ..... ... .... ... ........ .... ..... ...... ... ... ... ........ 91 KUVA 29 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m 91 ........ .

kuormaamisesta telakuorma-autoihin ..................... .. .. ........ ...... ....... .. ... 94 KUVA 30 Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m 2005 .... ..

kuormaamisesta telakuorma-autoihin .................. .. .. ....... ...................... 95 KUVA 31 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m 91 ........ .

kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83) .. .... .................... 96 KUVA 32 Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m 2005 .... ..

kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83) .. .... .. .... .. .......... .. 97 KUVA 33 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen

kuormaamisesta traktoreihin ........... ................. .. ..... .... ... ....... .. .............. 98 KUVA 34 Esimerkki opastuksenjärjestämisestä marssilla .... .. .. .. .......... .............. 100 KUVA 35 Esimerkki ryhmityksestä marssilepoalueella .. .... .. .. ............................. 102 KUVA 36 Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) toiminnasta jouduttaessa

vihollisen ylläkön kohteeksi .. .. .. .. .......... .. ...... ...... .............. .. .... .... ....... 104

KUVA 37 Jääkärikomppanian m 2005 etenemismuodot ... .... ............ ................... 106 KUVA 38 Joukkueen etenemismuodot ... ......... ... ... ... .......... ..... ....... .......... .. .......... 107 KUVA 39 Esimerkki suuntaosaston toiminnasta ........ .... .... ....... .... .. ..... .... ..... ....... 109 KUVA 40 Esimerkki latuosaston toiminnasta ja ahkioladusta ............. ....... .. ....... 110

KUVA 41 Esimerkki komppanian puolustuksen rakenteesta ......... ........ .... .. ........ 112 KUVA 42 Joukkueen ryhmitysvaihtoehtoja ....................... .................... ..... .. ....... 115

KUVA 43 Esimerkki tukikohdan maaston nimeämisestä ............. .......... ............. . 125 KUVA 44 Esimerkki tukikohdan sisäisestä vastaiskusta ....... .. ............................. 129 KUVA 45 Esimerkki jalkaväkijoukkueenjohtajan taistelusuunnitelmasta 2.

tarkastuskierroksen jälkeen .............. ................................... ............. .... 130 KUVA 46 Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen valaisun ....

järjestelyistä tukikohdassa .................... ........................ ....................... 132 KUVA 47 Esimerkki erillisen tukikohdan puolustuksen järjestelyistä

141

KUVA 49 Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) irtautumisjärjestelyistä ...... ...... 146 KUVA 50 Esimerkki jääkärijoukkueen tuliylläköstä

151

KUVA 51 Esimerkki tulivalmistelusta

155

KUVA 52 Komppanian hyökkäyksen käsitteitä

158

KUVA 53 Esimerkki joukkueen ryhmityksestä lähtö asemassa

163

KUVA 54 Joukkueen avorivi hyökkäyksessä

164

KUVA 55 Esimerkkejä joukkueen toiminnasta panssarijalkaväkiryhmän estäessä ....

etenemisen .. .. ........ ............... .............. ... .... .. ........ .............. ...... ..... ....... . 167 KUVA 56 Esimerkki panssariajoneuvoilla liikkuvan kärkijoukkueen

etenemismuodosta

172

KUVA 57 Esimerkki joukkueen hyökkäyksestä iskuosastona

l75

KUVA 58 Esimerkkejä joukkueen ja panssarivaunujoukkueen yhteistoiminnasta ..... hyökkäyksessä ........ ............. ... ................ .......... ... ........ ......... .. .. ..... ...... 179 KUVA 60 Huomioon otettavia asioita toimittaessa panssarivaunun lähialueella .182 KUVA 61 Esimerkit helikopteri- ja laskuvarjomaahanlaskuista

186

KUVA 62 Esimerkki joukkueen ryhmityksestä metsäsaarekkeiden rikkomalla ........ . aukea-alueella maahan laskun torjunnassa ........................... .. ..... ......... 188 KUVA 63 Esimerkki joukkueen ryhrnityksestä aukean reunassa maahan laskun ..... .. . torjunnassa ............ ..... ....... ..... ........................... ................ ................... 189 KUVA 64 Esimerkki joukkueen kohteensuojaamisesta

193

LIITELUETTELO LIITE 1

OPPAASSA KÄYTETTYJÄ MERKKEJÄ

LIITE 2

ESIMERKKI JÄÄKÄRIJOUKKUEEN M 91 VARUSTUKSESTA. 197

195

LIITE 3 JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT MERKIT ................ ... .............. .... ...... ...... .... .................. .... ................... 198 LIITE 4 ESIMERKKI JOUKKUEENJOHTAJAN KÄYTTÄMÄSTÄ TULIKOMENNOSTA .... ... .... .... ....... ..... ... ..... .......................... ... ........ 199 LIITE 5

ESIMERKKI JOUKKUEELLE ANNETTAVASTA MARSSIKÄSKYSTÄ

200

LIITE 6 OHJE LUONNNOKSEN LAATIMISESTA JA ESIMERKKI LUON- .... NOKSESTA PUOLUSTUKSESSA .................................................... 202 LIITE 7 ESIMERKKEJÄ PUOLUSTUKSEN KÄSKYISTÄ

203

LIITE 8 ESIMERKKEJÄ KÄSKYISTÄ HYÖKKÄYKSESSÄ

212

LIITE 9 JÄÄKÄRIJOUKKUEEN TUKIKOHDAN VARTIOINTIJÄRJESTELYT

215

13

JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu jääkäri- ja jalkaväkijoukkueelle. Kokoonpanojen eroista johtuvat erilaiset menettelytavat on esitetty kussakin luvussa. Taisteluajoneuvoilla varustettujen panssarijääkärijoukkueiden toiminta ohjeistetaan erikseen. Joukkueen asutuskeskustaistelu ja sissitoiminta on käsitelty Asutuskeskustaisteluoppaan II osassaja Sissitoimintaoppaassa. Joukkueen toimintaan kiinteästi liittyviä muita oppaita ovat Komppania opas, Ryhmänjohtajan opas, Taistelijan opas sekä Panssarintorjuntaopas. Yksityiskohtaiset, haljoituksissa käytettävät kokoonpanot ilmenevät voimassa olevista hatjoitusvahvuuksista. Oppaan periaatteiden hallitseminen luo edellytykset joukkueenjohtajien omatoimisille käytännön sovellutuksille eri maastoissa ja tilanteissa. Tämä opas kumoaa Jalkaväen taisteluohjesääntö III:n luonnoksen vuodelta 1988 sekä väliaikaisen koulutusohjeen Jääkärikomppanian ja Jääkärijoukkueen taistelusta vuodelta 1991 (PEjvtsto:n koulutusohje nro 1141/Dbc/31.7.1991).

15

I LUKU TOIMINNAN PERUSTEITA Suunnitellessaan tehtävänsä toteuttamista joukkueenjohtajan on arvioitava vastassaan olevan vihollisen taistelutapoja kyseisessä toimintamaastossa ja -olos.uhteissa.

A.

VIHOLLISEN TOIMINTA JA SEN ASETTAMAT VAATIMUKSET JOUKKUEELLE

Vihollisen panssaroidut joukot on varustettu ja koulutettu taisteluun ensisijaisesti aukeavoittoisessa maastossa. Metsämaasto vaikeuttaa vihollisen tiedustelua, liikettä ja tulen käyttöä. Puolustavaajoukkuettamme vastaan saattaa hyökätä esimerkiksi vahvennettu komppania, johon voi kuulua kolme taistelupanssarivaunua ja 14 rynnäkköpanssarivaunua. Jalan taistelee noin 90 miestä. Hyökkäystä tuetaan epäsuoralla tulella, panssarivaunujen ja tulitukiaseiden suora-ammunta tulella sekä ilma-aseilla. Metsämaastossa vihollinen joutuu etenemään pääosin jalan ja se voi käyttää panssarivaunujaan tulitukeen vain rajoitetusti. Ilmavoimien, helikoptereiden ja tykistön tukemismahdollisuudet heikkenevät, koska maalin paikantaminen vaikeutuu.

Vihollinen aloittaa hyökkäyksensä yleensä voimakkaalla tulivalmistelulla, joka voi olla kymmenienkin minuuttien pituinen. Panssarivaunut raivaavat epäsuoran tulen suojassa sulutteisiin aukkoja. Epäsuora tuli siirtyy portaittain eteenpäin lamauttaen syvemmällä puolustuskeskuksessa olevan joukon. Murtokohtaan voidaan ampua savutus. Jalkaväki etenee miinoittamattomista kohdista tai panssarivaunujen perässä miinoitteisiin raivattujen aukkojen kautta ja iskee asemiamme vastaan. Vihollistaistelijat heittävät käsikranaatteja etummaisiin pesäkkeisiin ja jatkavat tulta ja liikettä sekä panssarivaunujen tukea hyväksi käyttäen tunkeutumista puolustajan ryhmitykseen. Metsämaastossa vihollinen ei pysty levittäytymään nopeasti eikä käyttämään tulivoimaansa täysin hyväkseen. Johtaminen on vaikeaa ja hidasta. Sivustahyökkäykset ovat hitaita ja vaikeasti toteutettavia. Tiestö vaikuttaa oleellisesti vihollisen hyökkäyksen suuntaamiseen. Taisteluja käydäänkin alkuvaiheessa tiestön valtaamiseksi.

16

~

t-t-

\

~~ .

st'"

~~ ' ka.r::.a==t-I- - ~

Jalkaväen varmistusosasto edessä, vaunut perässä jonossa 25 - 50 metrin välein

1· • II •

t-t-

st'

~

J

tIf~. \y.,~ ' ·~" ltl . : -~ I ~ ..., -

-----J

~ Vastarintaa kohdatessaan kärk. vaunut antavat tulitukea, tykistö ampuu tulivalmistelun, taisteluvaunut raivaavat, jalkaväki jalkautuu

"'" t't'

st' tt

t-~ t-t-

t-t-

luttamaUomista ja raivatuista jalkaväki tekee rynnäkön ja jatkaa etenemistään taisteluvaunujen t ukemana. Jos hyökkäys epäonnistuu, voidaan ampua uusi tulivalmistelu tai kiertää puolustajan sivustaan ialkaväellä. Taisteluvaun

KUVA 1

tIa."1\

~_ t:t-

~p \f..;t.: I ~ ... ~ Jh::.-

tl.

t'~-~~.

Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsä maastossa

17

Metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa taisteluvaunut toimivat yleensä ryhmityksessä etummaisina. Niitä käytetään tulituessa metsäsaarekkeissa. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunuissaan mahdollisimman pitkälle, joskus jopa puolustajan ryhmitykseen jalkautuen vasta taisteluasemissa, mikäli puolustaja on heikko. Syöksy voidaan myös suorittaa tukikohtien välitse lamauttamalla ne hetkellisesti voimakkaalla tulella. Jos puolustajaa ei kyetä lamauttamaan pyritäänjalkautumaan puolustajan tähystetyn suora-ammuntatulen vaikutuksen ulkopuolella tai savun suojassa. Rynnäkköpanssarivaunut seuraavat jalkautumisen jälkeen jalkaväkeä tulituessa. Metsäsaarekkeita käytetään etenemiseen, valtaamalla ne yksi kerrallaan. Metsäsaarekkeet antavat suojaa hyökkääjälle. Vihollisen jalkaväki voi vallata metsäsaarekkeen jalan tuhoten saarekkeesta panssarintorjunta aseet, jonka jälkeen panssarivaunut ajavat saarekkeeseen tulitukeen.

18

Taistelupanssarivaunut toimivat ryhmityksessä etummaisina. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunuissaan mahdollisimman pitkälle. Hyökkäystä tuetaan myös epäsuoralla tulella.

Taistelupanssarivaunut ajavat tulitukeen. Rynnäkkövaunut seuraavat jalkautumisen jälkeen jalkaväkeä ja tukevat sitä tulellaan.

KUVA 2

Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä metsäsaarekkeiden rikkomassa maastossa.

19

Avoimessa maastossa vihollinen suorittaa hyökkäyksensä rintamahyökkäyksenä. Avoimena maastona ymmärretään koko yksikön levittäytymisen mahdollistavaa, vähintään 200 m leveää, peltoaukeaa tai muuta aukeaa. Taistelupanssarivaunut, joista osa on varustettu raivaimella, etenevät yleensä ryhmityksessä etummaisina avorivin tapaisessa muodossa. Taistelupanssarivaunut tulittavat voimakkaasti puolustajan ryhmitystä. Epäsuoraa tulta voidaan ampua samanaikaisesti puolustajan ryhmitykseen. Jalkautunut jalkaväki seuraa taistelupanssarivaunuja avorissä. Jalkaväki tulittaa vaunujen väleistä puolustajaa ja valmistautuu rynnäkön suorittamiseen käsketyllä hetkellä. Rynnäkköpanssarivaunut seuraavat jalkaväkeä avorivissä. Rynnäkkövaunut antavat tulitukea jalkaväelle ampumalla jalkaväen ja taistelupanssarivaunujen väleistä. Mikäli havaitaan miinoja voi hyökkääjä ryhtyä raivaamaan miinoitetta. Hyökkäys voidaan hetkellisesti pakottavassa tilanteessa pysäyttää, mikäli miinoite estää täysin vaunujen etenemisen. Aukean yli pyritään hyökkäämään nopeasti voimakkaan tulituen turvin, ja murtamaan puolustus kapeassa muodossa.

20

~ tt tt ~ *\t tt

tt tttt

tt

~~

~~

t

tttt tt ~

~

t tt tt

t

tj 11

~ ~ ~

~

Vahvennetun komppanian hyökätessä etummaisina hyökkäävät taistelupanssarivaunut. Jalkaväki etenee rynnäkkövaunujen etupuolella. Rynnäkkövaunut etenevät heti jalkaväen takana valmiina tukemaan tulellaan sen etenemistä.

KUVA 3

j.

Esimerkki vahvennetun komppanian hyökkäyksestä aukeamaastossa.

n

21

Vihollinen tukee hyökkäystään taisteluhelikoptereilla, rynnäkkökoneilla, tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä. Puolustavaa komppaniaa vastaan saattaa toimia taisteluhelikoptereita tai rynnäkkökoneita. Taisteluhelikoptereita ja rynnäkkökoneita käytetään jo ennen hyökkäyksen tulivalmistelua sekä osana tuli valmistelua. Taisteluhelikoptereita käytetään myös tulivalmistelun jälkeen välittömiin tulitukitehtäviin. Ne lentävät matalalla käyttäen hyväkseen maaston tmjoamaa suojaa.

TULlTUSETÄISVYS 500 - 2000 m

_..":..,--

KUVA 4

Esimerkki helikopterihyökkäyksestä tykein ja raketein

22 Tykistöllä ja kranaatinheittimistöllä vihollinen pyrkii ampumaan murtokohtaan niin voimakkaan tulivalmistelun ettei puolustaja kykene toimimaan sitä vastaan. Vihollisen panssarivaunut ja osa lentokoneista sekä helikoptereista pystyvät jatkamaan taistelua pimeällä. Osa vihollisen käsiaseista on varustettu valonvahvistimilla. Vihollinen valaisee taistelukenttää valaisuraketein ja -ammuksin. Omien joukkojen hyökätessä vastassa on usein nopeasti puolustukseen ryhmittynyt vihollinen. Oman joukkueemme on pystyttävä nopeasti lyömään ryhmä, joka taistelee osana joukkuetta. Ryhmään voi kuulua rynnäkkövaunu ja seitsemän jalan taistelevaa miestä. Epäsuoran tulen alkaessa ryhmä suojautuu vaunuunsa. Tulen päätyttyä ryhmä jalkautuu ja levittäytyy vaunun tuliasemien suojaksi. Maan ollessa sula miehillä on avopoterot muutaman tunnin valmistelujen jälkeen ja rynnäkkövaunu on osin kaivettu maahan sekä vara-asemat on tiedusteltu. Vaunun tuliasema pyritään valitsemaan metsämaastossa siten, että tulialue on joko tiellä, hakkuuaukealla, raivatulla alueella tai harvassa metsässä. Puolustavalla vihollisen komppanialla voi olla reservinä vastahyökkäyksiin varattu panssarivaunujoukkue.

23

~

~ ~

'-l/

o

100111

ryhmityksen leveys 300 m, syvyys 150 m ajan salliessa etumaasto miinoitetaan ja sinne paikannetaan epäsuoran tulen maaleja

KUVA 5

Esimerkki vihollisjoukkueen puolustusryhmityksestä

~

~----------------~~~~~--50-60m-----------------------------..

CD Miehillä avopoterot @ @

Konekivääri Rynnäkkövaunun varsinainen asema

@

Rynnäkkövaunun vara-asema

® Miehet suojautuvat epäsuoralta tulelta rynnäkkövaunuun

25

Taisteluien luonne vaatii ioukkueelta tilanteen edellyttämää riittävän tehokasta ennakointia - tilanteen edellyttämää taisteluvalmiutta ja toimenpiteiden riittävää nopeutta - yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa - oman toiminnan suojaamista ja salaamista taitoa käyttää maastoa - kykyä suojautua vihollisen tulen vaikutuksilta - kykyä käyttää joukkueen aseita - kykyä käyttää epäsuoraa tulta taistelukelpoisuuden ja taistelutahdon jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä.

B.

JOUKKUEEN KOKOONPANO, VARUSTUS JA SUORITUSKYKY

Joukkueeseen kuuluu joukkueenjohtaja - joukkueen varajohtaja - kolme ryhmää - sinkopartio (JääkJ m 9l:ssä sisältyy 3. ryhmään) - taistelu lähetti - lääkintämies ja - ajoneuvojen kuljettajat. Jääkärijoukkueeseen (m/2005) kuuluu lisäksi tulenjohtopattio. Joukkueenjohtaja johtaa joukkuettaan tehtävän ja tilanteen mukaisesti ja vastaa joukkueensa taistelukelpoisuudesta, taisteluvalmiudesta, koulutuksesta sekä kurista. Joukkueenjohtajan on pidettävä joukkueensa selvillä tilanteesta ja tehtävästä. Ryhmien johtajien on oltava tietoisia joukkueenjohtajan suunnitelmista siinä määrin, että he pystyvät täyttämään ryhmälle annetun tehtävän.

Joukkueen varajohtaja on joukkueenjohtajan apulainen ja tarvittaessa sijainen. Varajohtajalla on oltava tilanteesta, tehtävästä ja suunnitelmista samat tiedot kuin joukkueenjohtajalla. Tällöin joukkueenjohtajan estyessä johtamasta joukkuettaan pystyy joukkue jatkamaan tehtävänsä toteuttamista. Varajohtaja johtaa huoltotoimenpiteitä joukkueenjohtajan käskyjen mukaan. Hän on ensisijaisesti vastuussa ajoneuvoista, ampumatarvikkeista, lääkintämiehen toiminnasta, ruokailuista ja majoittumisesta. Joukkueen jakautuessa kahteen osaan joukkueen varajohtaja voi johtaa toista osaa. Ryhmän tulivoima perustuu rynnäkkökiväärien, konekiväärin ja kertasinkojen tulenkäyttöön. Ryhmä taistelee yleensä joukkueen osana kiinteässä yhteistoiminnassa joukkueen muiden ryhmien kanssa.

26 Sinkopartio tuhoaa joukkueen alueella olevat vihollisen panssarivaunut. Partiota käytetään yleensä kootusti. Sinkopartion johtaja johtaa partiotaan joukkueen johtajalta saamiensa käskyjen ja ohjeiden mukaan. Taistelulähetti välittää joukkueenjohtajan käskyjä ja ilmoituksia. Taistelulähetti liikkuu yleensä joukkueenjohtajan mukana ja majoittuu hänen kanssaan samaan paikkaan. Lääkintämies antaa haavoittuneille ensiavun. Hän valvoo lisäksi juomaveden käyttökelpoisuutta, jätteiden hävittämistä sekä kenttäkäymälöiden rakentamista ja käyttöä. Ajoneuvonkuljettaja kuljettaa ajoneuvoa, vastaa ajoneuvonsa kunnosta, kuormasta ja maastouttamisesta. Hän osallistuu taistelijana joukkueenjohtajan tai ryhmänjohtajan käskemiin tehtäviin. Hän voi toimia ilmatorjuntakonekiväärin ampujana. Esimerkkijääkärijoukkueen m 91 varustuksesta on esitetty liitteessä 2. Joukkueen on kyettävä lyömään hyökkäyksellä panssaroidun jalkaväkiryhmän vahvuinen vihollisosasto torjumaan puolustusvalmistelujen jälkeen komppanian vahvuisen, taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen tukeman vihollisosaston hyökkäys - häiritsemään tai tuhoamaan helikoptereita ja rynnäkkökoneita ilmatoljuntakonekivääreillä siirtymään ja taistelemaan myös pimeällä.

c.

JOUKKUEEN VAHVENTAMINEN

Joukkueelle alistetaan yleensä tulenjohtoryhmä tai - partio. Jääkärijoukkueeseen (m/200S) kuuluu tulenjohtopartio. Tulenjohtoryhmään kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja kaksi viestimiestä. Tulenjohtopartioon kuuluu tulenjohtaja, tulenjohtoaliupseeri, tulenjohtomies ja viestimies. Tässä oppaassa käytetään tulta johtavista osista nimitystä tulenjohtoryhmä. Tulenjohtoryhmän varustukseen kuuluu tähystysvälineistöä, etäisyyden mittausvälineistöä sekä viestivälineitä. Tulenjohtoryhmän välineistöä käytetään muuhunkin toimintaan kuin tulenjohtotoimintaan, mm. mittausvälineistöä ampumaetäisyyksien mittaukseen, viestivälineitä joukkueenjohtajan johtamisyhteyksien ylläpitoon.

27

Tulenjohtaja johtaa epäsuoran tulen käytön valmistelut ja toteuttamisen joukkueen alueella joukkueenjohtajan ja komppanian tulenjohtopäällikön käskyjen mukaan. Koko tulenjohtoryhmän henkilöstö osallistuu varsinaisten tehtäviensä ohella muun muassa joukkueen tähystys- ja vartiotehtäviin. Tulenjohtoryhmän on kyettävä taistelemaan myös käsiasein. Ensimmäisen kerran tavatessaan joukkueenjohtaja ja tulenjohtaja selvittävät seuraavat asiat: Joukkueenjohtaja

Tulenjohtaja - arvo, nimi ja joukko

- arvo ja nimi - tehtävä sekä tulenjohtoryhmän kokoonpano, sijainti sekä taisteluvalmius - joukkueen tehtävä, kokoonpano ja ryhmitys - tiedot tilanteesta ja naapureista - tulenjohtoryhmän tehtävä - huollon järjestelyt

Joukkuetta voidaan myös tukea antamalla sille lisämateriaalia, kuten patruunoita, kertasinkoja, telamiinoja, käsikranaatteja sekä savu- ja valaisuvälineitä työkoneita ja ajoneuvoja työkaluja, räjähdysaineita ja viestivälineitä sekä linnoitusmateriaalia elintarvikkeita ja lääkintämateriaalia. Joukkueen kanssa samalla alueella voi toimia esimerkiksi komppanian tai pataljoonan sinkoryhmiä tai -partioita sekä pataljoonan pioneerijoukkueen osia.

28

II LUKU JOHTAMINEN A.

PERUSTEITA

Joukkueenjohtaja johtaa joukkuettaan komppanian päälliköltä saamiensa käskyjen mukaan. Joukkue taistelee yleensä komppanian osana. Taistelujen aikana tilanteet muuttuvat nopeasti ja kokonaistilanne on usein epäselvä. Joukkue voi joutua saarroksiin tai erilleen muusta komppaniasta. Joukkueenjohtajan on tällöinkin pystyttävä tekemään nopeita ja päällikön taistelusuunnitelman mukaisia ratkaisuja. Komppanian päällikön antamat tehtävät ovat komppanian kokonaistoiminnan kannalta välttämättömiä toteuttaa. Tehtävän täyttäminen saattaa merkitä joidenkin taistelijoiden kaatumista tai haavoittumista, mutta se ei saa estää tehtävän täyttämistä. Sodan alkuvaiheessa joukkueenjohtaja ei voi tietää kuinka alaiset pystyvät hallitsemaan pelkonsa ja säilyttämään toimintakykynsä taistelussa. Tämän vuoksi joukkueenjohtajan on perustamisesta lähtien seurattava erityisesti alijohtajiensa toimintaa. Jos joukkueenjohtaja havaitsee alaisessaan kyvyttömyyttä toimia vaikeissa tilanteissa, hänen on viipymättä keskusteltava jatkotoimenpiteistä komppanian päällikön kanssa. Kyetäkseen johtamaan joukkuettaan hyvin kaikissa tilanteissa ja täyttämään annetun tehtävän joukkueenjohtajan on tunnettava vihollisen taistelutavat ja kalusto ymmärrettävä komppanian taistelusuunnitelma hallittava joukkueensa kokoonpano, varustus, suorituskyky ja käyttöperiaatteet hallittava joukkueen taisteluvälineiden käyttö ennakoitava tilanteita siten että kykenee tekemään päätökset nopeasti ja käskettävä ratkaisut ajoissa oltava toiminnassaan määrätietoinen ja johdonmukainen osattava käsitellä alaisiaan ja ylläpitää joukkueessaan kuria oltava toiminnassaan oikeudenmukainen ja huolehdittava alaisistaan. Joukkueenjohtaja on alaistensa jatkuvan tarkkailun kohteena. Esimerkkinä alaisilleen joukkueenjohtajan on kestettävä sekä fyysistä että henkistä rasitusta. Joukkueenjohtajan on tasattavajohtamisvastuuta vuorottelemalla varajohtajansa kanssa tarpeen mukaan ja pyrittävä nukkumaan vähintään 3-4 tuntia vuorokaudessa säi-

29 lyttääkseen toimintakykynsä. Ravinto- ja nestetarpeen tyydyttäminen on välttämätöntä johtajan toimintakyvyn säilymisen kannalta. Väsynyt ja välinpitämätön johtaja heikentää koko joukkueen taistelukykyä. Joukkueenjohtajan on osattava suunnistaa hyvin. Hän ei kuitenkaan joukkuetta johtaessaan saa sitoutua liikaa summistustehtäviin, vaan niissä hänen tulee määrätä avukseen joukkueen paras suunnistaja.

B.

TAISTELUKYKY JA TAISTELUVALMIUS

1.

Taistelukyky

Joukkueen taistelukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat taistelutahto, koulutustaso, aseistus ja varustus. Hyvä taistelutahto ilmenee kykynä voittaa pelko ja haluna täyttää tehtävät. Taistelutahdon perustana on tietoisuus taistelujen välttämättömyydestä. Tärkeimpiä taistelutahdon säilyttämis- ja kehittämiskeinoja ovat joukkueenjohtajan esimerkki tehtävän ja sen merkityksen sekä tilanteen selvittäminen alaisille luottamus toisiin taistelijoihin ja taisteluvälineisiin tunnustuksen antaminen hyvästä toiminnasta tinkimätön ja oikeudenmukainen kuri sekä huolenpito alaisista, erityisesti haavoittuneista. Taistelutahtoa lisää erityisesti ryhmien yhteishenki. Joukkueenjohtajan on vältettävä ryhmien ja taistelijaparien hajoittamista. Ryhmiin kuulumattomat ajoneuvojen kuljettajat on sijoitettava ryhmiin ja käskettävä heille taistelij aparit. Joukkue on pidettävä jatkuvasti selvillä tehtävästä ja tilanteesta. Toiminnan tarkoitus on mahdollisimman usein selvitettävä alijohtaj ille tai tilanteen salliessa koko j oukkueelle. Tietojen on oltava totuudenmukaisia. Luottamusta ja yhteenkuuluvuutta joukon ja johtajan välillä lisää avoin ja rehti keskustelu. Esimies ei saa antaa lupauksia, joiden täyttäminen ei ole hänen vallassaan. Kuri ilmenee käskyjen ja määräysten järkähtämättömänä täyttämisenä. Kuria on pyrittävä pitämään yllä ensisijaisesti kannustamalla ja palkitsemalla. Esimiehen on aina puututtava rikkomuksiin. Näin estetään kurittomuuden yleistyminen. Vähäisissä tapauksissa riittää yksityinen huomautus tai kahdenkeskinen puhuttelu. Jos rikkomus on vakava tai sen laatuinen, että sillä voi olla kielteinen vaikutus koko joukon kurinalaisuuteen, on joukkueenjohtajan ilmoitettava asiasta komppanian päällikölle.

30 Alaisille on annettava silloin tunnustusta, kun siihen ilmenee aihetta. Joskus kannattaa palkita hyvä yrityskin. Palkitsemiset suoritetaan joukkueen läsnäollessa. Taistelujen odotus aiheuttaa pelkoa ja lamaannuksen tunnetta. Niiden voittamiseksi on joukkueenjohtajan liikuttava miestensä keskuudessa ja rohkaistava heitä. Toimettomuus johtaa helposti kurin ja taistelutahdon heikkenemiseen. Taistelujen välinen aika on käytettävä uuden tehtävän valmisteluihin, linnoittamiseen, lepoon, huoltoon ja koulutukseen. Jos taistelussa on epäonnistuttu tai tilanne on muuten vaikea, taistelutahdon säilyminen riippuu merkittävästi niistä toimenpiteistä, joihin joukkueenjohtaja ryhtyy. Epäonnistumisen jälkeen on sen syyt selvitettävä ja ne on otettava huomioon tulevassa toiminnassa. Taistelijoiden mielialaa on jatkuvasti tarkkailtava ja sitä huonontavat tekijät on poistettava ajoissa.

Huhut ja väärät tiedot on tyrehdytettävä antamalla oikeita tietoja. Erityisesti on paljastettava lento lehtisten, julkaisujen, radion ja kaiuttimien välityksellä sekä kotiseudun kautta levitetyn vihollispropagandan tarkoitusperät. Samalla on pyrittävä paljastamaan huhujen levittäjät. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta saattavat väsymys, suuret tappiot, tietämättömyys omasta toiminnasta, vihollisen yllättävä toiminta tai tuntemattomien aseiden käyttö sekä johtajien herpaantunut ote tai kaatuminen aiheuttaa taistelustressiä, paniikkia ja jopa joukkopakoa. Taistelustressin oireet esiintyvät vähitellen voimistuvina ilmiöinä, jotka on heti tukahdutettava päättäväisillä ja kovilla toimilla. Niillä ohjataan alaiset tuttuun, helposti hallittavaan ja samalla tehtävää edistävään toimintaan, kuten esimerkiksi poteroiden kaivamiseen. Taistelijoiden mielenkiinto on suunnattava siihen, mitä me teemme viholliselle tai mitkä ovat lähiajan ongelmat sen sijaan, että pohdittaisiin omia henkilökohtaisia vaikeuksia tai sitä, mitä vihollinen tekee meille. Joukkueenjohtajan läsnäolo ja keskustelu taistelijoiden kanssa on vaikeissa tilanteissa välttämätöntä. Tehtävistä luopuneet on heti eristettävä ja heille on osoitettava selvästi luopumisen seuraukset. Kurin säilyttämiseksi on tarvittaessa ryhdyttävä ankarimpiinkin lain sallimiin toimenpiteisiin. Joukkopaon hallitsemiseksi johtajien on ensimmäiseksi pyrittävä pysäyttämäänjoukon liike. Tärkeintä on tällöin saada joukon huomio kiinnitettyä esimieheen komentamallajoukko suojaan tai maahan tai esiintymällä muusta toiminnasta selvästi poikkeavalla, uhkarohkeallakin tavalla. Pakoa johtava on pysäytettävä tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. Taistelutahtonsa säilyttäneitä miehiä voidaan asettaa pakenevan joukon eteen pysäyttämään tai ohjaamaan se haluttuun maastonkohtaan. Muodolliseen arvovaltaan ja kuriin vetoaminen tai ankarilla rangaistuksilla uhkaaminen eivät auta paniikin valtaan joutuneen joukon hillitsemisessä.

31

Alaisten hyvinvointi ja perustarpeiden tyydyttäminen vaativat riittävää lepoa, huoltotoimenpiteiden jatkuvuutta ja oikea-aikaisuutta sekä taistelijoiden suojaamista kylmyydeltä ja kosteudelta. Riittävän levon turvaamiseksi majoittuminen on valmisteltava etukäteen ja toteutettava nopeasti. Majoituksen purkamista liian aikaisin on vältettävä, etenkin talvella ja huonolla säällä. Väsynyt ja hiestynyt joukko on altis paleltumiselle. Ampumatarvikkeiden riittävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Täydennys on suoritettava viimeistään silloin, kun puolet ampumatarvikkeista on käytetty. Hyvin järjestetty haavoittuneiden ja kaatuneiden huolto lieventää tappioiden lamaannuttavaa vaikutusta. Haavoittuneet ja sairaat on evakuoitava mahdollisimman nopeasti komppanian sidontapaikalle. Kuljetusta odottavat on sijoitettava mahdollisimman suojaisiin ja lämpimiin paikkoihin. Taistelutaitoa kehittävä koulutus on aloitettava jo perustamisen aikana. Yhteistoimintaa vahvennusten kanssa on harjoiteltava. Fyysinen kunto säilytetään taistelutoiminnan vaatimalla tasolla toiminnan ja levon säätelyllä sekä huoltotoimenpiteillä. Joukkueen sotavarustus pidetään toimintakunnossa suojaamalla se vihollisen tulelta ja sään vaikutuksilta sekä huoltamalla se käytön ja vuodenajan vaatimusten mukaisesti.

2.

Taisteluvalmius

Taisteluvalmiuden taso riippuu joukkueen senhetkisestä tehtävästä ja vallitsevasta tilanteesta. Joukkueelle joka valmistautuu siirtymistä edellyttämään tehtävään on käskettävä liikkeellelähtävalmius. Liikkeellelähtövalmius määritetään tilanteen tarpeen mukaan 10 minuutista muutamiin tunteihin. Joukkueelle onjo koulutusvaiheessa vakioitava kunkin liikkeellelähtövalmiuden edellyttämät toimenpiteet. Hyökkäyksen lähtöalueella liikkeellelähtövalmiudet ovat 30 minuuttia tai 1 tunti . Hyökkäyksen liikkeellelähtövalmiuksien edellyttämät toimenpiteet on kerrottu kohdassa toimenpiteet lähtöalueella. Taistelusta irti olevan joukkueen taisteluvalmius edellyttää, että ryhmille on käsketty taisteluasemat ja toiminta niissä on harjoiteltu uhanalaisissa suunnissa on kertasingoilla varustettu vartio miehillä on huollettu ja kohdistettu ase aina mukanaan

32 taisteluvyö on aina mukana ja reppu on pakattuna suoja-asemassa tai ajoneuvossa maastouttaminen on toteutettu määrävahvuiset ampumatarvikkeet, kertasingot, käsikranaatit ja vuorokauden kuivamuona on jaettu ajoneuvoihin on kuormattu tarpeeton materiaali ja ajoneuvot on ajokunnossa ja jääkärijoukkueessa ainakin yksi ilmatorjuntakonekivääri on miehitetty. Taisteluvalmiutta voidaan kohottaa muun muassa jakamalla tehtävään tarvittava erikoisvälineistö lisäämällä vartiointia ja tiedustelua käskemällä taisteluvalmiimpi ryhmitys liikkeellä oltaessa tai lisäämällä pesäkkeiden miehitystä antamalla esikäskyjä tulevasta toiminnasta harjoittelemalla tulevaa toimintaa.

c.

JOHTAMISTOIMINTA

1.

Tehtävä

Joukkueenjohtaja saa perusteet toiminnalleen komppanian päällikön käskyistä ja ohjeista. Komppanian päällikön käsky sisältää yleensä ainakin tiedot vihollisesta - komppanian tehtävän ja toiminta-ajatuksen oukkueen tehtävän tarkasti taistelua tukevat joukot ja aseet sekä huollon. Joukkueenjohtajan tulee merkitä oleelliset asiat komppanian päällikön käskystä muistiin. Kompanian päällikkö merkitsee usein käskynsä asioitajoukkueenjohtajan karttaan.

33

2.

Suunnittelu

2.1 Tilanteen arviointi ja päätös Tilanteen arvioinnin perustana on joukkueenjohtajan komppanian päälliköltä saama käsky. Käskyn jälkeen joukkueenjohtaja selvittää epäsuoran tulen käyttömahdollisuudet tulenjohtajan tai tulenjohtopäällikön kanssa. Joukkueenjohtaja antaa vaatimukset tulenjohtajalleen epäsuoran tulen käytöstä joukkueen alueella. Joukkueenjohtajan tilanteen arviointi sisältää joukkueen tehtävän erittelyn vihollisen ja oman joukkueen toimintamahdollisuuksien arvioinnin toimintaolosuhteiden kuten maaston, sään, vuorokauden ja vuodenajan vaikutuksen arvioinnin sekä joukkueen valmiuden ja aikatekijöiden arvioinnin.

Tehtävää arvioidessaan joukkueenjohtaja sitoo tehtävän edellyttämät toiminnat aikaan ja maastoon, jolloin hänelle selviää kokonaiskuva tehtävän edellyttämistä toiminnoista. Vihollisuhka on aina olemassa sekä ilmasta että maasta. Päällikön antamien tietojen perusteella joukkueenjohtaja arvioi vihollisen toiminnasta kuinka paljon vihollista tulee joukkueen alueelle tai sen läheisyyteen vihollisen taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen käyttömahdollisuuksia, tulitukipaikkoja ja etenemisuria vihollisen jalkaväen toimintaa vihollisen taisteluhelikoptereiden ja rynnäkkökoneiden toimintaa miten maasto, vuorokauden ja vuodenaika sekä sää vaikuttavat vihollistoimintaan oman toiminnan vaikutuksen vihollisen toimintaan.

Omista toimintamahdollisuuksistaan joukkueenjohtaja arvioi joukkueen senhetkisen valmiuden aloittaa tehtävä valmisteluihin käytössä olevaa aikaa huomioiden vihollisen toiminta toimintamaaston antamaa suojaa, estearvoa ja linnoittautumismahdollisuuksia vuorokauden, sään ja kelin vaikutusta toimintaan ja suojautumismahdollisuuksiin Lopuksi joukkueenjohtaja arvioi aikatekijät, jotka vaikuttavat toimintaan. Aikatekijöiden arvioinnin pohjalta joukkueenjohtaja päättää toimintojen suoritusjärjestyksen ja kiireellisyyden.

34 Tilanteen arvioinnin perusteella joukkueen johtaja tekee päätöksensä. Tilanteen arvioinnin on oltava jatkuvaa myös päätöksenteon jälkeen. Päätös ilmaisee, miten tehtävä suoritetaan. Nopea ja oikeansuuntaisena aloitettu toiminta on parempi kuin pitkän harkinnan vuoksi myöhästynyt ratkaisu. 2.2 Taistelusuunnitelma Joukkueenjohtaja täydentää päätöksensä taistelusuunnitelmaksi,joka sisältää yleensä - joukkueen tehtävän ja sen suoritusperiaatteen ryhmien tehtävät tiedustelun ja suojaamisen panssarintorjunnan epäsuoran tulen ilmatorjunnan ja ilmasuojelun pioneeritoiminnan ajoneuvojen käytön taisteluainesuojelun huollon ja johtamisen. Taistelusuunnitelmasta voidaan tehdä luonnos erityisesti puolustustaistelussa helpottamaan johtamistoimintaa. Liitteessä 6 on esimerkki taistelusuunnitelman luonnoksesta puolustuksesta

3.

Johtamiskeinot

Joukkueenjohtajan johtamisen keinoja ovat oma esimerkki ja johtamispaikan valinta selvät j a yksiselitteiset käskyt vahvistetut ja sovitut merkit pysyvä tehtäväjako - etukäteen sovitut toimintamenetelmät sekä - vakioidut toimenpiteet. Johtajan esimerkki on erityisen tärkeä ensimmäisessä taistelussa. Rohkealla ja rauhallisella esiintymisellä hän auttaa miehiä hallitsemaan pelkonsa. Kuitenkin liiallinen uhkarohkeus voi kostautua turhana kaatumisena tai haavoittumisena. Johtajan menettäminen saattaa lamauttaa joukkueen taistelukyvyn. Johtajan esimerkillä saadaan joukko myös suojautumaan, aloittamaan ja keskittämään tuli tai etenemään hyökkäyksessä.

35

Johtamispaikkaa valittaessa on otettava huomioon, että sieltä on nähtävä sekä vihollinen että taistelumaasto joukkneenjohtajalla on oltava mahdollisuuksien mukaan näköyhteys ryhmänjohtajiin sen tulisi tarjota suojaa vihollisen suora-amrnuntatulelta johtajan on sijoituttava ja liikuttava taistelun aikana siten, että hän pystyy tarvittaessa välittömästi johtamaan taistelua kulloinkin ratkaisevasti vaikuttavan joukkneen osan tai aseen, kuten esimerkiksi konekiväärin ja sinkoaseen toimintaanja joukkneenjohtaja ja tulenjohtaja toimivat yleensä yhdessä. Käskyt on annettava riittävän ajoissa, jotta alaisille jää aikaa käskyn toteuttamiseen. Käskiessään joukkneenjohtajan ja ryhmänjohtajan on otettava huomioon alaisensa henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemus, koulutustaso, mieliala ja väsymystila. Käskiessään joukkneenjohtajan äänenkäytön on oltava rauhallista ja vakuuttavaa on kohdistettava sanansa käskyn saajalle ja katsottava häntä silmiin ja on sidottava käsky maastoon tai kädellä näytettyyn kompassi suuntaan. Joukkneenjohtaja käskee joukknettaan henkilökohtaisesti lähiradiolla lähetin tai huutoketjun välityksellä. Joukkneenjohtajan antamat käskyt ovat esikäskyjä, yhteiskäskyjä tai erilliskäskyjä.

Esikäsky on toiminnan nopeuttamiseksi annettava varsinaista käskyä edeltävä käsky, joka sisältää valmistautumistehtävän. Yhteiskäsky annetaan samansisältöisenä samanaikaisesti kaikille alijohtajille tai koko joukkneelle. Annettaessa yhteiskäskyä koko joukkneelle käytetään usein käskynantomuotoa. Erilliskäsky annetaan vain niille alaisille, joita asia koskee. Taistelutilanteissa annetut käskyt ovat yleensä erilliskäskyjä. Erilliskäsky on saatettava myös niiden tietoon, joiden toimintaan se vaikuttaa.

36

& ••

••

2C8J

3C8J

•••

IZIv

RSrn

••• J

[JJ

J

••

IZI •••

[1JTJA

31Z1 •• 21Z1 J

••

11Z1 ••

J

1C8J

J

EE

-101m

I

& •

••

[AJ

RSITJ

(JvJ:ssa ja JääkJ m 200S:ssä)

& - taistelijoiden väliset etäisyydet noin 1 metri - vartiomiehet maaston mukaan 50 - 150 metrin päähän Joukkuetta ei saa koota käskynantomuotoon vihollisen läheisyydessä, eikij silloin, kun on olemassa uhka joutua tulen käytön kohteeksi.

KUVA 7

Esimerkki j oukkueen käskynantomuodosta

Hyvä käsky on lyhyt, yksiselitteinen ja toteuttamiskelpoinen. Käskyyn sisällytetään vain ne asiat, jotka käskyn saajan on toiminnassaan tiedettävä. Joukkueenjohtaja ei toista komppanian päälliköltä saamaansa käskyä joukkueelleen sellaisenaan, vaan käskee vain saamansa tehtävän toteuttamiseksi tarvittavat asiat. Käskyn ymmärtäminen varmennetaan kysymyksinja toistoin. Erityisesti käskyn tehtäväosien ymmärtäminen on varmistettava. Käskyn jälkeen alaisille voidaan antaa yksityiskohtaisia toimintaohjeita.

37

Vahvistettuja ja sovittuja merkkejä ovat käsi-, valo-, lippu- ja äänimerkit sekä merkkisavut. Niitä käytetään joukon, tulen ja ajoneuvojen johtamisessa, hälyttämisessä, tietojen vaihtamisessa ja tunnistamisessa.

Merkinantovälineitä joukkueessa ovat valopistoolit taskulamput liput savu- ja merkkisavuheitteet vihellyspillit valojuovaluodit sekä hälyttimet. Joukon ja ajoneuvojen johtamisessa käytettävät vahvistetut käsi- valo- ja lippumerkit ovat liitteessä 3. Pysyvä tehtäväjako joukkueessa ja ryhmässä vähentää käskemistä ja nopeuttaa toimenpiteitä. Tehtävät pitää jakaa alaisten kykyjen mukaan. Vakioidut toimenpiteet ja etukäteen sovitut toimintamenetelmät edesauttavat aloitteen tempaamista ja helpottavat johtamista. Toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että joukkueenjohtaja käskee ja harjoittaa toimintamenetelmät riittävän hyvin. Yhteyttä pidetään takaa eteen, vasemmalta oikealle ja tukevasta tuettavaan. Joukkueenjohtaja voi käyttää yhteydenpitoon - tapaamista lähettiä yhteysmiehiä - vahvistettuja ja sovittuja merkkejä sekä - puhelin- ja radioyhteyksiä.

Henkilökohtainen tapaaminen on varmin yhteydenpitotapa ja siihen on pyrittävä aina tilanteen salliessa. Joukkueen ollessa taistelussa joukkueenjohtajan on keskityttävä taistelun johtamiseen ja huolehdittava yhteydenpidosta muilla tavoin. Jääkärijoukkue voidaan varustaa ryhmäkohtaisilla lähiradioilla, joita käytetään taistelun johtamiseen. Tulenjohtoryhmät ja jalkaväkikomppaniassa lisäksi puhelinryhmä rakentavat joukkueisiin puhelinjohdot. Tulenjohtoryhmillä on lisäksi käytössään radio ja sanomalaite. Radio- ja puhelinyhteyksiä käytetään ensisijaisesti epäsuoran tulen johtamiseen, mutta myös joukkueenjohtajan johtamistoiminnassa.

38 Puhelinyhteyttä tulee käyttää salattavuussyistä aina kun se on mahdollista. Puhelin on käyttökelpoinen yhteydenpitoväline erityisesti puolustustaistelussa. Joukkueenjohtajan on huolehdittava siitä, että puhelinlinjat on pyrittävä kaivamaan maahan vihollisen tulivaikutuksen vähentämiseksi. Jääkärikomppania m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin. Jääkärijoukkueessa m 2005 käytetään yhteydenpidossa ja johtamisessa myös ryhmäkohtaisia lähiradioita.

39

Komppanian radioyhteydet

~p ctJp

~I

••• I••• ••• ••• & ITJA I%lJ ~TJA

I%lJ

.!I!,

1----•••

I%lJ

81mm

r, ,_o_1

r· J -,

~ ~_t

Komppanian puhelinyhteydet

Pataljoonaan ja tukeviin tuliyksiköihin I

€9

Keskusosakeskus

•

Kenttäpuhelin

-E!S..1--7-- Rakentamissuunta, yksi parikaapeliyhteys

Radiolla ja puhelimella saadaan yhteys kaikkiin pataljoonan yksiköihin sekä tukeviin tuliyksiköihin . Puhelimella soitetaan ensiksi komppanian komentopaikalla olevaan keskukseen , joka välittää puhelun edelleen.

KUVA 8

Esimerkki komppanian viestiyhteyksistä m911JvK JK m 2005 viestiyhteydet perustuvat radioyhteyksiin.

40 Päällikkö on tavoitettavissa joukkueenjohtajan tai tulenjohtajan radion kautta. Radiota voidaan käyttää tärkeiden ilmoitusten antamiseen erityisesti komppanian edetessä tulen ja liikkeen avulla hyökkäyksessä. Joukkueenjohtaja valvoo käskyjensä toteuttamista toistattamalla tehtävän tarkastuskierroksillaan asettamalla määräaikoja ja vaatimalla ilmoituksia. Valvonnassa joukkueenjohtaja käyttää apunaan joukkueen varajohtajaa. Valvonnan on oltava avointa, alaisia ohjaavaa ja tukevaa toimintaa. Ryhmien sisäisiin pikkuasioihin puuttumista on vältettävä. Ryhmien toimintaa valvoessaan joukkueenjohtaja huomauttaa virheistä ryhmänjohtajille, jotka korjauttavat virheet. Alaista ei saa uhkailla eikä jättää yksin kamppailemaan vaikeuksiensa kanssa. Alaisten oma-aloitteisuutta on kannustettava.

4.

Taistelun iohtaminen

Taistelun johtaminen perustuu joukkueenjohtajan omiin havaintoihin, joita tukevat ryhmien ilmoitukset. Joukkueenjohtajan on koulutettava ryhmänjohtajat antamaan ilmoitukset tilanteen vaihteluista oma-aloitteisesti. Päätökset on tehtävä nopeasti. Johtamiseen käytetään lyhyitä erilliskäskyjä sekä sovittuja ja vahvistettuja merkkejä. Taistelun aikana joukkueenjohtajan oma esimerkki on ratkaiseva. Rohkea ja olosuhteisiin nähden mahdollisimman rauhallinen johtaja on esimerkkinä alaisilleen. Joukkueenjohtajan on pyrittävä liikkumaan taistelun aikana ryhmästä toiseen. Henkilökohtainen käynti rohkaisee miehiä ja kohottaa taistelutahtoa. Joukkueenjohtaja ei saa jäädä passiivisena odottamaan vihollisen toimenpiteitä ja sitä, kuinka omat ennalta käsketyt vastatoimenpiteet tehoavat. Vihollisen toiminta on ennakoitava ja siten temmattava aloite itselleen. Ryhmän tai taistelijaparinkin oikea-aikainen, yllättävä isku odottamattomasta suunnasta voi ratkaista koko taistelun. Joukkueenjohtajan tulee pitää alijohtajansa jatkuvasti tietoisena tehtävän suoritusperiaatteesta ja toimintavaihtoehdoista. Tällöin he pystyvät toimimaan yllättävissäkin tilanteissa oma-aloitteisesti ja oikeansuuntaisesti. Komppanian päällikkö on pidettävä tietoisena joukkueen toiminnasta ja taistelun kulusta. Komppanian päällikkö pystyy tukemaan joukkuetta ainoastaan silloin, kun hänellä on riittävä tieto tilanteesta. Naapureille ilmoitetaan heitä koskevat tilannetiedot, jotka välitetään yleensä puhelimella, lähetillä tai radiolla.

41

111 LUKU

..

JOUKKUEEN TAISTELUUN LIITTYVIA TOIMINTOJA . A. 1.

TIEDUSTELU Perusteita

Joukkueen tiedustelu on aktiivista ja jatkuvaa tietojen hankkimista vihollisesta ja maastosta. Tiedustelu ei saa paljastaa omaa toimintaa. Joukkueen käyttämät tiedustelutavat ovat - tähystys partiointi sekä niihin liittyvä kuulostus. Joukkue saa tietoja omien havaintojensa lisäksi - komppanian päälliköltä - naapureilta sekä sotavangeilta ja sotasaalismateriaalista.

2.

Maastontiedustelu

Maastontiedustelulla selvitetään toiminta-alueen maaston sekä olosuhteiden kuten lumen, jään ja kelin vaikutus vihollisen ja omaan toimintaan. Maastontiedustelulla haetaan vastausta kolmeen kysymykseen millainen toimintamaasto on miten vihollinen toimii tässä maastossa ja miten parhaiten suoritan tehtäväni tässä maastossa. Joukkueenjohtaja tiedustelee toiminta-alueensa maaston tulenjohtajan ja joukkueen varajohtajan kanssa aina, kun se on mahdollista. Ryhmänjohtajille on annettava ajan ja tilanteen salliessa tilaisuus toiminta-alueen tiedusteluun . Joukkueenjohtajan on tällöin selvitettävä heille käsityksensä vihollisen tulevasta toiminnasta joukkueen tehtävä ja sen suoritustapa sekä - ryhmien tehtävät.

42

Mikäli maastontiedusteluun ei ole aikaa tai mahdollisuuksia, joukkueenjohtaja tekee päätöksensä ja antaa ensimmäiset käskynsä kartan, tekemiensä havaintojen sekä komppanian päälliköltä saamiensa tietojen perusteella. Maastontiedustelua täydennetään tehtävän aikana. Komppania lähettää yleensä tulevalle toiminta-alueelle tiedustelu- ja valmisteluosaston . Osastoa johtaa yleensä komppanian päällikkö. Siihen kuluu joukkueesta ainakin joukkueenjohtaja tai -varajohtaja.

3.

Vihollistiedustelu

Vihollistiedustelulla selvitetään joukkueen toiminta-alueella olevan vihollisen määrä, laatu, kalusto, ryhmitys ja toiminta. Komppanian päällikkö antaa perusteet tiedustelulle käskyssään. Vartiomiehet suorittavat maa- ja ilmatähystystä. Sen päämääränä on aukoton tähystysverkko joukkueen toiminta-alueella. Partioinnilla täydennetään ja tarkistetaan tähystystietoja sekä pidetään kosketusta viholliseen. Partioita voidaan käyttää myös yhteydenpito on esimerkiksi erillisten tukikohtien tai pesäkkeiden ja puolustuskeskusten välillä. Partion vahvuus määräytyy tehtävän ja tilanteen mukaan. Se varustetaan tehtävän mukaisesti ja kevennetään siten, että liikkumisesta ei aiheudu ylimääräisiä ääniä. Lisävarusteeksi partiolle voidaan antaa kompassi kartta tai luonnos kiikari ja pimeänäkölaite sekä - lähiradio tai komppanian päällikön käskyllä muu radio. Tiedustelukäsky annetaan partion johtajalle yleensä koko partion kuunnellessa. Käsky annetaan karttaan, luonnokseen tai lyhyillä tiedusteluetäisyyksillä maastonkohtiin sitoen. Käsky sisältää yleensä vihollisen joukkueen tehtävän ja lähiajan toiminnan partion tehtävän ja sen suoritustavan: lähtöjäljestelyt, etenemisreitin, toiminnan eri kohteilla ja paluun aikamäärineen tietojen ilmoittamistavan heti ilmoitettavat asiat tunnusmerkit ja - toiminnan kohdattaessa vihollinen.

43 Partio lle on annettava niin paljon aikaa, että se voi suorittaa tehtävänsä hätäilemättä. Vihollistilanteesta, säästä ja vuodenajasta riippuen partio lle on annettava aikaa noin 1,5 tuntia kilometrin tiedustelumatkaa kohden. Tiedusteluajasta on kohteen tiedusteluun varattava 2/3 käytössä olevasta ajasta. Partio voi liikkua tehtävässään jalan, polkupyörillä, hiihtäen, moottoripyörillä tai moottorikelkoilla. Tiedustelupartion lähtö on aina ilmoitettava koko joukkueelle. Tiedustelupartio lähtee liikkeelle käsketyn vartiopaikan kautta, jossa se ilmoittaa joukkueenjohtajan käskemät tunnusmerkit. Tunnistaminen varmistetaan tunnussanalla. Partio palaa takaisin yleensä saman vartiopaikan kautta kuin lähteekin. Tunnusmerkkejä on vaihdettava riittävän usein vihollisen harhauttamiseksi. Tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi tiedustelupartion tullessa vartiopaikan lähelle - 2 TAPUTUSTA - vartiomies vastaa - 3 TAPUTUSTA. Partio etenee käskettyä reittiä avojonossa tunnustelijoiden tapaan, pysähtyen välillä tähystämään ja kuulostelemaan. Tiedustelupartio aloittaa tulen, mikäli se havaitaan eikä suojaan pääseminen ole mahdollista. Muulloin taistelukosketus otetaan vain, jos tehtävä sitä edellyttää. Vihollisen läheisyydessä on edullista tähystää pitkään samassa paikassa ja antaa vihollisen paljastaa oma toimintansa. Partion johtaja kertoo tiedustelutiedot yleensä itse joukkueenjohtajalle. Heti ilmoitettavien asioiden perillemeno on varmistettava. Tiedot ilmoitetaan yleensä luonnokselle piirrettynä.

4.

Tilannetiedot

Joukkueenjohtajan käsitys tilanteesta joukkueen alueella muodostuu jäljestämänsä tiedustelun avulla, komppanian päälliköltä ja alaisiltaan saamiensa tietojen sekä henkilökohtaisten havaintojen perusteella. Joukkueenjohtaja saa kokonaiskuvan vihollisen toiminnasta komppanian päälliköltä. Joukkueenjohtajan on heti ilmoitettava komppanian päällikölle kosketuksen saamisesta tai katkeamisesta maahanlaskusta, helikoptereista ja sirotemiinoitteista vihollisen uusista joukoista, aseista, ryhmityksistä ja toiminnan muutoksista - taisteluaineista tai niiden käyttöön viittaavista toimenpiteistä ja - sotasaalisasiakirj oista. Komppanian päällikkö on pidettävä selvillä joukkueen toiminnasta j a taistelun kulusta lyhyillä tilanneilmoituksilla. Joukkueenjohtaja antaa ilmoitukset itse, päällikön tarkastuskierrosten yhteydessä tai lähettää tiedot lähetillä tai viestivälineellä.

44 Tilanneilmoitusten tietojen on oltava tosia. Jos tiedot ovat epävarmoja tai oletuksia, on se selvästi tuotava esille. Myös epäedulliset tiedot on ilmoitettava. Tilanneilmoitus sisältää yleensä vihollisen määrä, laatu, toiminta ja tappiot oman ryhmityksen, toiminnan ja suunnitellun jatkotoiminnan omat tappiot ja materiaalitilanteen sekä joukkueen taistelutahto. Tilanneilmoitus annetaan tarvittaessa kirjallisena ja sitä voidaan selventää luonnoksella. Joukkueenjohtajan tilanneilmoitus taistelutilanteessa päällikölle voi kuulua esimerkiksi "Tavoite saavutettu, yksi rynnäkkövaunu tuhottu, jossa numerointi 1128 A. Ainakin 5 vihollista kaatunut. Omat tappiot yksi kaatunut ja 2 haavoittunutta. Joukkue on kaivautumassa. Käytetty 0,1 tuliannosta krh-joukkueen tulta. Raskaita kertasinkoja on jäljellä vain 2 kappaletta, niitä tarvitaan vähintään 3 lisää. Joukkue on väsynyt, mutta taistelutahto on hyvä"

B.

KOSKETUS JA SUOJAAMINEN

Kosketuksen pitämisen tarkoituksena on pysyä joka hetki selvillä vastassa olevan vihollisen ryhmityksestä, vahvuudesta ja toiminnasta. Kosketus on joko tiedustelutai taistelukosketus. Tiedustelukosketus pidetään tähystyksellä ja partioinnilla. Taistelukosketuksessa joukkue tai sen osat ovat taistelussa vihollisen kanssa.

Joukkueen toimintavapauden säilyttämiseksi ja vihollisen yllättävän toiminnan estämiseksi on joukkueen aina suojattava itsensä. Joukkue suojaa itsensä - vartioinnilla ja tähystyksellä tunnustelijoilla ja sivustapartioilla lähipuolustuksella sekä hälyttimillä tai suojamiinoilla. Joukkueenjohtaja käskee joukkueen vartiopaikat. Etenemisen pysähtyessä tai puolustukseen ryhmittymisen alkuvaiheessa on ryhmänjohtajien oma-aloitteisesti asetettava vartio tärkeimpään suuntaan. Joukkueenjohtajan ja varajohtajan on mahdollisimman nopeasti tarkistettava vartiopaikat tilanteen, maaston ja tehtävän mukaisiksi. Vahvennuksena olevan tulenjohtoryhmän vartiopaikka käsketään tulenjohtopaikalle

45 tai tähystyspaikalle. Joukkueenjohtaja tarkastaa vartiot yleensä vähintään kerran vuorokaudessa. Liitteessä 9 on esitetty tarkemmin vartioinnin yleisiä periaatteita sekä joukkueen tukikohdan vartioinnin järjestelyt. Komppanian päällikkö käskee tunnussanan ja taistelutunnuksen, jotka vaihtuvat tavallisesti kerran vuorokaudessa. Tavallisesti ryhmityksessä ensimmäisinä etenevien ryhmien johtajat asettavat ennen liikkeelle lähtöä kertasingoilla varustetun taistelijaparin ryhmänsä eteen tunnustelijoiksi. Tunnustelijat suojaavat joukkuetta sen etenemissuunnassa liikkeen aikana. Sivustapartioita voidaan käyttää liikkeen aikana joukon sivustojen suojaamiseen. Vihollisen mahdolliset ylläkkö- tai tähystyspaikat, kuten mäet ja aukeiden reunat, on tarvittaessa tutkittava sivustapartioilla ennen joukon viemistä uhanalaisille alueille. Lähipuolustusta käytetään vihollisen yllättävän toiminnan torjumiseksi esimerkiksi marssilevon aikana ja majoituttaessa. Tällöin tiedustellaan ja valmistellaan puolustusryhmitys joukon välittömään läheisyyteen sekä harjoitellaan toiminta vihollisen torjumiseksi.

c.

PANSSARINTORJUNTA

Panssarintorjunnan tarkoituksena on vihollisen panssarivaunujen tuhoaminen, niiden toiminnan estäminen tai vaikeuttaminen sekä joukkueen suojaaminen panssarivaunujen toiminnalta. Panssarintorjunta on yksi joukkueen onnistuneen taistelun edellytyksistä. Panssarintorjunta toteutetaan - valitsemalla taistelumaasto mahdollisuuksien mukaan siten, että se on peitteinen ja vaikeakulkuinen - panssarintorjunta-aseilla miinoilla ja puumurrosteilla - epäsuoralla tulella ja savuilla - tilapäisvälineillä, kuten kasapanoksilla ja polttopulloilla.

.j::..

~

c:: ~

0

\0

_

m en

S·

(1)

~

\11

1- r,,·~l1 M~~.1V\~____

\)

~

o' c ~

1'11

y*4

\11 - \11

1~1'

>;h~

Taistelumaaston valinta - (väh 300 m) riittävän kau kana aukeasta - peitteinen ja vaikeakulkuinen

--,

, ,

~3

(1) (1)

::l

Sulutteet - panssarivaunujen pysäyttäminen ja tappioiden tuottaminen niille - oman ryhmityksen suojaaminen

'0

'"enen::l '"~.

U r21JltJ7 ~J

>;

~

c:!.

c

::l ::l

'"

en

Sc 2cen

~

'0

2

:><:"

en (1) en en

'"

Q

Kertasingot - panssarivaunujen tuhoaminen

~)4

ttr..RS'(

Ilmatorjuntakonekiväärit - rynnäkköpanssarivaunujen vaurioittaminen

~

~:\

Tilapäisvälineet - asemiin tunkeutuneiden panssarivaunujen tuhoaminen

~ ~

1\

\11

\11 \11

\11

1\

0 100m

Epäsuora tuli - ryhmittyvän vihollisen häi rintä - panssarivaunujen sokaisu savuttamalla - vaunuja suojaavan jalkaväen tuhoaminen - rynnäkkövaunuj en tuhoaminen

0 0

~

\11

Savutus - vaunujen sokaiseminen epäsuoralla tulella tai tähystyksellä - tuliaseman vaihto

11 = jalkaväki li!l3 =

nnäkkö sv

0\

47 Kertasinkojen käytössä on otettava huomioon, että maasto ja muu ryhmitys suojaa ne vihollisen jalkaväeltä raskaat kertasingot on sijoitettava siten, että maasto ja muu ryhmitys suojaa ne vihollisen jalkaväeltä etäisyydet on mitattava ennakon määrittämistä varten on arvioitava maalin todennäköinen etenemisnopeus ainakin kahden kertasingon on pystyttävä ampumaan samalle tulialueelle kertasingot on pyrittävä sijoittamaan sivustatuliasemiin kertasinkojen ja kiväärikaliiperisten aseiden tulella on estettävä tukikohdan edessä olevien sulutteiden osien raivaaminen sekä käytetään kertasinkojen tehokkaita ampumaetäisyyksiä.

Kertasinkojen tehokkaat ampumaetäisyydet:

ase

liikkuvaan vaunuun

paikalla olevaan vaunuun

Rsksko

25-200 m

25-350 m

Kvksko

15-100 m

15-220 m

Kertasinkojen tuliasemat on edullista valita siten, että tärkeimmälle tulialueelle on etäisyyttä alle puolet suurimmasta tehokkaasta ampuma-etäisyydestä. Kevyen kertasingon osumatodennäköisyys 150 metriltä kaksinkertaistuu, kun ampumaetäisyys on mitattu. Tulenjohtoryhmän etäisyydenmittausvälineillä voidaan mitata nopeasti tarkat ampumaetäisyydet. Joukkue saa tilanteesta ja toimintamaastosta riippuen raskaita ja kevyitä kertasinkoja. Hyökkäyksessä tulee kaikkien kertasinkojen olla joukkueen mukana. Joukkueenjohtajan tulee aina varata muutama kevyt kertasinko omaksi reservikseen. Jokaisesta ryhmästä valitaan 1-3 taistelijaa kertasinkoampujiksi. Ampujiksi valittujen tulee olla rohkeita ja itsenäiseen toimintaan kykeneviä sekä hyviä ampujia. Kullekin ampujalIe annetaan 2-3 kevyttä ket1asinkoa. Joukkue rakentaa oman toimintansa suojaksi panssarintorjuntaan liittyvän varamiinoitteen. Varamiinoite rakennetaan siten, että siihen pysähtynyt panssarivaunu on sinkojen tehokkaan ampumaetäisyyden päässä. Varamiinoitteeseen käytetään enintään 30 telamiinaa. Joukkueen siirtyessä uuteen tehtävään telamiinat on pyrittävä ottamaan mukaan. Jos joukkueelle annetaan kevyitä kylkimiinoja, niillä voidaan esimerkiksi sulkea pienehköt panssariurat joukkueen sivustalla.

48 Ilmatorjuntakonekiväärillä voidaan vaurioittaa kuljetuspanssarivaunuja. Tällöin vaunua tulee tulittaa sivustatuliasemista, koska läpäisyä ei yleensä synny etupanssariin. Käsiaseilla ja epäsuoralla tulella tuhotaan panssarivaunuja suojaava jalkaväki. Tällöin vaunujen tuhoaminen lähietäisyydeltä on helpompaa. Tykistön tulella voidaan tuhota rynnäkköpanssarivaunuja ja vaurioittaa taistelupanssarivaunuja. Savutuksella voidaan sokaista ja vaikeuttaa vihollisen panssarivaunujen toimintaa. Savutukseen on valmistauduttava sekä valoisalla että pimeällä. Savutuksella voidaan myös harhauttaa vihollista.

49

=V ... ~ 8 Hyökkäyksen kohteena olevan vihollisen sokaiseminen

~

f.... l'i.

~

(jO;

(V'V""I

f.... ,..rr' RS l'i.

Vihollisen harhauttaminen

~)'------v--' Singon tehokas kantama

~

~

-

Panssarivaunujen tähystetyn tulen käytön vaikeutlaminen sinkojen tehokkaan kantaman ulkopuolella

.. ~ ,

~

,~ ~

Tulituessa olevien panssarivaunujen tulen tarkkuuden heikentäminen

.Jo

•

~

- - ~

Liikuntakyvytlömän panssarivaunun sokaiseminen tuhoamista varten

~

~.,dJ>

Pimeänäkölaitteiden käytön vaikeuttaminen (ir-Iaitteilla nähdään normaalin savun läpi)

o~

( ~ ~)

.;;;id>

-

Asemanvaihtojen tai irtautumisen suojaaminen

KUVA 10

.. •

Savutuksen käyttötapoja

~

50

D.

EPASUORA TULI

Joukkueen taistelua voivat tukea kranaatinheitinkomppania tai sen osa, kenttätykistöpatteristo tai useita patteristoja sisältävä tykistöryhmä. Lisäksi jalkaväkijoukkueen taistelua tukee jalkaväkikomppanian oma kranaatinheitinjoukkue. Tuliyksiköt ampuvat muun muassa tulimuotoja eli iskuja, peitteitä ja esteitä ryöppyjä 2-5 kerran eriä kertoja.

ISKU

D,00m 100

m

- kestoaika 60 s - ampumatarvikkeita 0,1 t-ann - esim KrhK/JP 108 Is, kun 9x120 mm krh ampuu 12 Is/heitin - käytetään yleensä hyökkäyksessä

PEITE 300

m

"-------,1100 m -

kestoaika 60 s ampumatarvikkeita 0,1 t-ann käytetään yleensä hyökkäyksessä KrhJ ei ammu

-

ammutaan suurimmalla tulinopeudella ampumatarvikkeita 0,2 t-ann käytetään yleensä puolustuksessa kranaatinheitinjoukkueen esteen koko on 100 m x 100 m

ESTE 300 m

"-------,1100 K UVA 11

Tulimuodot

m

51 VarmuusetäisyydeUä tarkoitetaan oman tulen kannalta turvallista etäisyyttä maalista. Varmuusetäisyyden määrittää tulenjohtopäällikkö tai tulenjohtaja laskennallisesti tai tulen osuvuuden perusteella. Ennalta lasketut varmuusetäisyydet osoittavat vain likimääräisesti todellisen varmuusetäisyyden.

Tulenkäytöllä pyritään vihollisen tuhoamiseen, lamauttamiseen tai häirintään. Näitä määritteitä käyttäen joukkueenjohtaja käskee tulenjohtajalle vaatimuksensa epäsuoran tulen käytöstä. Tuhoamisella tarkoitetaan vihollisen saattamista toimintakyvyttömäksi pysyvästi tai ainakin kyseisen taistelun ajaksi. Tuhoamisella aiheutetaan vähintään 50 prosentin henkilöstötappiot maalissa. Poteroihin suojautuneen vihollisen tuhoaminen vaatii noin 6 patteriston iskua, kun maali on kooltaan 200 m x 200 m. Lamauttamisella estetään vihollisen toiminta haluttuna aikana. Lamauttamisella aiheutetaan vähintään 20 prosentin henkilöstötappiot. Lamauttamiseen tarvitaan noin 3 patteriston iskua, kun maalina on kaivautunut vihollinen kooltaan 200 m x 200 m. Lamauttamiseen liitetään usein savuammunta. Häirinnällä tarkoitetaan vihollisen toiminnan vaikeuttamista. Ammuntaan voidaan liittää savuammunta.

Joukkueenjohtaja ja tulenjohtaja ovat taistelijapari. He liikkuvat pääsääntöisesti yhdessä ja majoittuvat samaan paikkaan. Tilanteenarviointi tulenjohtajan kanssa epäsuoran tulen tarpeesta ja käyttömahdollisuuksista kuuluu oleellisena osana joukkueenjohtajan johtamistoimintaan. Joukkueenjohtaja päättää ja käskee epäsuoran tulen käytöstä. Sen vuoksi hänen on oltava selvillä epäsuoran tulen määrästä ja laadusta ilmaistava selkeästi tulenjohtajalle taistelusuunnitelmansa ja siihen liittyvät vaatimukset epäsuoran tulen käytöstä. tarkastettava ja hyväksyttävä tulenjohtajan laatimat suunnitelmat käskettävä tulitehtävät sekä pidettävä tulenjohtaja selvillä tilanteesta. Liitteissä 8 ja 9 on esimerkkejä joukkueenjohtajan antamista vaatimuksista tulenjohtajalle.

52 Tulenjohtaja tekee esityksiä ja toteuttaa epäsuoran tulen käytän. Hänen on pidettävä joukkueenjohtaja tietoisena käytössä olevien tuliyksiköiden sijainnista, laadusta ja ampumavalmiudesta tulenjohtajan valmiudesta epäsuoran tulen käyttöön tulen käytön rajoituksista aikatekijöistä joukkueen toimintaan liittyvistä epäsuoran tulen maaleista varmuusetäisyyksistä ja viestiyhteyksistä. Joukkue saa epäsuoraa tulta käyttöönsä tulenjohtopäälliköltä. Joukkueenjohtajan on annettava vaatimuksensa tulenjohtajalle välittömästi tehtyään päätöksen toiminnastaan. Tällöin tulenjohtaja ehtii pyytää tulenjohtopäälliköltä tarvittavat tuliyksiköt käyttöönsä. Joukkueenjohtajan on kyettävä antamaan tulikomento myös itse. Liitteessä 4 on esimerkki joukkueenjohtajan käyttämästä tulikomennosta ja tulen korjaamisesta.

E.

ILMASUOJELU JA ILMATORJUNTA

1.

Ilmauhka

Joukkueen alttius joutua vihollisen ilmatiedustelun paljastamaksi sekä ilmahyökkäyksen kohteeksi on suurin liikkeellä oltaessa.

53

ALLE 500 METRIN ETÄISYYDELTÄ HAVAITAAN - teltta, - ajoneuvo, - tykin tuliasema ja liikkuva mies

~

1\

ALLE 1500 METRIN ETÄISYYDELTÄ HAVAITAAN - liikkuva partio, - liikkuva ajoneuvo, - ryhmitysalue

o JOUKON PALJASTAVAT HELPOSTI: Jäljet ja poikkeaminen maaston muodoista

Valot

Liike

KUVA 12

Lämpösäteily

Esimerkkejä lentotiedustelulla havaittavista kohteista

54 Tiedustelulennokkeja käytetään kohteen tiedusteluun ja joissakin tilanteissa myös epäsuoran tulen johtamiseen. Tiedustelulennokit ovat pienen kokonsa ja hiljaisuutensa vuoksi vaikeasti havaittavia. Rynnäkkökoneet hyökkäävät joukkoja vastaan tykein, raketein, ohjuksin tai kasettija napalmpommituksin. Ennen lentohyökkäystä on maali tiedusteltava tai ainakin paikannettava ylilennolla. Useita maaleja paikantava kone voi pysyä pitkään ilmatorjunnan ulottumattomissa. Mikäli havaitaan jopa yli 10 km etäisyydellä korkealla päivystävä kone, voidaan varautua kuvassa 13 esitettyyn toimintaan. Aikaisemmin todettua kohdetta, esimerkiksi puolustukseen ryhmittynyttä joukkoa vastaan hyökätessään, kone lähestyy matalalla, nousee muutaman sadan metrin korkeuteen ja irrottaa pommit alle kilometrin etäisyydellä kohteesta tai juuri sen yläpuolella. Vakauttamiseen ja tähtäämiseen tarvitaan aikaa 10-15 sekuntia. Raketti- ja tykkirynnäkössä kohdetta lähestytään matalalla. Noin 5 kilometrin etäisyydellä kone vedetään ylös ja rynnäköidään kohdetta vastaan. Tulitus aloitetaan noin 2 kilometrin etäisyydeltä maalista.

55

1. LENNON AIKANA HAVAITTU KOHDE _____________________ ~_L~H:STYY KORKEALTA

------

"

I

HAVAITSEE

I

MAALIN ETSINTÄ JA PAIKANTAMINEN

I

I

" TÄHTÄYS

, , 'J----L

,+. ~- ". ". " MATAU\,~N"

~:~ - --~ ,,~ -- -

-'"" "..

LÄHESTY

km

5

4

TULlTUS

3

- - - -

~

2

- -

->

2

3

4

5

km

2. AIKAISEMMIN TIEDUSTELTU KOHDE km 3

SYÖKSYPOMMITUS • kaseltipommitus • ohjautuvat pommit

POMMIT IRTOAVAT

2

~" "" ~

<]---- "

- - - -km

Vakaultamis- ja tähtäämisaikaa 10 - 15 sek

KUVA 13

Esimerkki vihollisen rynnäkkökoneiden toiminnasta

56 Helikopterit lähestyvät kohdetta hyvin matalalla käyttäen hyväkseen katvealueita. Tulenaloitusetäisyydeltään eli 500-2000 metrin päässä ne nousevat nopeasti ylös suojan takaa ja tulittavat tykein, raketein tai ohjuksin. Helikopterit ovat näkyvissä 10-20 sekuntia, jonka jälkeen ne poistuvat tai lähestyvät kohdetta uudestaan toisesta suunnasta. Kuvassa 4 on esimerkki vihollisen helikopterihyökkäyksestä tykein ja raketein. Vihollinen kykenee lentotiedusteluun ja rynnäköintiin myös pimeällä lämpökameroiden avulla. Pimeällä on myös mahdollista hyökätä laajoja maaleja vastaan korkeapommituksin suurimmalla osalla nykyisin käytössä olevasta kalustosta. Rynnäkkökoneiden ja taisteluhelikoptereiden käyttöä taistelukosketuksessa olevaa joukkuetta vastaan vaikeuttaa niiden aseiden varmuusetäisyys ja tilanteen epäselvyys. Varsinkin rynnäkkökoneiden käyttö estää vihollisen epäsuoran tulen vapaan käytön.

2.

IImasuoielu

Ilmasuojelu on aseiden käyttöön perustumatonta toimintaa vihollisen lentotiedustelun ja ilmahyökkäysten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Ilmasuojelun keinoja ovat ilmatähystys joukon hälyttäminenja suojautuminen joukon havaittavuuden vähentäminen haj aryhmitys vihollisen asevaikutuksen vähentäminen ja huonon lentosään hyväksikäyttö. Lisäksi komppanian päällikkö voi käskeä harhauttamistoimenpiteitä ja - ryhmitysmuutoksia. Joukkueenjohtajan on järjestettävä toiminta-alueellaan jatkuva ilmatähystys. Ilmatähystystä suoritetaan ryhmissä ja ajoneuvoissa. Ilmatorjuntakonekivääreillä on oltava jatkuva valmius ilmatorjuntaan. Komppanian komentopaikalla seurataan radiossa jaettavaa ilmavalvontaselostetta, jossa esitetään tiedot vihollisen lentotoiminnasta. Ilmahälytys välitetään joukkueelle komennolla"ILMAHÄLYTYS", sireenillä, ajoneuvojen äänimerkillä, muilla merkinantovälineillä tai viestivälineillä.

57

Ilmahälytys annetaan tai välitetään joukkueessa komennoilla tai merkeillä. Jokainen, joka havaitsee lähestyvän ilma-aluksen, suorittaa tarvittaessa ilmahälytyksen. Kun ilmahälytys annetaan, on suojauduttava ja valmistauduttava käsiaseilla omasuojailmatorjuntaan. Kaikki liike lopetetaan heti meneillään olevaa tulitoimintaa lukuunottamatta. Keskeytynyttä toimintaa jatketaan komennolla "VAARA OHI". Joukkueen havaittavuutta voidaan vaikeuttaa käyttämällä maastoa hyväksi, maastouttamalla taisteluvälineet, majoituslaitteet ja ajoneuvot. Linnoitteet on pyrittävä saattamaan väriltään ja muodoltaan ympäröivän maaston kaltaiseksi. Maastouttamisessa käytetään hyväksi maaston antamaa suojaa ja luonnon materiaaleja naamioverkkoja ja -paperia naamiomaalauksia ja tilapäisvälineitä.

Lämpönaamioinnilla vähennetään havaittavuutta vihollisen käyttäessä tähystysvälineistönään lämpötähystimiä tai - kameroita. Lämpönaamiointia suoritetaan lämpönaamioverkoilla, -peitteillä sekä tilapäisvälineillä. Ajoneuvot ja muut lämpöä säteilevät suuremmat kohteet on sijoitettava siten, että ne sijoittuvat tiheisiin pensaikoihin tai tuuheiden puiden alle. Hajaryhmitystä on käytettävä siten, että ajoneuvot, teltatja muut vihollistoiminnan kohteet sijoitetaan vähintään 100 metrin etäisyydelle toisistaan jolloin ne muodostavat yksittäisiä maaleja. Ryhmitystä on tarvittaessa muutettava. Vihollisen asevaikutusta voidaan vähentää linnoittamalla, joka on joukon tärkeimpiä suojautumiskeinoja. Joukon tappiot vähenevät huomattavasti jo avopoteroidenkin suojassa. Pienempien siroteaseiden on osuttava lähes suoraan poteroon aiheuttaakseen tappioita, kun taas seisovaan henkilöön vaikutusetäisyys on samaa luokkaa kuin putkimiinalla. Koska elävää voimaa vastaan käytetään usein siroteaseita, onjoukon suojautumisesta asevaikutusta vastaan tehty suurin osa, kun taistelijat ovat kaivaneet poteronsa. Jokainen työvaihe on maastoutettava. Huonolla säällä vihollisen ilmatoiminta vaikeutuu. Sadesäällä, näkyvyyden ollessa 2-5 kilometriä ja pilvikorkeuden 200-500 metriä, rynnäkkökoneiden toiminta vaikeutuu merkittävästi ja helikoptereiden lentojen määrä vähenee. Sumussa ja räntäsateessa, näkyvyyden ollessa alle kilometrin ja pilvikorkeuden alle 100 metriä, rynnäkkökoneiden toiminta estyy ja helikopterit voivat lentää vain yksittäislentoja. Joukkueen kannalta sää on erityisen suosiollinen, kun esimerkiksi vesisade tai rankka sumu alkaa jäätyä ajoneuvojen tuulilasiin, jolloin helikopterit eivät lennä edelläajavista ajoneuvoista ei päivällä näe sumun takia kuin korkeintaan kaksi.

58 On huomattava, että edellä mainituissa olosuhteissa korkeapommitukset aluemaaleihinja tarkkuuspommitukset aikaisemmin tiedusteltuihin maaleihin ovat mahdollisia. Vihollisen ilmatoimintaa voidaan myös harhauttaa. Komppanian päällikkö käskee ja ohjeistaa harhauttamistoimenpiteiden toteuttamisen. Harhauttamista voidaan toteuttaa esimerkiksi rakentamalla tilapäisvälineistä, kuten kankaasta, puusta, muovista, esimerkiksi majoituslaitteita, ajoneuvoja tai henkilöstöä kuvaavia valelaitteita.

3.

Omasuoiailmatoriunta

Omasuojailmatorjunnalla estetään tai häiritään viholliskoneidenja helikoptereiden toimintaa matalalla, tuotetaan niille tappioita ja pakotetaan ne nousemaan varsinaisten ilmatorjunta-aseiden tehokkaalle tulialueelle. Joukkueen omasuojailmatorjunta häiritsee lentäjää ja voi vähentää vaikutuksen maalissa noin neljäsosaan.

Joukkue suorittaa omasuojailmatorjuntaa ilmatorjuntakonekivääreillä ja käsiaseilla -viholliskosketuksessa tai maahanlaskuntorjuntatehtävässä olevassa yksikössä aina taistelun salliessa muulloin vain joukkoa vastaan hyökkääviin lentokoneisiin ja helikoptereihin käsiaseilla vain alle 300 metrin korkeudessa lentäviin maaleihin. Käsiaseilla tulittaminen suoraan lähestyviin helikoptereihin ja potkurikoneisiin voidaan aloittaa jo 600 metrin etäisyydeltä. Ilmatorjuntakonekivääreitä käytetään alle 1500 metrin etäisyydellä oleviin lentäviin maaleihin. Ilmatorjuntakonekiväärit on asennettuna ajoneuvoihin, joista ne voidaan siirtää jalustalle tuliasemiin. Siirryttäessä tai marsseilla ilmatorjuntakonekivääreitä käytetään joukon suojana ajoneuvoissa. Ilmatorjuntakonekiväärin tärkein maali on helikopteri. Aseita käytetään myös pinta-ammuntaan. Omasuojailmatorjunnassa käytetään kaikissa aseissa valojuovapatruunoita. Käsiaseilla ampumamenetelmänä käytetään niin sanottua esteammuntaa, jolloin maalin lentosuunnanjatkeelle ammutaan arvioituun ennakkopisteeseen tulieste. Joukon johtaja käskee tulikomennon, josta on esimerkki kuvassa 15. Kohti syöksyviin tai paikalla leijuviin koneisiin ei oteta ennakkoa. Ensimmäisen tulikomennonjälkeen voidaan komentaa välittömästi uusi tulikomento samaan maaliin. Tällöin komennetaan vain ennakko ja tulen aloittaminen, esimerkiksi "50 - TULTA". Ampuja toimii samalla tavalla kuin ensimmäisen tulikomennon aikana.

59

~

1. J o htaja n o soitlaes sa maal in (esim HEKO - VASEMMALLA), taiste lij a siirtää vaihtimen sarjatulelI e, tähtää maalia ja seuraa sitä aseell a .

ENNAKKOPISTE

2. Johtajan käskiessä ennakon (esim 50) , taistelija arvio i ennakkopisteen pai kan maalin lentosuunnan jatkeelta . A s eella s eurataan koko ajan maalia .

~'-'02-=~"""?"-<>21 ,_~

,_~

'-_~

,_~

'_ A

3. Johtajan käsk iessä tu len aloittamisen , taiste lija suuntaa nopeasti as ee nsa TU LTA-kome nnolla ~ '-~~-;=~~C;::-;=~->';"'~-;=~~C;::-; arvioi maans a ennakkopisteesee n '-~ '-~ '-~ '-~ , j a a mpuu siih e n kaksi lyhyttä sarjaa (2: 3 Is/sarja ).

KUVA 14

F. 1•

~ ,

Ampujan toimenpiteet omasuoj ailmatorjunnassa.

PIONEERITOIMINTA Linnoittaminen

Joukkueen pioneeritoiminnan tärkein laji on linnoittaminen. Linnoittamisen tarkoituksena on parantaa taistelijan, aseen ja välineiden toimintamahdollisuuksia ja suojaa sekä lisätä maaston estearvoa. Joukkueen linnoittaminen onjoko pika- tai kenttälinnoittamista.

60 Linnoittamisasteet

Linnoittamisen kiireysjärjestys on yleensä seuraava: ampuma- ja tähystysalan raivaaminen kranaatti en pintaräjähdyksiltä suojaavien taistelijaparin poteroiden rakentaminen ilmatorjuntakonekiväärien avopoteroiden kaivaminen avopoteroiden kaivaminen vaihto asemiin majoituspoterot ryömintähautojen kaivaminen aseiden ja ampumatarvikkeiden suojapoterot sekä estetyöt. Linnoittaminen on aloitettava puolustuksessa heti joukkueen ryhmityttyä alueelleen hyökkäyksessä joukkueen ryhmityttyä tavoitteessa puolustukseen tai liikkeen pysähdyttyä j a muulloin komppanian päällikön käskyllä. Joukon on kaivauduttava aina kun se on mahdollista, koska jo avopotero antaa suurimman osan suojasta tulta vastaan. Joukkueen on kyettävä valmistamaan hyvässä linnoittamismaastossa yksittäisen taistelijan avopoterot 30 minuutissa pysähtymisen jälkeen. Ampuma- ja tähystysalan raivaamisella pyritään siihen, että aseilla voidaan tulittaa tehokkaasti käsketylle tulialueelle. Työ on tehtävä siten, että jäljet eivät paljasta omaa toimintaa ja maastouttamisen on oltava jatkuvaa. Omien asemien lähellä oleva kasvillisuus jätetään niin tiheäksi, että se peittää pesäkkeen haittaamatta tulitoimintaa ja tähystystä. Ampumalinjoja raivataan vain tehokkaan ampumaetäisyyden päähän.

61

~ ,~~ '"

c=J

L

Jätetään usein koskematto• maksl

Ryhmän

I c:=J I pesäke I c::=J

Ampuma-alan raivaamisen kiireysjärjestys

1I

I

]II

VÄÄRIN

- alue hakattu liian puhtaaksi - alaoksat karsittu liian korkealta

KUVA 15

Ampuma-alan raivaamisen periaate

62 Esteinä käytetään tavallisesti kompastus- ja lieriöesteitä. Ne rakennetaan käsikranaatin heittoetäisyyden ulkopuolelle asemista siten, että niiden alueelle voidaan tähystää ja tulittaa. Esteillä suojataan yllätyksille alttiit vartiopaikat, pesäkkeet ja joskus kokonaiset tukikohdatkin. Linnoittamisen nopeuttamiskeinoja joukkueessa ovat maastontiedustelu sekä linnoitteiden suunnittelu ja merkitseminen ennakolta joukkueen hallussa olevien ja komppanialta saatujen työkalujen jakaminen ryhmille ja niiden kunnossapito routapanoksien ja räjähdysaineiden käyttö tehokas työnjohto ja valvonta työskentely työryhmittäin ja joukkueessa olevien ammattimiesten hyväksikäyttö sekä koneiden ja valmiiden elementtirakenteiden käyttö. Mikäli joukkue saa käyttöönsä valmiin tukikohdan tai osittain valmiin, on linnoitteiden sopivuus taistelusuunnitelmaan tarkistettava. Joukkueen tukikohdan taistelijaparin poteroihin ja ryhmän majoituspoteroihin kuluu noin 500 kpl 20 cm paksua ja 3,5 metriä pitkää puutavaraa. Komppanian päällikkö osoittaa paikan, mistä puutavara hankintaan. Kuvissa 17-19 on esimerkkejä joukkueen linnoitteista.

63

A Ratapöllejä 12 kpl

asetetaan tasatun maan varaan Luiskan jyrkkyys

maa/aiin mukaan

f Poimulevyt, 4 kpl, asetetaan

B

tasatun maan varaan

Tukipuu reunassa Luiskan jyrkkyys maalaiin mukaan

v

c

60 cm, loivat kumpareet

maa

o - 0,1 m

I

- 0,6 m

NAAMIOKERROS: Multaa, turvetta tms VAlMENNUSKERROS: Tiiviiksi poljettua

paikalta saatua maata ja kiviä

TIIVISTYSKERROS: Sammalta, muovia, kattohuopaa tms KANTAVA KERROS: Paksuus riippuu mm käytettävästä materiaalista (pyöreätä puutavaraa tms)

KUVA 16

Taistelijaparin potero suojakoloineen

64 TULIASEMA EDES TÄ

KATEKERROS

ASEEN TUKI

----Tr-!'l'-Ei'M------- r-- l 130

,,'00

~~~;I~l

100

TAISTELIJAN TULIASEMA

SUOJATILA

lJ TULIASEMA Y LHÄÄLTÄ

~. '~'kl

1 00

600

KUVA 17

Sinkopartion potero suojakoloineen

-w·'" ,~

~

LEVYJEN ALUSTAN

--------------

~

/

TASAUS MAANPINNASSA POIMULEVYT 12 KPL KA TTOKERROS n 80 CM LOIVA KUMPARE

...

..... 00

\

\

\

- 8,0 m

~

--r<>

8

I

""

:;

8

~,

1

0

2' en

:J

~

-

-

-

1 (- - - -

EI I

"0

0

1I

,, 2. , e')

et -. 0

: :

/ - ... , '-' (",":- '

olO

\ \

, . .,!, -

'"

- - - - - -

/

J

" -"

, 1

~ I

-- / : II VAIHE I ~

"

_-----

-

~

-

- - ,-

V

, , 1-

/' -

I

, , 1- 1 , , 1, , 1, 1

LEVYN REUNAN

t

LÄHIPUOL. POTERO

I

,

" - -' ~

I I

I

- - -.,-

- -

-,

- -

-.

Ii:" ' , /

/

/, /'

,," "

1- - - - - - \

-------

,

",

V

- ... - /1

- - - - - -'

" '

".

~ ". /

-

, \

/ ~ ~ - - -, \ I

V /,

'I 1

l OI I

NISKAPUUT. .Rf 15-20 cm KAIVETAAN MAAHAN

'.'.'.'.' , ', -'" ~I, r______ I 1..

\ I

_

1/ f TUKI- JA SUOJAPUU

-

~_,-,_ l· 1 .- _ rfi- +--:-]-..:-

Nl!

1,

1

: 1

II VAIH~

,

'1

'1: I /' liV

~

_

SAUMA YLOSPAIN

/1 )(

-

- ...

-

LEVYT 4 koi _

...

~I

...

-

'~ ,

2,8 m II 1.

-

: _ LlMITYS"

, ,

- - - -

- J

-_ 1

1I

,- -

-

- -,

-

--

II II"

I

-- - - - -

-,..1

- - -

'

1 : -'

---r-r--

,- -

\ '....

,- "

~~ ~ 4 - -f- ,0, ,~ I VAIHE -

--_ -_-_ :.:_- _-_- -_-...

11

~'

- -

,~-~ -

--

\ , 11 • \ , 1 ~ / ,.'.'.' j' I e') " , _, I " ' \ _ _ _- . --/ I

\

-

,

---"1-f

E ~

,

1

11

-

- -

'

T\

KAMINAN SIJOITUS

f!J!§M

I

L\

I

MAA KERROKSEN

T~ENTA ,~/EKKA-

SAKEILLA

,---_ ....... 0\ Vl

66

Huom. Vallien on mahdollistettava matalalla lent3\Jien maalientulittaminen (esim. heko leijunnassa puiden latvojen \'1äpuolella)

Naamiointi Naamioverkko

---.'-

'" H~ät tulittamismahdollisuu det ilmaan .,. Asema on linnoitetlava mahdo lIisimman syväksi (n 150-170 cm) Syvyyden ratkai see hyvä ampuma-ala ilmaan . .,. Suora- ammuntaa varten poteron valliin ampumasektoreita (1-2 .,. Hyvä naamiointi

KUVA 19

Ilmatorjuntakonekiväärin potero

67 1 R vaihtoasemat

~

Sinkopartion ~ vai htoasemat

RSrn

L

I I I 3 R vaihtoasemat I

80 m

m. 1

-.- =korsu tai majoituspotero A--

=ryömintä- tai taisteluhauta

({J1J) ~

piikki lanka- ja kompastuseste

- =taistelijaparin potero

~2IX~

2 R vaihtoasemat -

KUVA 20

" ,

Sinkopartion vaihtoasemat

Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen linnoitetun tukikohdan rakenteesta

68 Joukkue voi saada käyttöönsä linnoittamiseen soveltuvan koneen. Sitä voidaan käyttää majoituslinnoitteiden kaivuu- ja täyttötöissä ilmatorjuntakonekiväärien asemien kaivamiseen taistelijaparien poteroiden kaivamiseen sekä ryömintä- ja taisteluhaudan kaivamiseen. Työkoneen kuljettajalle on annettava kussakin työkohteessa työohjeet, jolloin selvitetään siirtymistie linnoitteen paikka ja mitat mihin maa siirretään linnoitteen mahdollisen viemärin suunta ja kulku mitkä alueet on varattu rakennusmateriaalia ja sen siirtämistä varten sekä mikä osa maanpinnasta ja puustosta on jätettävä koskemattomaksi. Kaivurin työskentelyä ohjaa yleensä ryhmänjohtaja tai joukkueen varajohtaja. Linnoitteiden maastouttaminen on aloitettava jo rakentamisvaiheessa luonnonmateriaalilla, naamiopaperilla ja naamioverkoilla.

2.

Suluttaminen

Suluttamiseen kuuluu miinoittaminen, hävittäminen ja murrostaminen. Miinoitteet ovat miinaesteitä, -ryhmiä, -nauhoja tai varamiinoitteita.

Miinaeste on kooltaan enintään 100 m x 50 m. Se voi olla rakennettu tela-, pohjatai lankamiinoista. Miinaeste aiheuttaa sen läpi kulkevalle viholliselle noin 40 % tappiot. Miinaryhmä on kooltaan enintään 50 m x 50 m. Siinä käytetään enintään 50 kpl erilaisia miinoja. Miinaryhmällä on pääasiassa häiritsevä ja epävarmuutta tuottava vaikutus. Miinanauhassa on 1-3 miinariviä 10-50 metrin välein. Miinarivin pituus on enintään 300 metriä. Nauhassa käytetään vain tela-, pohja- tai automiinoja. Miinanauhaa käytetään yleensä leveiden aukeitten sulkemiseen sekä miinoittamiseen 'suurta nopeutta vaativissa tilanteissa. Varamiinoite on joukon suojaukseen 10-30 telamiinasta rakentama miinoite.

69

Puumurrosteella voidaan sulkea ura. Puumurrosteeseen liittyy miinoite. Sulutteet jaetaan torjunta- ja häirintäsulutteisiin. Sulutteiden rakentajina toimivat pioneerit. Joukkue voi rakentaa kuitenkin osia sulutteesta. Torjuntasulutteita käytetään uhanalaisimmissa suunnissa. Torjuntasulutteella suljetaan kulku-uria ja estetään sulutetun alueen käyttö. Häirintäsulutteita käytetään silloin, kun vihollisen hyökkäyksen todennäköisyys on pieni tai kun suluttamismateriaalia tai aikaa on vähän. Häirintäsulutteella estetään alueen vapaa käyttö. Sulute tai sen osa voi olla 1, II tai III valmiusasteessa.

I valmiusasteen sulutteen kaikki osat on toimeenpantu sekä opastus ja vartiointi järjestetty. II valmiusasteen sulutteen läpi on oma liike vielä mahdollista, sekä liikennereitin ulkopuoliset sulutteen osat ovat valmiit liikennereitille tarkoitetut miinat ovat paikoillaan ilman sytyttimiä tai aivan sijoituspaikan lähellä, sytyttimet ja sakaramiinat ovat toimeenpano-osastolla murroste on valmisteltu vartiointi ja opastus on järjestetty ja toimeenpano-osasto on valmiina sulutteen läheisyydessä ja sulutteen toimeenpanoon saa kulua enintään 1/2 tuntia . . Pioneerit kouluttavat toimeenpano-osaston siitä joukosta, jolle sulute luovutetaan.

III valmiusasteen sulutteen läpi on kaikki liikenne mahdollista. Sulute on suunniteltu, materiaali on lähellä kohdetta ja miinasijoja on tehty. Sulutteiden toimeenpanon käskee pataljoonan komentaja. Yllättävässä taistelutilanteessa voi joukkueenjohtaja omalla alueellaan käskeä sulutteen osan toimeenpanon. Tästä on viipymättä ilmoitettava komppanian päällikölle. Pioneerijoukkueen rakentaman sulutteen osat sijoitetaan tukikohtien panssarintorjuntaa ja muuta tulenkäyttöä palveleville alueille. Komppanian päällikkö antaa pioneerijoukkueen johtajalle vaatimukset sulutteesta. Joukkueenjohtaja osallistuu sulutteen suunnitteluun oman tukikohdan osalta. Tukikohdan valvontavastuulle kuuluvien sulutteen osien tultua valmiiksi pioneerijoukkueen johtaja luovuttaa ne joukkueenjohtajalle.

70 PIONEERI- JA JÄÄKÄRIJOUKK UEENJOHTAJAN VÄL INEN YHTEISTOIMINTA Pioneerijoukkueen johtaja Esittäytyminen

Joukkueenjohtaja Esittäytyminen

Ilmoittaa pioneerijoukkueen tehtävän ja mitä alu- Selvittää pioneerijoukkueen johtajalle eella rakennetaan. - viimeiset vihollistiedot alueelta , arvio v ihollistoiminnasta - tukikohdan ryhmityksen , pst-aseiden tulialueet ja miinoiteet ja murrosteet, epäsuoran tulen maalit sekä - vartioinnin , tähystyspa ikat ja tied ustelupartioiden reitit. Esittää maastossa -

sulutteen osien tarkat paikat osien merkitsemisen k iertotiet ja mahdolliset kulkuaukot sekä miinoittajien siirtymisreitit

Hyväksyy pioneerijoukkueen johtajan esityksen tai tekee siihen haluamansa muutokset. Ilmoittaa miltä vartiopaikalta tai m iten sulutetta valvotaan.

Pyytää

Osoittaa

- mahdollista kantoapua - suojauksen järjestämisen v ihollisen tulosuuntaan - sekä kysyy miinoittajien toiminnan vihollisen hyökätessä ja ilmoittaa v almistumisajan kohdan .

- käyttöön tarvittavan kantoavun - rakentajaosastolle paikan johdon ryhm ittyvät v ihollisen hyökätessä sekä tulialueen rajat. - asettaa tarvittaessa suojau ksen j a ilmoittaa mistä hänet löytää luovutusta varten, kun osat ovat valmiit.

Aloittaa sulutteen rakentami sen j ohtamisen tai Ilmoittaa komppanian päällikölle ja tarvittaessa naapusiirtyy seuraavaan tukikohtaan ott amaan yhteyttä reille sulotteen va lm istum isesta , paikasta j a valmiusassen jo ukkueenjohtajaan. teesta

Vihollinen pyrkii miinoittamisellaan hidastamaan joukkueen liikettä. Vihollinen miinoittaa koneellisesti, ilmo itse lentokoneista ja helikoptereista tai ampumalla miinoja tykistöllä. Koneelliselle miinoittamiselle on tyypillistä kaavamaisuus. Miinoitteet ovat nauhamaisia ja miinat määräetäisyyden päässä toisistaan viilloksessa tai maan pinnalla. Sirotemiinoittaminen on ilmoitse ja tykistöllä tapahtuvaa jalkaväkimiinojen ja panssarimiinojen levitystä. Sirotemiinoitteiden koko vaihtelee. Helikopterista levitetty miinoite voi olla noin 30 metriä leveä ja 200 metriä pitkä. Siroteminoille on tyypillistä pieni koko ja maastoon sulautuva ulkonäkö. Miina voi laueta kosketuksesta, magneettikentän muutoksesta tai aikautuksella. Kun miinoite kohdataan, se kierretään. Pioneerit raivaavat tarvittaessa aukon miinoitteen läpi.

71

1.

2.

"MIINOJA" - ilmoitus miinoista "SEIS" - vartio

4.

"

...

3·1Ha.avoittuneet I pOIS

II'

~

5. Jos joukon on päästävä heti eteenpäin , voidaan sulute kiertää jättämällä vähintään 500 m:n varmuusväli

I

/

I

~P

~J . . . Soi Kiertäminen]a opastus

---

I

Ilmoitetaan

-- , , , -1- ' .. ~ väh 300 m

4. Tiedustellaan kiertotie

3. Ilmoitetaan miinoitteesta esimiehelle - koko - paikka - arvioitu miinoittamisajan kohta - kuvaillaan havaitut miinat - pyydetään jatko-ohjeet

KUVA 21

Toiminta kohdattaessa sulute

72 Jos sirotemiinoitteen kiertäminen ei ole mahdollista, se voidaan raivata ampumalla. Jos joukkue on varustettu panssariajoneuvoilla, voidaan ajaa noin 30 metrin päähän ensimmäisistä miinoista ja tuhota ne ampumalla ampumaluukuista. Miinan tuhoamisen jälkeen ajetaan sopivalle ampumaetäisyydelle seuraavasta miinasta. Jos joukolla ei ole panssariajoneuvoja, voidaan miinoite raivata ampumalla esimerkiksi ahkioon rakennetusta ja hiekkasäkein vahvistetusta suojasta. Kaikki tiedot todetuista vihollisen sulutteista sekä suluttamisvälineistä ja -menetelmistä on välittömästi ilmoitettava komppanian päällikölle.

3.

Joukkueen miinoittaminen ja murrostaminen

Joukkue rakentaa itse varamiinoitteita, miinanauhoja, puumurrosteita ja käyttää tähysmiinoja. Miinoitteet pyritään rakentamaan suoraan 1 valmiusasteeseen. Vihollisen hidastamiseksi rakennetaan valemiinoitteita.

~

~

~

M

(/\~

-

~

~~

:p;r\

M

JM/\~

,! _ M

~

~

~ o

100

200

300

I

I

I

I

KUVA 22

Esimerkki joukkueen suluttamisesta

73 Varamiinoite rakennetaan joukon suojaksi tukkimaan uhanalainen kulku-ura. Saa tuaan lisää telamiinoja voi joukkue rakentaa miinanauhan.

Kuvassa - 50 telamiinaa - pituus 150 m - miinojen väli 9 m - ryhmä rakentaa tunnissa

.... .... ...... ............ ..........

~

~

~J

........ ......

~

~

~

~

0

Johtaja käskee - miinarivien määrän ja välin - miinarivien lähtö- ja päätekohdat - miinamäärän, miinojen väli

KUVA 23

~

~

Esimerkki miinanauhasta

1 00

200

Rakentamisen periaatteet: - telamiinat 5 - 10 metrin välein - pituus 100 - 300 metriä - miinarivit 10 - 30 metrin välein - 1 - 3 miinariviä - pienellä miinamäärällä vain häiritsevä vaikutus

74 Puumurroste hidastaa tehokkaasti vihollisen liikettä ja vaikeuttaa raivaamista. Puumurroste on edullista toimeenpanna vasta kun vihollinen on pataljoonan alueella, sillä se paljastaa joukon helposti.

,

"VVvv

R0 \

-(

Osittain katkaistu puu

-

toimeenpano ei saa kestää yli 30 min puut katkaistaan osittain valmiiksi telamiinat asennetaan etukäteen, kantojen pituus noin 80 cm puiden keskivahvuus noin 25 cm riittävä estevaikutus 100 metrin murrosteessa saadaan 15 puulla - on varottava raivaamasta viholliselle ampuma-alaa

KUVA 24

Esimerkki joukkueen puumUlToksen käytöstä puolustuksessa

75

Tähysmöna on halutulla hetkellä tähystettynä laukaistava miina. Laukaisu voi tapahtua laukaisulangasta vetämällä tai sähkösytytyksellä. Tähysmiinoina voidaan käyttää kylkimiinoja putkimiinoja sekä viuhkaräjähdyspanoksia. Tähysmiinoja käytetään hyökkäyksen torjuntaan sivustojen suojaamiseen II valmiusasteen sulutteiden valvontaan vartiopaikkojen suojaamiseen ja katvealueiden käytön estämiseen. Joukkue laatii rakentamistaan miinoitteista suluteselosteen.

Valemiinoitteet hidastavat vihollisen liikettä ja pakottavat sen aikaa vievään raivaukseen. Valemiinoite voidaan tehdä miinoittamisjäljillä (turpeen rikkominen, jälkiä lumeen) hautaamalla noin 5 cm syvyyteen hylsyjä tai nauloja siiliämällä soraa tielle tai kaatamalla tielle puita käyttämällä aitausta, miinoitekylttejä tai veto lankaa harhautukseen. Joukkue rakentaa ajan salliessa valemiinoitteita omalle alueelleen.

76

lä lunta/maata läiskinä - puita ja oksia - myös tien ulkopuolella n 50 m syvyyteen asti on miinoittamisjälkiä

KUVA 25

G. 1.

Esimerkki valemiinoitteesta

HUOLTO Perusteita

Huollon tehtävänä on pitää joukkue taistelukykyisenä kaikissa olosuhteissa. Joukkueenjohtaja johtaa joukkueensa huoltoa käyttäen apunaan joukkueen varajohtajaa, ryhmänjohtajia, lääkintämiestä ja ajoneuvojen kuljettajia. Joukkue tukeutuu huollossa komppanian huoltopaikkoihin esimerkiksi kuvan 26 mukaisesti. Joukkueen on huollettava sille alistetut joukot.

77

2.

Taisteluvälinehuolto

Komppanian taisteluvälineryhmä perustaa taisteluvälinepaikan yleensä komppanian komentopaikan läheisyyteen. Joukkueen taisteluvälinehuoltoon kuuluu aseiden ja ampumatarvikkeiden sekä pioneeri- ja suojeluvälineiden täydennykset, kunnossapito ja evakuoinnit. Joukkueella on oltava hallussaan ainakin määrävahvuiset ampumatarvikkeet. Taisteluvälinepaikalta noudetaan täydennys viimeistään silloin, kun puolet ampumatarvikkeista on kulunut. Joukkueenjohtajan on erityisesti tarkkailtava keliasinkojen kulutusta. Komppanian päällikkö voi käskeä joukkueelle ampumatarvikkeiden porrastuksen. Tämä tarkoittaa ampumatarvikkeiden varaamistajoukkueelle yli määrävahvuuden. Joukkueenjohtajan on tarkastettava joukkueensa taisteluvälineet ainakin kerran viikossa ja ryhmänjohtajan ryhmänsä taisteluvälineet päivittäin. Erityinen huomio tulee kiinnittää aseitten toimivuuteen ja siihen, että ne on kohdistettu. Aseet voidaan kenttäkohdistaa nopeasti valojuovapatruunoiden avulla. Viottuneet aseet toimitetaan taisteluvälinepaikalle. Sotasaaliiksi saaduista aseista ja ampumatarvikkeista on ilmoitettava komppanian päällikölle. Sotasaaliiksi saatuja aseita ja ampumatarvikkeita, joiden käsittely osataan, voidaan ottaa suoraan käyttöön.

3.

Lääkintähuolto

Komppanian lääkintäryhmä perustaa sidontapaikan yleensä komppanian komentopaikan yhteyteen lähelle taisteluvälinepaikkaa. Sidontapaikalta haavoittuneet evakuoidaan pataljoonan joukkosidontapaikalle. Joukkueessa haavoittuneille annetaan henkeäpelastava ensiapuja heidät laitetaan evakuointikuntoon sekä evakuoidaan komppanian sidontapaikalle. Sairastuneet evakuoidaan samalla tavalla. Haavoittuneelle ensiavun antaa tavallisesti hänen taistelijaparinsa. Lievästi haavoittunut sitoo haavansa itse. Ryhmä vie vakavammin haavoittuneen joukkueen lääkintämiehen perustamaan haavoittuneiden suojapaikkaan. Joukkueen lääkintämies täydentää haavoittuneelle annetun ensiavun ja laittaa hänet kuljetuskuntoon. Haavoittunut kuljetetaan sidontapaikalle paareilla, ahkiolla tai ajoneuvolla. Lääkintämiestä ei saa sitoa haavoittuneiden kantamiseen.

78

Haavoittuneelta otetaan ennen evakuoimista pois ryhmälle tai joukkueelle kuuluva varustus. Henkilökohtainen ase, poisluettuna konekivääri, viedään haavoittuneen mukana. Ryhmänjohtaja toimittaa haavoittuneen tai kaatuneen jäljelle jääneen sotavarustuksenja yksityisomaisuuden joukkueen varajohtajalle toimitettavaksi edelleen komppanian vääpelille. Kaatuneet siirretään komppanian päällikön käskemään paikkaan erilleen haavoittuneista. Kaatuneiden nopea evakuointi ja kunnioittava kohtelu vähentävät tappioiden lamauttavaa vaikutusta. Kenttähygienian noudattamisella vähennetään joukon toimintakykyyn vaikuttavaa sairastumisuhkaa. Joukkueenjohtajan on valvottava yhdessä lääkintämiehen kanssa, että taistelijat peseytyvät riittävän usein ruoka ja juomavesi on käyttökelpoista majoitus pidetään siistinä jätteet hävitetään polttamalla tai hautaamalla maahan sekä tukikohtaan rakennetaan kenttäkäymälä.

Joukkueenjohtajan on valvottava, että paleltumia ei pääse syntymään.

4.

Taloushuolto

Komppanian talousryhrnä perustaa talouspaikan, jossa valmistetaan lämmin muona. Joukkueen taloushuoltoon kuuluu ruoan nouto, ruokailun järjestäminen, vaatteiden ja majoitusvälineiden kunnossapito ja vaihto. Talousryhrnänjohtaja toimittaa ruoan lämpöastioissa yleensä komppanian komentopaikalle, josta joukkueet noutavat sen. Joukkueen varajohtaja järjestää ruoan noudon ja jaon joukkueenjohtajan käskemällä tavalla. Ryhrnänjohtaja vastaa siitä, että myös vartiossa tai muutoin tilapäisesti poissaoleville taistelijoille varataan ruokaa. Ryhmänjohtaja ilmoittaa joukkueen varajohtajalle ryhmän saatua ruoan. Lämmin ruoka pyritään jakamaan kaksi kertaa vuorokaudessa. Kunkin päivän kuivamuona jaetaan joukkueeseen edellisenä päivänä päivällisen yhteydessä. Kuivamuona säilytetään taisteluvyössä, jolloin se on käytettävissä silloin, kun lämmintä ruokaa ei ole saatavilla. Talousryhrnä jäljestää joukkueelle pyykinvaihdon komppanian päällikön käskemällä tavalla. Joukkueen posti toimitetaan kirjurille elintarvikkeiden noudon yhteydessä.

79

5.

Kulietusvälinehuolto

Kuljetusvälineryhmä perustaa komppanian päällikön käskemään paikkaan kuljetusvälinepaikan. Komppanian moottorialiupseeri kouluttaa kuljettajia ja valvoo ajoneuvojen huolto- ja korjaustöitä. Hän johtaa ajoneuvonkuljettajia, kun ajoneuvot kootaan joukkueesta komppanian johtoon. Kuljetusvälinehuoltoon kuuluu joukkueessa ajoneuvojen ja liikuntavälineiden kunnossapito ja täydennys sekä poltto- ja voiteluainetäydennykset. Ajoneuvojen polttoainesäiliöt ja varapolttoaineastiat pidetään mahdollisimman täysinä. Ajoneuvojen polttoainetäydennys noudetaan polttoaineastioilla kuljetusvälinepaikalta tai ajoneuvot tankataan komppanian alueelle tilatusta polttoaineajoneuvosta, kun puolet polttoaineesta on kulunut. Ajoneuvojen kuljettajat huoltavat joukkueen ajoneuvoja joukkueenjohtajan ja varajohtajan valvonnassa. Ajoneuvojen käynnistysvalmiudesta on huolehdittava sään edellyttämällä tavalla.

H. SUOJELU 1•

Perusteita

Polttoase on merkittävä osa tavanomaista tulen käyttöä. Se on otettava huomioon kaikissa joukkueen toiminnoissa. Joukkue voi joutua toimimaan myös ABC-aseiden vaikutuspiirissä. ABC- ja polttoaseiden käytöstä joukkue voi saada tietoja tarkkailemalla vihollisen toimintaa. Merkkinä käyttöuhasta voi olla mm. vihollisen henkilökohtaisten suojavälineiden käyttövalmiuden tehostaminen tai yllättävä taistelun keskeyttäminen ja vetäytyminen. Tällaiset tiedot on heti ilmoitettava komppanian päällikölle. Tietoja ABCja polttoaseiden käyttöuhasta joukkue saa myös komppanian päälliköltä. Hän käskee tarvittaessa kaasuilmaisuvälineiden ja säteilynannosmittareiden käytöstä joukkueiden vartiopaikoilla. Joukkue voi vähentää ABC- ja polttoaseiden vaikutuksia tiedostamalla niiden käyttömahdollisuudenja valmistautumalla niiden käyttöön muun muassa linnoittamalla taisteluasemansa kouluttamalla ja harjoittamalla taistelija- ja joukkokohtaiset suojelutoimenpiteet sekä varaamalla välttämättömät ensipuhdistus-, sammutus- ja muut välineet.

80

2.

Polttosuoielu

Joukkoja vastaan käytettävistä polttoaseista ovat yleisimpiä napalm ja fosfori. Napalmin yleisin levitystapa on matalapommitus. Muidenkin aseiden käytöstä voi syntyä maastopaloja joiden sammuttamiseen on varauduttava. Suojautumisvalmiutta tehostetaan joukkueessa ja ryhmässä komennolla "POLTTOVAROITUS", jolloin ilmatähystys jatkuu kokeillaan, että hälytys toimii poteroiden ja linnoitettujen asemien sisäänkäynnit valmistaudutaan peittämään märillä suojapeitteillä tai muusta materiaalista valmistetuilla luukuilla ampumatarvikepoterot peitetään katteella ja syttymisherkkä aluskasvillisuus poistetaan tarvittaessa niiden lähettyviltä viestivälineet suojataan moottoriajoneuvot hajautetaan ja suojataan vähintään 100 metrin välein ajoneuvopoteroihin tai painanteisiin varataan paareja ja sammutusmateriaalia sekä -vettä henkilöstön pelastamiseksi ja palojen sammuttamiseksi harjoitellaan sammutus- ja suojaamistoimenpiteet sekä tarkastetaan mieskohtaiset suojautumisvalmistelut. Komennolla "POLTTOHÄLYTYS" tai jouduttaessa polttohyökkäyksen kohteeksi paikallaan oltaessa suojaudutaan hyökkäyksen ajaksi ja liikkeellä oltaessa ajoneuvot ajetaan nopeasti pois tieltä ja henkilöstö suojautuu. Panssariajoneuvoista valmistaudutaan jalkautumaan, jos ajoneuvo syttyy tuleen. Hyökkäyksen jälkeen annetaan ensiapu, sammutetaan palavat varusteet, ajoneuvot ja muu kalusto sekä poistetaan palavat suojakatteet. Laajamittainen sammutustoiminta oman alueen ulkopuolella aloitetaan vasta eri käskystä. Pakokauhun syntyminen on kaikin tavoin estettävä. Tappioista ja vahingoista ilmoitetaan komppanian päällikölle.

81

Yleisimmät polttoaineet NIMI JA KÄYTTÖ NAPALM - pommit - liekinheittimet - miinat

OMINAISUUDET

VAIKUTUS MATERIAAUIN

SAMMUTTAMINEN

- kuumuus voi aihe- - sytyttää kaiken- - tukahduttamalia vaatuttaa shokin laisen palavan ma- teella, lumella jne - liekit ja roiskeet teriaalin Ei vedellä! aiheuttavat pahoja palovammoja meren - palaa noin 10 min - häkämyrkytysvaa- kehittää mustaa häkäpitoista ra savua - kuluttaa voimakkaasti happea

- tarttuu kaikkiin pintoihin - syttyy herkästi tulesta ja fosforista - muodostaa yhtenäisen liekki-

- syttyy itsestään ilmassa olevan FOSFORl - napalmin sytytti- hapen vaikutuksesta - kehittää paksua valkoista savua menä - pommit - kranaatit - raketit

3.

VAIKUTUS IHMISIIN

- roiskeet aiheutta- sytyttää vain hel- - vedellä vat pahoja palo- posti palavaa ma- - tukahduttamalla mäteriaalia rällä vaatteella jne vammoja - syttyy knivuttuaan uu- myrkytysvaara - savu ärsyttää hendelleen! gityselimiä ja silmiä

Kaasusuoielu

Taistelukaasut ovat höyryjä, nesteitä tai kiinteitä aineita. Vihollinen saattaa käyttää niitä täydentääkseen ja tehostaakseen tavanomaisten aseiden vaikutusta. Taistelukaasuja levitetään lentokoneista pommittamalla, valuttamalla tai puhaltamalla sekä raketinheittimillä ja tykistöllä. Taistelukaasujen käyttöuhan ollessa ilmeinen ja käskettäessä "KAASUVAROITUS" joukkueessa ja ryhmissä hälytysjärjestelyt tarkistetaan ja kokeillaan yhteydet naapureihin tehostetaan vartiopaikoille sijoitettujen kaasuilmaisimien seurantaa suojataan toiminnan sallimalla tavalla tukikohdissa oleva kalusto ja materiaali suojakattein tai -peittein suojataan elintarvikkeet ja juomavesi huolellisesti umpinaisiin astioihin tai muovipusseihin linnoitetuissa asemissa, rakennuksissa ja suojatiloissa valmistaudutaan sulkemaan tai toiminnan salliessa suljetaan oviaukotja vastaavat mahdollisimman tiiviisti. Levossa oleva henkilöstö sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojatiloihin henkilöstön ja kaluston puhdistusta varten varatut puhdistusvälineet ja -aineet tarkistetaan sekä tarkastetaan mieskohtaiset suojautumisvalmistelut.

82 Taisteluvalmius ei saa heikentyä suojautumisvalmistelujen vuoksi. Todettaessa taistelukaasun leviävän joukkueen alueelle tai kun komppanian päällikkö on käskenyt kaasuhälytyksen komennetaan "KAASUHÄLYTYS", jolloin suojaudutaan heti tilanteen ja tehtävän mahdollistamalla tavalla pannaan suojanaamari päähän varmistutaan hälytyksen perillemenosta sekä jatketaan tehtävän suoritusta suojavarusteissa. Kaasuilmaisimin tai komppanian komentojoukkueelta saatavilla kaasuntiedusteluvälineillä selvitetään, onko alueella kaasua. Suojavälineitä ei saa riisua ilman esimiesten antamaa käskyä. Kaasumyrkytyksen saaneelle henkilöstölle annetaan ensiapu. Jokaisella taistelijalla on hermokaasumyrkytystä varten vastalääkkeen antolaite. Sitä käytetään heti, kun on varmuudella todettu kaasumyrkytyksen oireita. Käskyn vasta-aineen käytöstä antaa yleensä joukkueen- tai ryhmänjohtaja. Henkilöstön ja kaluston esipuhdistus aloitetaan heti tilanteen salliessa. Suojavarustus riisutaan vasta komppanian päällikön ilmoitettua kaasuvaaran olevan ohi. Vihollisen toimiessa ilman suojavarustusta voidaan myös oma suojavarustus riisua. Puhdistamisessa noudatetaan järjestystä henkilöstö aseet varusteet sekä liikuntavälineet ja ajoneuvot. Komppanian päällikkö käskee saamiensa ohjeiden mukaisesti muut puhdistustoimenpiteet, lääkintätoimenpiteet sekä mahdollisen siirtymisen pois saastealueelta.

4.

Ydinsuoielu

Joukkue saattaa joutua alttiiksi ydinräjähdysten aiheuttamille vaikutuksille. Y dinräjähdysten välittömiä vaikutuksia ovat poltto-, säteily- ja painevaikutukset. Radioaktiivinen laskeuma alkaa vasta myöhemmin ja saattaa tulla myös kaukana maamme ulkopuolella tapahtuneista ydinräjähdyksistä. Käskettäessä "YDINVAROITUS" valmistaudutaan joukkueessa suojautumaan - varmistautumalla käskyn läpimenosta

83 panemalla suojanaamari käyttövalmiiksi ja pukemalla muu suojavarustus päälle täyttämällä kenttäpullot vedellä suojaamalla aseet ja materiaali suojapoteroissa ja pesäkkeissä varaamalla ensipuhdistus- ja ensiapuvälineet saataville tarkastamalla ja kunnostamalla suojatilat, niiden sulkeminen sekä varustus tehostamalla tähystystä kertaamalla suojautumis-, ensiapu- ja puhdistustoimenpiteet sekä irroittamalla radioiden antennit ja kytkemällä puhelimet irti. "YDINHÄLYTYS" käsketään todettaessa ydinräjähdys tai sellaisen aiheuttama laskeuma tai komppanian päällikön käskiessä suojautumaan ydinvaaraa vastaan. Tällöin joukkue suojautuu käsketyllä ja harjoitellulla tavalla. Johtajat vastaavat käskyn perillemenosta ja toimenpiteiden toteutumisesta. Vartiointia jatketaan keskeytyksettä. Vartiovuoroja lyhennetään säteilyannosten pienentämiseksi. Laskeuman päätyttyä puhdistetaan taisteluasema laskeumasta kuori malla maan pintakerros vähintään metrin säteellä asemista. Tarvittaessa puhdistetaan suojien sisätilat, välineistö ja elintarvikepakkaukset pyyhkimällä ne esimerkiksi kostutetuilla räteillä. Saastuneet rätit ja varusteet poistetaan sisätiloista. Suojan ympärillä suoritettavilla puhdistustoimenpiteillä vähennetään säteilyvaaraa suojatilassa. Suojaamatta jääneiden, mahdollisesti saastuneiden elintarvikkeiden ja juoman nauttiminen on estettävä. Toimittaessa ulkona säteily tilanteen aikana käytetään aina suojavälineitä. Palattaessa sisätiloihin puhdistaudutaan huolellisesti ja jätetään saastuneet varusteet suojan ulkopuolelle. Säteilyä seurataan annosnopeusmittarilla. Mittari asetetaan ulos metrin korkeuteen maanpinnasta ja siihen kertynyt säteilyannos ilmoitetaan komppanian päällikölle. Komppanian päällikkö käskee alueelta siirtymisen, säteilyhälytyksen päättymisen ja varsinaisen puhdistuksen suorittamisen.

84

IV LUKU PERUSTAMINEN JA KOULUTUS A.

PERUSTAMINEN

Joukot perustetaan tavallisesti sodan uhan aikana. Joukkue perustetaan osana komppaniaa. Joukkueenjohtajan tulee viipymättä saapua perustamispaikalle palvelukseenastumismääräyksen saatuaan. Kaikkien taistelijoiden palvelukseen saapumiseen voi kulua aikaa yli vuorokausi. Joukkueen perustamiseen kuuluu henkilöstön vastaanotto ja sijoittaminen perustamisen suojaaminen ja huolto moottoriajoneuvojen vastaanotto materiaalin vastaanotto ja joukkueen varustaminen koulutuksen aloittaminen ja sotavalmiustarkastus.

85

HENKILÖSTÖ

/~

--

---

~

lIi SOTAVARU KULJETUSVÄLINEET

SOTAVALMIS JOUKKO

KUVA 26

Joukon perustamisen periaate

86 LiikekannaUepanoupseeri johtaa komppanian perustamisen. Hän käyttää komppanian ensin saapunutta henkilöstöä apuna perustamisessa. Komppanian päällikkö valvoo komppaniansa perustamisen ja johtaa sen koulutuksen. Joukkueenjohtaja valvoo oman joukkueensa varustamista, ottaa vastaan ryhmä- ja joukkuekohtaisen materiaalin sekä aloittaa koulutuksen. Saavuttuaan perustamispaikalle joukkueenjohtaja ottaa vastaan joukkuekohtaisen materiaalin. Materiaali siirretään yleensä suojaiselle väistöalueelle, jossa jaetaan ryhmille kuuluva materiaali ryhmänjohtajille. Liikekannallepanoupseeri voi käskeä joukkueenjohtajalle varustamiseen liittyvä tehtäviä. Tällöinjoukkueenjohtaja käskee materiaalin vastaanoton joukkueen varajohtajalle tai jollekin ryhmänjohtajalle. Kun joukkueen taistelija on varustettu, hänet siirretään väistöalueelle, jossa aloitetaan heti koulutus. Kouluttajana on yleensä ryhmänjohtaja. Saavuttuaan väistöalueelle joukkueenjohtaja suunnittelee joukkueen ryhmityksen ja käskee puolustukseen ryhmittymisen. Joukkueenjohtaja käskee ja tarkastaa koulutuksen aloittamisen, vartioinnin sekä varustuksen jakamisen. Joukkueen sotavalmius todetaan sotavalmiustarkastuksessa. Ennen komppanian päällikön sotavalmiustarkastusta joukkueenjohtaja käskee ryhmänjohtajia laatimaan nimiluettelon varusteiden ja materiaalin puuteluettelon varmistautumaan siitä, että taistelijat pystyvät toimimaan koulutuksensa ja kykyjensä mukaisissa tehtävissä tarkastamaan, että aseet, ampumatarvikkeet ja ryhmäkohtainen materiaali ovat toimintakuntoisia tarkastamaan, että ryhmän ajoneuvo soveltuu käyttöön ja on kuormattu oikein. Joukkueenjohtaja varmistautuu siitä, että taistelijat tietävät tilanteen ja tehtävänsä tarkastaa, että moottorikelkat ja moottori pyörät soveltuvat käyttöön selvittää ryhmänjohtajien ilmoitusten perusteella, onko sotavarustus jaettu oikein joukkueen sisällä laadituttaa joukkueen nimilistan ja puuteluettelon, joiden kopiot annetaan komppanian päällikölle joukkueenjohtaja sijoittaa joukkueensa taistelijat oikeisiin tehtäviin

87

B.

Koulutus

Joukkueen koulutus on aloitettava heti ensimmäisten reserviläisten saavuttua palvelukseen. Perusteet koulutuksen aloittamiselle saadaan yleensä komppanian päällikön käskyistä ja ohjeista sekä mahdollisista ennalta laadituista kirjallisista koulutusohjeista. Perustamisen aikana annettavan koulutuksen jälkeen taistelijoiden on osattava ainakin käyttää henkilökohtaista ja ryhmäasetta taistelunmukaisissa olosuhteissa. Koulutus suoritetaan yleensä asekäsittelynä ja kohdistusammuntana. Koulutusta suunnitellessaan joukkueenjohtajan on huomioitava, että harjoitusmaasto valitaan ilmasuojaiselta alueelta taisteluvalmius säilytetään koulutuksen aikana ja ensimmäiseksi koulutetaan joukkueiden taistelukyvyn kannalta tärkeimmät asiat alijohtajat ohjeistetaan koulutuksesta. Ennen koulutuksen alkua joukkueenjohtaja käskee alijohtajilleen ainakin koulutusaiheen ja -paikan koulutukseen käytettävän ajan mitä taistelijoiden tulee osata hat]oituksen jälkeen.

88

••• [%]J KEVYT KERTASINKO - ominaisuudet - ampuma- ja kuljetuskuntoon laitta - tähtääminen ja laukaisu

JOUKKUEENJOHTAJA - tahdittaa koulutusryhmien vaihdot - valvoo koulutusta - korjaa virheitä

RYNNÄKKÖKIVÄÄRI - käsittely - lipastaminen - häiriöt ja niiden poistaminen

l%Jv

1I%JJ

)

(

KEVYT KONEKIVÄÄRI - käsittely - vyöttäminen - häiriöt ja niiden poistaminen

RASKAS KERTASINKO - ominaisuudet - ampuma- ja kuljetuskuntoon laitta - tähtääminen ja laukaisu

Rrn

2ctJ

~ KUVA 27

TELAMIINA - asentaminen

3ctJ

/

J

Esimerkki joukkueen asekou lutuksen järjestelyistä

J

89

Kohdistusammunta suoritetaan komppanian päällikön käskemässä paikassa. Johtaessaan kohdistusammuntaa tulee joukkueenjohtajan ottaa huomioon, että ampumaetäisyys on noin 150 metriä ammutaan 5 laukausta tuelta, siirretään tähtäimiä ja ammutaan taas 5 laukausta jos osumia ei tule, tähystetään tulta valojuovapatruunoilla ja tehdään tarvittavat korjaukset ja kohdistetaan myös kaikkien aseiden pimeä- tai valonvahvistintähtäimet, kevyet konekiväärit ja ilmatorjuntakonekiväärit.

Kun asekäsittely ja kohdistusammunnat on suoritettu, aloittaa joukkueenjohtaja joukkueen taistelutaitoa parantavan koulutuksen. Koulutettavia aiheita ovat ainakin joukkueen ja ryhmän eri etenemismuodot, puolustukseen ryhmittyminen ja taistelun aloittaminen suojautuminen vihollisen suora-ammunta- ja epäsuoraltatulelta puolustusvalmistelut ja -taistelu ajoneuvojen kuormaaminen ja toiminta moottorimarssilla joukkueen hyökkäys maastouttaminen ja Iinnoittaminen ensiavun antaminen. Koulutusaiheita on harjoiteltava myös pimeällä. Koulutuksen painopisteen on oltava joukon ensimmäisen tehtävän mukaisessa toiminnassa. Mikäli kyseessä on hyökkäystehtävä, on harjoiteltava erityisesti tulta ja liikettä sekä maastonkäyttöä. Mikäli kyseessä on puolustustehtävä, on keskityttävä puolustusvalmistelujen, Iinnoittamisen ja puolustustaistelun harjoitteluun.

Joukkueen koulutus ei pääty lähtöön väistöalueelta. Joukkueenjohtaja jatkaa joukkueensa kouluttamista aina tehtävän salliessa.

90

V LUKU

SIIRTYMINEN A.

PERUSTEITA

Siirtymisen tarkoituksena on saada joukkue toiminta-alueelleen taistelukuntoisena, oikeaan aikaan, viholliselta salassa ja tilanteen vaatimassa taisteluvalmiudessa. Joukkue siirtyy yleensä komppanian osana marssien tiestöllä tai maastoitse omilla välineillään tai se kuljetetaan ylemmän johtoportaan antamilla kuljetusvälineillä. Marssitavat ovat moottori-, jalka- ja hiihtomarssi. Kuljetustavat ovat auto-, rautatie-, vesi- ja ilmakuljetus. Joukkueen peruslähtövalmius tulevaa tehtävää varten on yksi tunti. Tulevasta tehtävästä riippuen joukkueenjohtaja käskee joukkueelle lähtövalmiuden, jonka aikana joukkueen on kyettävä liikkeellelähtöön. Siirtymisen aikana joukkue on erityisen haavoittuva. Vihollisen kohtaamiseen erityisesti ilmasta on aina valmistauduttava. Joukkueen on oltava siirtymisen aikana taisteluvalmis. Siirryttäessä käytetään hyväksi suojaisia ja vihollisen toimintaa vaikeuttavia maasto- ja näkyvyysoloja. Komppanian päällikkö käskee joukkueen marssitavan. Hänen käskynsä sisältää yleensä kuvassa 28 esitetyt asiat.

~

~

TULOALUE

N OC>

~

'"(;len

5"

TULOKYNNYS

:>;"

""~"

§' S;" TIEDUSTELU- JA VALMISTELUOSASTO

+ - MARSSI REITTI

m F

S1

MARSSITAUKO VARATIE-- ,' MARSSIYKSIKKÖ

--

~ MARSSIRYHMITYS

•••

~~

bd 3LaS:J2LaS:J

•••

U

•••

r+-,

...

81mm[~[] L~"f r±Jp 11%1 tai _

MARSSILEPOALUE

r±J v f----------2 -3km - - - - - - - - - - - < \0

92

B.

MOOTTORIMARSSI

1.

Marssin valmistelut

Komppanian päällikkö antaa esikäskyn marssista. Sen perusteella lähtöalueella tehdään valmistautumistoimenpiteet. Komppanian tiedustelu- ja valmisteluosastoon lähtee joukkueesta tilanteen mukaan ainakin joukkueenjohtaja tai varajohtaja. Joukkueen marssin johtaja huolehtii esikäskyn jälkeen siitä, että ryhmillä on käsketty määrä ampuma- ja elintarvikkeita ryhmäkohtainen varustus kuormataan ajoneuvoihin joukkueen ajoneuvot ovat tankatut, kunnossa ja kuormatut oikein kitkaketjut on tarvittaessa kiinnitetty sotavalojen käyttö on valmisteltu ja jalkaväkijoukkueessa ajoneuvojen kuormapeite tai teltat saadaan talvella tarvittaessa vedettyä joukon suojaksi. Komppanian päällikkö tai varapäällikkö antaa marssikäskyn joukkueen marssin johtajalle. Joukkueessa marssikäsky annetaan koko joukkueen kuullen. Marssikäskyyn kuuluu yleensä tilanne komppanian marssitehtävä joukkueen tehtävä ja paikka komppanian ryhmityksessä joukkueen marssiryhmitys. ajoneuvojen järjestys ja etäisyydet ajonopeus marssireitti ja sen pituus marssitauot ja -levot - opastus - toiminta ajoneuvon rikkoutuessa lääkintähuolto marssin aikana tähystys. ilmatorjunta ja toiminta jouduttaessa ylläkköön liikkeellelähtövalmius lähtöaika ja -kynnys tulo aika ja -kynnys komppanian ja joukkueen jälkipään johtajan ja joukkueen marssin johtajan paikka. Alleviivatut käskyn kohdat ovat vakioituja toimenpiteitä, jotka käsketään ainoastaan silloin, kun ne ovat tavallisuudesta poikkeavia . .

93 Lisäksi voidaan käskeä valojen ja pimeänäkölaitteiden käytöstä, naamioinnista sekä muista toimintaohjeista. Käskyjen jälkeen tehdään viimeiset valmistelut ja tarkastukset. Esimerkki marssikäskystä on liitteessä 5. Majoitus valmistaudutaan purkamaan vasta vähän ennen liikkeellelähtöä. Talvella peitetään teltan alta sulaneet kohdat ja muut lähdön paljastavat jäljet. Liikkeellelähtöajan lähestyessä joukkueenjohtaja ryhmittää joukkueensa taisteluvarustuksessa ilmasuojaan ajoneuvojen läheisyyteen komeunolla "VALMISTAUTUKAA KUORMAUKSEEN". Komennolla tai merkillä "AJONEUVOON - NOUSE" noustaan ajoneuvoon ja viimeisenä poistetaan vartiomiehet.

94

r%Jv

00

1

i

m

...

QJTJA

••

11%1

J

I

1[0

. I

!

E8

1 2~J

RSWJ

•••

(+ perävaunu)

~I%I J

.~

~.~ Perävaunuun kuormataan - ampumatarvikkeet - telamiinat - lieriöesteet - polttonesteastiat ja moottorisaha - paarit ja ahkiot Sukset ja reput kuormataan katolle Joukkueen varajohtaja on marssia johtaessaan joukkueenjohtajan paikalla.

KUVA 29 .

Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jääkärijoukkueen m 91 kuormaamisesta telakuonna-autoihin

95

1

1

••• !%Iv •• J

[]]1!%1

•• 2!%1 J

~

1

[]]

[]]

•••

•

[~:TJA

RS[]]J

I

I[]]

I

I []]

•••

w!%lJ

~ .-

-

'

...

('

.

l.

~.

.

. ,-

Katoille ja takavaunuihin kuormataan - ampumatarvikkeet - telamiinat - lieriöesteet - polttonesteastiat ja moottorisaha - paarit ja ahkiot - sukset ja reput

Joukkueen varajohtaja on marssia johtaessaan joukkueenjohtajan paikalla.

KUVA 30

Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m 2005 kuormaamisesta telakuorma-autoihin

EE

96

~

00

1'~'

~

00

•••

~

~

,[d:J'

IKKI

!%IJ

ITJ

.. ;,

~

00

1

'~'

I I

!%IV

ITJ

•••

~TJA

~

~ CAJ

liE] EE3

'--------

•

131>1<1

11

~

ITJ

~ 1

1. 2. 3. 4.

4

1:3

I

Pääosa repuista Pioneerivälineet Telamiinat Ampumatarvikkeet, itkk:n tarvikkeet sekä osa repuista

Joukkue- ja ryhmäkohtainen varustus esim ahkiossa sekä sukset nipussa katolla

KUVA 31

.. ~

Esimerkki tulenjohtoryhmälJä vahvennetun jääkärijoukkueen m 91 kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83)

97

••

[2J

1 ,[%]"

•• J

[ID

•••

I%IJ

m I]JTJA ...

1,C;B@g

21%1

[2J

1

•• ,['El"

•••

IKK I

1%1 v

m

~ tj

• •

LJ

I I

~ EE

~

ITJ

I I 4

1. 2. 3. 4.

I3

~

I

Pääosa repuista Pioneerivälineet Telamiinat Ampumatarvikkeet, itkk:n tarvikkeet sekä osa repuista

Joukkue- ja ryhmäkohtainen varustus esim ahkiossa sekä sukset nipussa katolla

KUVA 32

Esimerkki tulenjohtopartiolla vahvennetun jääkärijoukkueen m 2005 kuormaamisesta panssariajoneuvoihin (PSAJON-83)

98

••• I••• b ITJA IZlJ

~VI3~

EI~

EE

w

,~

flI'~ Työvälineet ja pp A-tarv

Ahkio Paari

Esimerkki materiaalin kuormaamisesta lavalle.

-

Sukset

KUVA 33

I Majväl

'---

-

Sukset

Esimerkki tulenjohtoryhmällä vahvennetun jalkaväkijoukkueen kuormaamisesta traktoreihin

99

2.

Marssi

Joukkue lähtee marssille suoraan ilmasuojasta yleensä vakioidussa järjestyksessä l. ryhmä, 2.ryhmä ja 3.ryhmä. Joukkue liittyy omalle paikalleen komppanian ryhmitykseen. Komppania marssii yleensä rivistöajona, jolloin ajoneuvot ajavat 100-200 metrin etäisyyksin. Käsketty etäisyys otetaan heti liikkeelle lähdettäessä. Komppania voi marssia myös joukkueittain tai ajoneuvoittain yksittäisajona. Ajoneuvon johtaja vastaa marssin aikana muun muassa suunnistuksesta, käsketyn etäisyyden ja nopeuden noudattamisesta ja siitä, että tienristeyksessä käännyttäessä jäljessä tuleva ajoneuvo seuraa. Marssiosaston pysähtyessä ajoneuvot on pyrittävä saamaan pois tieltäja suojaan tarvittaessa käsketyistä marssietäisyyksistä poiketen. Traktoreilla liikuttaessa ajoneuvon johtaja sijoittuu lavan etuosaan. Johtaakseen kuljettajan toimintaa hän voi tällöin käyttää apunaan esimerkiksi keppiä, jolla annetaan ennalta sovittuja merkkejä traktorin hyttiin koputtaen. Joukkueen marssin jälkipään johtajana toimii viimeisen ajoneuvon johtaja. Hän vastaa yhteydenpidosta takana tulevaan joukkueeseen. Lisäksi hän varmistaa, että ajoneuvorikon sattuessa osataan toimia oikein. Tauoilla hän ilmoittaa poikkeavat tapahtumat joukkueen marssin johtajalle. Joukkueen marssin johtaja marssii tulenjohtajan kanssa joukkueen ensimmäisessä ajoneuvossa. Radiot ovat yleensä kuuntelulla. Siirtymisen ajaksi käsketään yleensä lähetyskielto. Liikennöinti aloitetaan, kun joudutaan kosketukseen vihollisen kanssa joudutaan ilmarynnäkön kohteeksi havaitaan maahanlasku kohdataan sulute tai marssitie on muuten liikennöintikelvoton todetaan käytetyn taistelukaasuja.

Opastuksen marssilla järjestää tiedustelu- ja valmisteluosasto. Oikea reitti voidaan tarvittaessa osoittaa tienristeyksissä marssiosaston tunnuskilvellä esimerkiksi kuvan 34 osoittamalla tavalla. Risteyksissä, joissa on erityinen eksymisvaara käytetään opasta.

100

, SELlTE:

1

r

= liikennevartio

46

KUVA 34

= marssiosaston tunnuskilpi

Esimerkki opastuksen järjestämisestä marssilla

Marssitauko pidetään jääkärikomppaniassa 1-3 kertaa päivätaipaleen aikana suojaisella alueella 1/2-1 tuntia kerrallaan. Jalkaväkikomppaniassa marssitauot pidetään 2-4 tunnin välein. Kylmänä vuodenaikanajalkaväkikomppanian marssiessa kuormaautoin ja traktorein pidetään lämmittelytaukoja yleensä kerran tunnissa 10-15 minuuttia kerrallaan. Sen aikana marssia jatketaan kävellen. Marssitauolle pysähdyttäessä ajoneuvot ajetaan ilmasuojaan ja sivuun marssitieltä keula liikkeellelähtösuuntaan yleensä marssietäisyyksiä supistamatta. Tie tai muu kulku-ura jätetään vapaaksi. Taistelijat jalkautetaan tauolla. Tauon aikana ajoneuvojen johtajat asettavat suojauksen, ilmatorjuntakonekiväärille ampujan sekä yhteysmiehen marssitien vmieen tarkastavat ajoneuvojen maastouttamisen, polttoainemäärän ja ajoneuvon kunnon tekevät tarvittavat ilmoitukset joukkueen marssin johtajalle.

101 Joukkueen marssin johtaja tarkastaa, että joukkue on kokonaisuudessaan pois tieltä, ilmasuojassa ja ajoneuvojen keulat lähtösuuntaan selvittää joukkueen kunnon tekee tarvittaessa ilmoituksen komppanian marssin johtajalle. Marssin jatkamiseen valmistaudutaan tien ulkopuolella ilmasuojassa. Valmistautumis- ja liikkeellelähtömerkkien tullessa yhteysmiehet välittävät ne ajoneuvolta toiselle. Ajoneuvoon nouse- merkillä noustaan ajoneuvoihinja valmistaudutaan liikkeellelähtöön. Joukkueen marssin johtajan on varmistauduttava siitä, että ajoneuvot ovat liikkeellelähtövalmiina. Liikkeellelähtömerkillä ajoneuvot lähtevät liikkeelle suoraan taukopaikalta. Marssilepo pidetään 8-10 tunnin välein. Se on usean tunnin mittainen. Marssilevon aikana yleensä ruokailIaan ja ajoneuvot tankataan. Sateella ja kylmällä ilmalla pystytetään jalkaväkijoukkueessa teltat. Sulan maan aikana kaivetaan avopoterot ja talvella lumipoterot.

Marssilepoalueelle tultaessa joukkueen marssin johtaja ryhmittää joukkueen opastuksen mukaisesti esimerkiksi kuvan 35 esittämällä tavalla.

102

~-------------100m ------------~

vv-v-vv-v-vv

\'-

~~ ~o

\ \ \ \ \

,

\

I

!g

I I

&

& ©1:1'1

150 m

I

I I I I I I I

I

:0

~

I I

//A~ /ffi

&.

= Vartio/yhteysmies

KUVA 35

- lähipuolustusasemat noin 50 m ajoneuvosta - ajoneuvot maastoutetaan - moottorien lämpösäteilyä vähennetään peittämällä ne havuilla tai lämpöpeitteillä - itkk tarvittaessa irti ajoneuvosta

Esimerkki ryhmityksestä marssilepoalueella

Joukkueen ryhmityttyä joukkueen marssin johtaja

kiertää ryhmät tarkastaen vartiojärjestelyt ja lähipuolustuksen tarkastaa, että ajoneuvot ovat ilmasuojassa naamioituina ja määrää ilmatorjuntakonekivääriampujille tähystyssuunnat sekä käskee tulenaloituksen ja tekee komppanian päällikölle tarvittavat ilmoitukset. Kovalla pakkasella ajoneuvon kuljettajien on pitkän marssilevon aikana käytettävä ajoneuvoja niiden pitämiseksi toimintavalmiina. Ajoneuvon rikkoutuessa marssin aikana rikkoutuneen ajoneuvon johtaja käskee taistelijat varusteineen, kertasingot ja tärkeimmän materiaalin pois ajoneuvosta ajoneuvon johtaja pysäyttää esimerkiksi kaksi takana tulevaa ajoneuvoa, opastaa muut pysähtymättä ohi ja kuormauttaa taistelijat varusteineen ja materiaalin pysäytettyihin ajoneuvoihin, joilla jatketaan marssia etäisyydet otetaan kiinni ajonopeutta nostamalla, mutta muita ajoneuvoja ei ohiteta ennen seuraavaa taukopaikkaa joukkueen jälkipään johtaja antaa rikkoutuneen ajoneuvon kuljettajalle ohjeet ajoneuvon vartioinnista ja tarvittaessa liikenteen ohjaamisesta ajoneuvon ohi pataljoonan tai komppanian jälkipään johtaja vastaa ajoneuvon evakuoinnista. Joukkueen marssin johtajan ajoneuvon rikkoutuessa hän jatkaa marssia tulenjohtajan ja radiomiehen kanssa joukkueen pääosan mukana. Joukkueen suojaamiseksi on ajoneuvosta tähystettävä joka suuntaan, erityisesti ilmaan. Telakuorma-autoistaja panssaroiduista ajoneuvoista tähystetään ikkunoista sekä kansi- ja sivuluukuista. Marssittaessa on kansiluukuista oltava ulkona ilmatorjuntakonekivääriampujan lisäksi ainakin yksi taistelija, joka kykenee yhteydenpitoon ja tähystämään ilmaan. Taisteluvalmiuden vaatiessa lisätään tähystäjiä. Liikuttaessa traktoreilla tai muilla avolavaisilla ajoneuvoilla voidaan kylmällä säällä tilanteen salliessa asettaa kuormapeite tai teltta taistelijoiden suojaksi. Tällöin on kuitenkin määrättävä kaksi tähystäjää, jotka huolehtivat yhteydenpidosta ja tähystyksestä. Ilmahälytyksen tullessa ajoneuvot ajavat komennolla tai merkillä välittömästi kohdaltaan ilmasuojaan mahdollisuuksien mukaan tien molemmin puolin. Aukealle jääneillä ajoneuvoilla on tilanteen salliessa ajettava suurimmalla ajonopeudella lähimpään suojaa antavaan maastonkohtaan, kuten taloryhmään tai metsäsaarekkeeseen. Taistelijat jalkautuvat, hajautuvat ja suojautuvat ajoneuvosta noin 50 metrin päähän ja ovat valmiina ajoneuvon johtajan käskystä omasuojailmatorjuntaan.

104

Peitteisessä maastossa oltaessa panssariajoneuvossa suljetaan suojaan ajamisen jälkeen muut kuin ilmatorjuntakonekivääriampujan luukku ja henkilöstö jää panssaroinnin suojaan. Aukeamaastossa tai ellei panssariajoneuvo pääse riittävän kauas tieltä ja ilmatähystykseltä suojaiseen paikkaan menetellään kuten muilla ajoneuvoilla. Marssin aikana kuljettajan on tarkkailtava edellä ajavan ajoneuvon lisäksi maastoa ja tien vierustoja ollakseen valmiina ajamaan suojaan. Jouduttaessa vihollisyUäkön kohteeksi avataan tuli heti konekivääreillä. Panssaroidut ajoneuvot käännetään kohti vihollista, jalkaudutaan ja aloitetaan taistelu. Panssaroimattomilla ajoneuvoilla avataan tuli lavalta tai luukuista, ajetaan suojaan ja jalkaudutaan. Joukkueen marssin johtajan on pyrittävä tempaamaan aloite itselleen ja lyömään vihollinen, jos joukkueella on taistelusta irti olevia osia.

~---- -@)-1. 2. 3. 4.

Nopea tulenaloitus esim ilmatorjuntakonekiväärillä, suojaanajo Jalkautuminen, ryhmittyminen avoriviin Jälkipään johtaja pysäyttää takana tulevat Joukkueen johtajan käskemä joukkueen osa kiertää vihollisen taakse ja lyö sen

KUVA 36

Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) toiminnasta jouduttaessa vihollisen ylläkön kohteeksi

105 Komppanian muut joukkueet, jotka eivät ole joutuneet vihollisen tulituksen kohteeksi, jalkautuvat, suojautuvat ja valmistautuvat taisteluun komppanian marssin johtajan käskyjen mukaisesti. Lähinnä ylläkön kohteeksi joutunutta joukkuetta marssiva joukkue hyökkää ylläköivän vihollisen sivustaan tai taakse, estää sen irtautumisen ja tuhoaa vihollisen. Marssia jatketaan komppanian marssin johtajan käskyllä.

Tuloalueella joukkueen tiedustelu- ja valmisteluosaston johtaja ryhmittää joukkueen tiedustelemaansa ryhmitykseen mukana olleen taistelijan kanssa.

C

ETENEMINEN MAASTOSSA

1.

Etenemismuodot

Etenemismuotojen tarkoituksena on lisätä taisteluvalmiutta ja suojaa, mahdollistaa taistelun nopea aloittaminen sekä helpottaa liikkumista.

Komppanian etenemismuodot ovat joukkuejono, joukkueparijono ja joukkuerivi. Komppania ryhmittyy etenemismuotoihin yleensä paikallaan ja komppanian päällikön käskyt välitetään lähetillä tai radiolla. Joukkueen etenemismuodot ovat ryhmäjono, ryhmäparijono sekä ryhmärivi. Ryhmäjono on nopein joukkueen etenemismuoto ja sitä käytetään silloin, kun tilanne ei edellytä taisteluvalmiimpaa etenemismuotoa.

,.....

~

0

~

0\

(;>

-.J

......, ~,

JOUKKUEJONO

~,

~

... • i%JP IAIP

'0

~

'"

11%1 2 1& 1

~.

8'" Vl

(1)

et

'2." (1)

en

ac

0 P-

~

10

b Nl l

700 -

900",

j

~ E±3

... • 21%1 31 &1 ... •

31%1 4 1& 1 ----

bd(-)

... ... i%JPIAIP 31%1 bd 11l1 ~E±3 0- - bd(-) ...

• • 11%1 2 1&1 21%1 31& 1

1 1

400500m

~l5Om~

4

• 1& 1

J

----

2 ja 3 J voivat ryhmittyä myös päällikön vasemmalle puolelle. KrhJ/JvK etenee

1J jäljessä

•

•

•

DJ

DJ

DJ

.§

N 0 0

•

•

~

0

JOUKKUERIVI

JOUKKUEPARIJONO

~,

DJ

...

DJ

...

•

DJ

...

•1 • 21%1 31 &• 1 31%1 41& 11%1 21&1

1 bdi%JPIAIP 10bd(-)

~ /50m ~

400 -

SOOm

J

11l 1 ~E±3

----

(

400-500 111

)

lO7

® RYHMÄ-

ITJ~ 'T' ~ L.J.....J

t

f.i\

KV

~ RYHMÄPARIJONOON Å •• ' 11X1 [J]

RI\lIIt..1 ,

.. T I J

... ® cg]J

•••

• •• Å •• IZIv I 3 IXI I

IZI •••

[1JT

1m EE;;

Å I

•••

••

cb1

/

CD

RYHMÄJONOON

•

••

IXI

I 2

/

®

/ / (

I

•• 3 1X1 ~

EE

®

/

1m IRS I

.J

/ IZI v J •••

W

05flt

...,.,.........K~

[D J

I &. ITJA I

+

I

•••

IZI v

50/11

)~

50 /11

---~

- etäisyys taistelijasta toiseen n 5 m

tZJJ IZJv

ja _ talvella etenevät ryhmien laduilla - sin kopartion paikka määräytyy maaston ja tilanteen mukaan

KUVA 38

Joukkueen etenemismuodot

Joukkue ryhmittyy etenemismuotoihin paikalla tai liikkeessä. Joukkueenjohtaja antaa ryhmittymiskäskyn yleensä käyttämällä vahvistettuja merkkejä. Ryhmittyminen voidaan käskeä myös suullisesti esimerkiksi "SUUNTA 15 - 00, RYHMÄJONOON - RYHMITY" tai "SUUNTA 15-00, ALKUPÄÄ KIVEN TASALLA, RYHMÄJONOON - RYHMITY". Suuntaryhmänä on ensimmäinen ryhmä. Ryhmityttäessä muut ryhmät ryhmittyvät sen mukaan. Paikallaan oltaessa ja pysähdyttäessä asetetaan automaattisesti suojaukset ryhmityksen ulkopuolelle. Pimeällä tai peitteisessä maastossa ryhmänjohtaja ilmoittaa suullisesti joukkueenjohtajalle, kun ryhmä on ryhmittynyt käsketylle paikalle.

108

2.

Maastomarssi

Etenemisen aikana yhteydenpito tapahtuu joukkueen sisällä vahvistetuilla ja sovituilla merkeillä, suullisilla taistelijalta taistelijalIe välitettävillä käskyillä ja ilmoituksilla sekä ryhmien väliin asetettavilla yhteysmiehillä. Toistona annettavien käskyjen ja ilmoitusten on oltava lyhyitä, ja niiden läpimenosta on ilmoitettava käskyn antajalIe. Pimeällä joukkueenjohtaja ja ryhmänjohtajat on pyrittävä merkitsemään esimerkiksi kypärään tai selkään kiinnitetyllä valkealla vaatteella, himmeästi taaksepäin valaisevalla lampulla tai heijastimella. Johtajien tunnistamiseksi voidaan käyttää erivärisiä valoja. Taistelijoiden välisiä etäisyyksiä supistetaan. Jalkamarssin alkuvaiheessa pidetään lyhyt tauko, jolloin korjataan hiertävät kantamukset. Tämän jälkeen pidetään noin 10 minuutin tauko kerran tunnissa ilmasuojaisella alueella. Hiihtomarssilla noudatetaan edellä esitettyjä periaatteita. Olosuhteiden salliessa joukkueen ajoneuvoja käytetään hiihtohinaukseen.

3.

Joukkue suuntaosastona ja latuosastona

Joukkue voidaan määrätä jalan, hiihtäen tai maastoajoneuvoilla siirtyvän pataljoonan suuntaosastoksi. Suuntaosaston suuntaryhmä tiedustelee ja merkitsee etenemisreittinä olevan polun, ladun tai uran siten, että takana tulevilla ei ole eksymisvaaraa. Suuntaryhmä huolehtii käsketyn suunnan säilyttämisestä ja suojaa suuntaosastoa. Suuntaryhmää johtaa yleensä joukkueenjohtaja. Suuntaryhmä etenee kesällä jalan, polkupyörin tai moottoripyörällä. Talvella suuntaryhmä etenee hiihtäen, moottorikelkoilla tai telakuorma-autolla. Paikantamislaitteella varustetulla ajoneuvolla voidaan nopeuttaa suuntaryhmän toimintaa. Mikäli suuntaryhmä saa käyttöönsä kaksi moottorikeIkkaa, etenevät ensimmäisessä tunnustelijat sekä kompassimies ja jälkimmäisessä joukkueenjohtaja, lähetti, raivaajat ja merkitsijä hiihto hinauksessa. Kelkat etenevät 50 metrin välein. Suuntaryhmä valitsee reitin tasaisen ja peitteisen maaston kautta. Suuntaryhmän liikkeellelähtö käsketään useita tunteja ennen muun suuntaosaston lähtöä. Taaempana tulevat suuntaosaston muut ryhmät raivaavat ja merkitsevät käskettäessä 5-50 metrin etäisyydelle suuntaurasta kaksi maastoajoneuvouraa. Maastoajoneuvourat eivät saa ylittää suuntaryhmän suuntauraa. Komppanian varapäällikkö johtaa yleensä suuntaosastoa. Suuntaosasto liikkuu yleensä ajoneuvoilla.

109

Esimerkki suuntaosaston suuntaryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä Henkilö

Tehtävä

Tunnustelijat

Vastaavat suojaamisesta

Kompassimies (rjoht)

Suunnistaa joukkueenjohtajan ohjeiden mukaan

Joukkueenjohtaja

Johtaa toimintaa ja vastaa reitillä pysymisestä

Lähetti

Välittää käskyjä

Askelparimies

Ilmoittaa kuljetun matkan 100 metrin välein Ualan edettäessä). Hiihdettäessä arvioi etäisyyden.

Raivaajat

Raivaavat suuntauran jalka- tai hiihtomiehen kuljettavaksi

Merkitsijä

Merkitsee uran

--------

askelparimies

==~ ~m =

L+--~~------------~

suunta ryhmä

~)

=====1[MJ[RJ[RJli:JJ~ ======mm KUVA 39

Esimerkki suuntaosaston to iminnasta

tunnustelijat

110 Latuosasto avaa hiihtäen etenevän komppanian tarvitsemat ladut. Latuosastoksi määrätään komppaniasta yleensä joukkue. Se avaa yleensä kaksi tai kolme latua, joista yksi on ahkiolatu. Latuosasto suojaa samalla taaempana hiihtävän joukon marssia ja ryhrnittymistä tuloalueelle. Latuosasto hiihtää yleensä taisteluvarustuksessa ilman ahkiota. Ladut tehdään moottorikelkoilla, ellei toiminnan salaaminen sitä estä. Suuntaryhmä toimii kuten suuntaosastossa. Suuntaryhmän rinnalla hiihtävien ryhmien tunnustelijat ovat joukkueenjohtajan tasalla. Ryhmänjohtajat oikaisevat tunnustelijoiden tekemät tarpeettomat mutkat. Jokaisen ryhmän latu raivataan ja merkitään.

~-.~--

1- -~--"--==2 3 ~~~--;

:J

KUVA 40

~:= Ii:::::

Esimerkki latuosaston toiminnasta ja ahkioladusta

111

VI LUKU PUOLUSTUS A.

PUOLUSTUKSEEN RYHMITTYMINEN

Komppanian vastuualueen leveys on painopistesuunnassa 1 - 2 kilometriä ja sivusuunnassa 2 - 3 kilometriä tai jopa enemmänkin. Alueen syvyys määräytyy maaston mukaisesti siten, että komppania kykenee valvomaan sen. Syvyys on yleensä alle 3 kilometriä. Komppanian puolustuskeskus muodostuu toisiaan tukemaan pystyvistä rinnakkaisista ja syvyyteen ryhmitetyistä tukikohdista ja pesäkkeistä. Osa komppaniasta ryhmitetään yleensä pataljoonan komentajan käskemään pidettävään maastonkohtaan. Siitä ei saa luopua ilman hänen lupaansa ja sen on oltava taistelun päätyttyä komppanian hallussa. Puolustuskeskuksessa on kyettävä taistelemaan saarrettunakin.

112

TORJUNTAMAALI TAISTELUPARTIO

+ """

,.

I

+

MAALIPISTE

--'

~~

r"""/

.~ , SAU~APESAKE

VAIHTOTUKIKOHTA

PIDETTÄ VÄ MAASTONKOHTA

500 m

KUVA 41

Esimerkki komppanian puolustuksen rakenteesta

113 Joukkue taistelee komppanian vastuualueella puolustuskeskukseen kuuluvassa tukikohdassa tai sivusuunnan erillisessä tukikohdassa. Tukikohdan leveys voi olla 250500 metriä. Joukkue kykenee hallitsemaan tulellaan 400-800 metriä levyisen alueen. Joukkue torjuu tukikohtaansa vastaan hyökkäävän vihollisen ja sen on kyettävä taistelemaan saarrettunakin. Tukikohdasta saa luopua vain komppanian päällikön käskystä. Joukkue tekee vastaiskuja tukikohtaansa murtautuneen vihollisen lyömiseksi sekä komppanian päällikön käskystä vastahyökkäyksiä komppanian vastuualueen muihin osiin. Joukkueenjohtajan toimenpiteisiin puolustukseen ryhmityttäessä ja puolustusvalmistelujen aikana kuuluu yleensä maastontiedustelu ja tilanteen arviointi ryhmityksestä päättäminen eli päätös joukkueen opastaminen tukikohdan alueelle suojauksen asettaminen puolustukseen ryhmittymiskäsky ryhmänjohtajille, sinkopartion johtajalle, tulenjohtajalle ja joukkueen varajohtajalIe käsky tiedustelupartiolle maastontiedustelun jatkaminen ja taistelu suunnitelman kehittäminen tulisuunnitelman tarkastus 1. tarkastuskierros ja puolustuskäsky ilmoitus komppanian päällikölle joukkueen ryhmittymisestä yhteydenotot naapureihin 2. tarkastuskierros ja puolustuskäskyn tarkentaminen sekä myöhemmät tarkastukset ja taistelusuunnitelman haljoittaminen. Komppanian puolustukseen ryhmittyminen alkaa yleensä komppanian päällikönjohtamalla maastontiedustelulla. Joukkueen toimintamaaston tiedustelee tavallisesti komppanian tiedustelu- ja valmisteluosastoon kuuluva joukkueenjohtaja, joka saa tiedustelun perusteet päälliköltä. Jos maastontiedusteluun ei ole mahdollisuutta ennakolta, joukkueenjohtaja asettaa suojauksen ja tiedustelee maaston saavuttuaan tukikohdan alueelle joukkueen mukana. Joukkueenjohtaja selvittää itselleen maastontiedusteluUa vihollisen ja oman joukkueensa toimintamahdollisuudet tukikohdan alueella. Vihollisen toimintamahdollisuuksista selvitetään muun muassa missä ja miten vihollinen todennäköisesti ryhmittyy hyökkäystä varten - miten vihollinen käyttää rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunujaan esim. tulituessa

114 mitkä ovat panssarivaunujen etenemisreitit hyökkääkö vihollinen vaunuin vai millä tasalla vihollinen todennäköisesti jalkautuu mitkä ovat vihollisen jalkaväen toimintamahdollisuudet eri maastonkohdissa miten vihollinen käyttää tulitukiaseitaan mm. kranaattikonekivääreitä mitkä on vihollisen epäsuoran tulen käyttömahdollisuudet sekä mitkä ovat helikoptereiden ja rynnäkkökoneiden käyttömahdollisuudet. Oman toiminnan kannalta selvitetään ainakin minne paikannetaan ensimmäinen torjuntamaali mihin rakennetaan varamiinoite alueet, joille on kyettävä ampumaan panssarintorjunta-aseilla minne käsiaseiden tuli on voitava keskittää missä ovat edullisimmat ilmatorjuntakonekiväärien tuliasemat jääkö tukikohdan eteen katveita, joihin ei voida vaikuttaa suora-ammunta-aseilla millainen on maaston peitteisyys sekä millainen on maaston linnoitettavuus Maastontiedustelun perusteella joukkueenjohtaja päättää pesäkkeiden paikat tulialueineen, alueen tai tasan jossa panssarivaunut tuhotaan sekä pääpiirtein epäsuoran tulen tärkeimpien maalien sijainnin. Liitteessä 6 on ohje luonnoksen laatimisesta puolustuksessa.

115

Ryhmitys edullisessa maastossa

Maasto ei mahdollista syvää ryhmitystä

t

Korkeuserot mahdollistavat tuliUamisen oman pesäkkeen yli

Rikkonainen maasto vaatii leveän ryhmityksen

-----"--11

I-----i

o

100m

KUVA 42

Joukkueen ryhmitysvaihtoehtoja

Joukkueenjohtaja, rynnäkkökiväärimies tai lähetti opastaa joukkueen komppanian tulokynnykseltä tukikohdan takaosaan. Joukkueenjohtaja asettaa kertasingoin varustetun taistelijaparin uhanalaiseen suuntaan suojaamaan joukkueen puolustukseen ryhmittymisen. Päätöksensä perusteella joukkueenjohtaja antaa puolustukseen ryhmittymiskäskyn.

116 Suojaavalle taistelijaparille käsketään paikka, suojaustehtävä ja hälyttäminen. Ryhmänjohtajille käsketään pesäkkeen paikka tulialue tulenaloitustasa varamiinoitteen paikka sekä joukkueen johtamispaikka. Sinkopartion johtajalle käsketään pesäkkeen paikka käsiaseiden ja sinkojen tulialue tulenaloitustasa varamiinoitteen paikka sekä joukkueen johtamispaikka. Tulenjohtajalle käsketään tulenjohtoryhmän pesäkkeen paikka, tulialue, tulenaloitustasa, tukikohdan tärkein suunta ja vaatimus ensimmäisen torjuntamaalin paikaksi sekä etulinjan tasa. Joukkueen varajohtajalIe käsketään varamiinoitteen paikka, ajoneuvojen paikat ja ilmatorjuntakonekiväärien tuliasemat. Lisäksi kaikille käsketään tukikohtaan saapumisen jälkeen tiedot tilanteesta, joukkueen tehtävä ja joukkueenjohtajan paikka ryhmittymisvaiheessa. Liitteessä 7 on esimerkkejä puolustuksen käskyistä. Ryhmittymisen jälkeen joukkueenjohtaja jatkaa maastontiedusteluaan tulenjohtajan ja joukkueen varajohtajan kanssa erityisesti tukikohdan etumaastossa. Tiedustelun tuloksena joukkueenjohtaja tarkistaa tarvittaessa ryhmityksen yksityiskohtia. Varsinkin tukikohdan mahdollisesta etureunan siirtämisestä on heti ilmoitettava tulenjohtajaHe, koska se vaikuttaa tulisuunnitelman laatimiseen.

Joukkueen varajohtaja johtaa varamiinoitteen rakentamisen käskee kuljettajia siirtämään ajoneuvot suora-ammuntatulelta ja ilmatähystykseltä suojaisaan paikkaan, maastouttamaan ajoneuvotja siirtämään ilmatorjuntakonekiväärit joukkueenjohtajan käskemiin tuliasemiin - käskee lääkintämiehen paikan suojaiseen maastonkohtaanja - siirtyy joukkueenjohtajan mukaan maastontiedusteluun ja 1. tarkastuskierrokselle. Tulenjohtaja käskee viestiyhteyksien toteuttamisesta ja tulenjohtopaikan mittaamisen ryhmittää tulenjohtoryhmän asemaan paikantaa torjuntamaalit sekä toimittaa niiden tiedot tulenjohtopäällikölle tai

117 uhkaavassa tilanteessa suoraan tuliasemiin ja siirtyy joukkueenjohtajan mukana maastontiedusteluun ja 1. tarkastuskieITokselle.

Ryhmänjohtaja tiedustelee pesäkkeen maaston mahdollisuuksien mukaan vihollisen suunnasta alkaen, arvioi linnoittamismahdollisuuksien vaikutuksen ryhmitykseen ja ratkaisee ryhmittymisen suojauksen konekiväärin tuli aseman ja tulialueen kertasinkotaistelijoiden tuliasemat ja tulialueet taistelijaparien tuli asemat ja tuli alueet sekä oman johtamispaikan. Ratkaisunsa tehtyään ryhmänjohtaja siirtää ryhmänsä pesäkkeen taakse ja asettaa suojauksen sekä ryhmittää muut ryhmänsä taistelijat pesäkkeeseen.

Sinkopartion johtaja ryhmittää alkuvaiheessa yhden raskaskertasinkoampujan siten, että singolla pystytään ampumaan ilman raivaamista tuli alueen tärkeimpään osaan. Peitteisessä maastossa ampujan on tällöin sijoituttava usein vain muutaman kymmenen metrin etäisyydelle panssariurasta. Ampuja siiITetään edullisempaan tuliasemaan heti, kun partion tuliasemat on tiedusteltu ja tulialue raivattu. Silloin kun joukkueenjohtajan ei ole ollut mahdollista tiedustella tukikohtaa etukäteen ja kun vihollisen kohtaaminen on mahdollista jo ryhmittymisvaiheessa, joukkueenjohtaja tiedustelee tukikohdan ja sen etumaaston pelkästään tähystämällä. Joukkueenjohtaja antaa joukkueelle lyhyen yhteiskäskyn, jolloin hän saa joukkueen ryhmitettyä nopeasti. Käsky voidaan antaa esimerkiksi siten, että käsketään lyhyesti tiedot vihollisesta ja siihen liittyen annetaan joukkueen varajohtajalle käsky viedä heti puolustukseen ryhmittymistä suojaava partio eteen joukkueen tehtävä tehtävät ryhmille ja sinkopartiolle tulenaloitustasa alue tai tasa, johon vihollisen panssarivaunut tuhotaan ja paikka mihin varamiinoite rakennetaan vaatimus tulenjohtajalle torjuntamaalin paikantamisesta joukkueen johtamispaikan ja "RYHMITY"-komento. Alijohtajat lyhmittävät ryhmänsä. Ryhmät aloittavat puolustusvalmistelut taisteluvalmiutensa säilyttäen. Tarvittaessa tukikohta otetaan haltuun hyökkäämällä. Talvella on jo ennen ryhmittymistä suunniteltava liike ja kulku-urat siten, ettei tukikohta-alueelle tule turhia jälkiä.

118

B.

PUOLUSTUSVALMISTELUT

1.

Perusteita

Ryhmittymisen jälkeen joukkueenjohtaja jatkaa maastontiedustelua sekä tilanteenarviointia. Maastontiedustelun ja tilanteenarvioinnin pohjalta joukkueenjohtaja kehittää taistelusuunnitelmaansa. Taistelusuunnitelman kehittyessä joukkueenjohtaja käskee sen perusteella joukkueelleen puolustusvalmisteluihin liittyviä käskyjä tarkastuskierroksilla. Tarkastuskierroksilla ovat joukkueenjohtajan mukana yleensä tulenjohtaja, joukkueen varajohtaja ja taistelulähetti. Täydennettyään maastontiedustelua joukkueenjohtaja aloittaa ensimmäisen tarkastuskierroksensa.

2.

Ensimmäinen tarkastuskierros

Joukkueenjohtaja tarkastaa ja käskee ensimmäisellä tarkastuskierroksella pesäkkeessä ryhmänjohtajan kanssa pesäkkeen tarkennetun paikan ja ryhmityksen pesäkkeen tulialueen rajat konekiväärin tuliaseman panssarintorjunta-aseiden tuliasemat ja tulialueet ilmatorjuntakonekiväärin tuliasemanja tulialueen, mikäli ase on pesäkkeessä.

Joukkueenjohtaja tarkastaa pesäkkeen taisteluasemat yksi kerrallaan ja toteaa, onko pesäkkeen rakenne ja sijainti tukikohdan taistelun kannalta tarkoituksenmukainen. Tarvittaessa joukkueenjohtaja täsmentää pesäkkeen etureunan tasan ja pesäkkeen reunat. Joukkueenjohtaja käskee tulialueen rajat ja näyttää ne pesäkkeen reunoista selvästi erottuvien maastonkohtien avulla. Pesäkkeiden tulialueet käsketään tukikohdan tärkeimpään suuntaan siten, että ryhmät ampuvat osittain ristiin. Tällöin ryhmien tuli voidaan keskittää tärkeimpään suuntaan. Taaempien ryhmien tulialueet määritetään joko etumaisten ryhmien sivuitse tai osittain niiden yli. Yli voidaan ampua, mikäli taempien ryhmien pesäkkeet ovat selvästi etumaisia pesäkkeitä korkeammassa maastonkohdassa. Ainakin kevyiden konekiväärien ja kertasinkojen paikat joukkueenjohtaja tarkastaa menemällä ampuma-asentoon konekivääriampuj anja kertasinkomiehen asemaan.

119

llmatorjuntakonekiväärien ensisijainen tehtävä on aina omasuojailmatorjunta. Aseet sijoitetaan sellaisiin asemiin, että niillä voidaan ampua omasuojailmatorjuntaa uhanalaisimpaan suuntaan. Ilmatorjuntakonekivääreille voidaan valmistella asemat, joista ne pystyvät pinta-amrnuntaan sivustatuliasemista. Samoista asemista on aina kyettävä myös omasuojailmatorjuntaan. Joukkueenjohtaja käskee ryhmänjohtajan tarvittaessa siirtää taistelijoiden tuli asemia siten, että aseiden tulialueet kattavat tarvittavat maastonkohdat ja tuli voidaan keskittää tärkeimpään suuntaan. Tarkastettuaan pesäkkeen joukkueenjohtaja antaa pesäkkeessä ryhmän kuullen puolustuskäskyn, joka sisältää vihollisen ja sen arvioidun toiminnan maastoon sidottuna joukkueen tehtävän ja ryhmityksen ryhmän tehtävän pesäkkeen vasen ja oikea reuna sekä etureuna käsketään pesäkkeen tarkistuksen yhteydessä ryhmänjohtajalle varsinaisen tulialueen rajat käsketään pesäkkeen tarkistuksen yhteydessä ryhmänj ohtaj alle tilapäisen tulialueen rajat käsketään pesäkkeen tarkastuksen yhteydessä ryhmänjohtajalle tulen aloittamisen ja keskittämisen vartioinnin, tiedustelun ja tähystyksen hälyttämisen linnoittamisen oman johtamispaikan vaihtoasemat ja niiden tulialueet käsketään vaihtoasemissa ryhmänjohtajalle sekä tarvittavat määräajat ja valmiusilmoitukset.

Tulenjohtaja käskee tämän jälkeen joukkueen taistelua tukevat tuliyksiköt epäsuoran tulen maalit maalikorttien tai -viittojen valmistuksen ja vihollistietojen ilmoittaminen tulenjohtopaikalle. Joukkueenjohtajan käskettyä ryhmänjohtajalle vaihtoasemat joukkueen varajohtaja tarkastaa ryhmänjohtajan kanssa vartiopaikan ja vartio-ohjeet sekä käskee tarvittavat korjaukset ryhmänjohtajalle. Esimerkkejä puolustuskäskyistä 1. tarkastuskierroksella on liitteessä 7.

120 Joukkue voi avata tulen joukkueenjohtajan tulenaloitusmerkillä. Tulenaloitustasat käsketään erikseen panssarintorjunta-aseille ja pinta-ammunta-asemassa oleville ilmatorjuntakonekivääreille. Ryhmän tulenaloitustasaksi käsketään yleensä noin 100 150 metriä pesäkkeen etu puolella oleva maastolinja. Tarvittaessa tulenaloitustasa merkitään maastoon. Ryhmät aloittavat tulituksen, mikäli niiden omalla tulialueella on tulenaloitustasalla tai sitä lähempänä vihollisia. Ryhmälle käsketään tilapäinen tulialue sellaiselle alueelle jonne se voi tulittaa, mikäli varsinaisella tulialueella ei ole vihollista. Tilapäinen tulialue voi ryhmällä olla esim. naapuriryhmän tulialueelle tai oman ryhmän taakse. Ryhmä vastaa tähystyksen järjestämisestä tilapäiselle tulialueelle. Joukkueenjohtaja käskee jokaiselle ryhmälle tähystettävän alueen siten, että joukkueen tärkein suunta pystytään valvomaan. Vartiointi ja tiedustelu järjestetään siten, että komppanian päällikön käskemä alue voidaan tähystää tai viholliseen saadaan tiedustelukosketus riittävän ajoissa ja joukkue ehtii asemiin ennen vihollisen hyökkäystä hälytyksen tapahtuessa. Aina kun on mahdollista, hälytys pyritään tekemään hiljaisena. Hälytys välitetään pesäkkeestä toiseen lähetillä tai hälytyslaitteilla. Hälytyksen perillemeno varmistetaan aina lähetillä. Joukkueenjohtaja käskee ryhmän vaihtoaseman paikan maastosta osoittaen ja käskee vaihtoasemien tulialueen maastoon sitoen. Jos komppanian päällikkö käskee jo ryhmittymiskäskyssään myös tukikohdan toiseksi tärkeimmän suunnan, käskee joukkueenjohtaja ryhmien vaihtoasemat heti siihen suuntaan. Tukikohdan linnoittaminen aloitetaan heti ryhmittymisenjälkeen komppanian päällikön käskemällä tavalla. Avopoterot kaivetaan heti ryhmittymisen jälkeen. Talvella tuliasemat rakennetaan alkuvaiheessa lumeen. Linnoittamisen aikana kaivamisjäljet on naamioitava. Käskyn päätteeksi joukkueenjohtaja käskee tarvittavat määräajat siten, että tärkeimmät toimenpiteet mm. tulitoiminnan perusteiden harjoittelu on suoritettava määräaikaan mennessä. Lisäksi joukkueenjohtaja vaatii valmiusilmoituksen tärkeimpien toimenpiteiden suorittamisesta. Sinkopartion pesäkkeessä joukkueenjohtaja tarkastaa sinkojen paikat sinkojen tulialueen rajat etäisyydet sinkojen tulialueen tärkeimpiin maastonkohtiin tulialueen käsiaseille pesäkkeen vasemman ja oikean reunan sekä

121 Tarkastettuaan tuliasemat joukkueenjohtaja käskee sinkopartiolle partion tehtävä tulen aloittamisen ja keskittämisen singoilla ja käsiaseilla vara-asemien tiedustelun ja valmistelun sekä linnoittamisen. Puolustuskäskyn muut asiat voidaan käskeä partiolle lähimmän ryhmän pesäkkeessä. Esimerkki puolustuskäskystä sinkopartiolle on liitteessä 7. Raskaiden kertasinkojen tuli aloitetaan siten, että panssarivaunun ylittäessä tulenaloitustasan, ammutaan singoilla heti jos panssarivaunu on tulialueella ja tulittaa tukikohtaa, ammutaan niillä singoilla joilla kyetään muissa tapauksissa joukkueenjohtajan käskyllä tai merkillä. Vara-asemasta singoilla ammutaan varsinaiselle tulialueelle. Vara-asemia on valmisteltava koko tukikohdan alueelle. Silloin niitä voi olla myös muiden ryhmien pesäkkeissä. Joukkueenjohtaja tarkastaa tulenjohtoryhmän pesäkkeen yhdessä tulenjohtajan kanssa ja toteaa, että tähystys - ja tulenjohtotehtävät ovat mahdollisia tulenjohtoryhmä pystyy tulenjohtoasemastaan osallistumaan käsiasein tukikohdan puolustukseen, jonka jälkeen joukkueenjohtaja käskyttää ryhmälle ensimmäisen tarkastuskierroksen käskyn.

Tulenjohtaja paikantaa tOljuntamaalin joukkueenjohtajan ja tulenjohtopäällikön vaatimusten mukaan varmuusetäisyyden päähän tukikohdan etureunasta. Tukikohdan eteen paikannetaan yleensä yksi tykistön ja raskaan kranaatinheittimistön torjuntamaali. Jalkaväkijoukkueen tukikohdan eteen paikannetaan lisäksi 1-3 kevyen kranaatinheittimistön torjuntamaalia. Tulenjohtajat voivat myös tehdä esityksiä maalipisteiksi mahdollisille muille tulenkäyttöalueille. Tulenjohtaja osoittaa joukkueenjohtajalle torjuntamaalin tarkan paikan maastossa ja merkitsee maalipisteet joukkueenjohtajan taistelusuunnitelmaan. Joukkueenjohtajan hyväksyttyä torjuntatulisuunnitelman tulisuunnitelma toimitetaan tuliyksiköille ja tulenjohtopäällikölle tulenjohtopäällikön ohjeiden mukaisesti. Tulisuunnitelma pyritään toimittamaan lähetillä ryhmittymisilmoituksen yhteydessä.

Ensimmäisen tarkastuskierroksen jälkeenjoukkueenjohtaja lähettää lähetin ilmoittamaan komppanian päällikölle joukkueen ryhmittyneen. Ilmoitus voidaan tehdä myös

122 puhelimella. Lähetin on joka tapauksessa tiedusteltava reitti komppanian komentopaikalle. Joukkueenjohtajan on otettava yhteys myös naapuritukikohtiin. Yhteydet otetaan periaatteella takaa eteen, vasemmalta oikealle ja tukevasta tuettavaan. Tapaamisen yhteydessä on naapurijoukkueen johtajalle selvitettävä oma ryhmitys ja tulen käyttö sekä oman tähystyksen ja vartioinnin järjestelyt. Tämän jälkeen joukkueenjohtajat sopivat keskenään tulen käytöstä tukikohtien välimaastossa sekä toistensa tukemismahdollisuuksista ja yhteistoimintajärjestelyistä taistelun eri vaiheissa. Yhteydenottoon voidaan käyttää myös joukkueen varajohtajaa. Joukkueenjohtajan ensimmäisen tarkastuskierroksenjälkeen ryhmänjohtaja käskee joukkueenjohtajan käskyn aiheuttamat muutokset taistelijoiden tuliasemiin ja tulialueisiin pesäkkeen rajat tulialueineen tilapäisen tulialueen maaliviittojen asettamisen vaihtoasemat ja niiden tulialueet sekä vartiopaikan ja tähystyksen. Tämän jälkeen sijoitetaan ryhmänjohtajan poteron reunaan ja ryhmän vartiopaikalle maaliviitat. Ryhmänjohtaja harjoituttaa ryhmällään asemien miehittämisen, tuli toimiFlllan perusteet ja ryhmä jatkaa linnoittamista. Joukkueenjohtajan ensimmäisen tarkastuskierroksen jälkeen sinkopartion johtaja käskee pesäkkeen rajat tulialueineen toteuttaa joukkueenjohtajan käskyn aiheuttamat muutokset sinkojen tuliasemiin ja tulialueisiin· harjoittaa asemien miehittämisen harjoittaa tulitoiminnan singoiHa ja käsiaseilla tiedustelee ja käskee valmistella jouldrueenjohtajan käskemät vara-asemat sekä harjoittaa niiden miehittämisen. Ensimmäisen tarkastuskierroksen jälkeen joukkueenjohtaja valvoo erityisesti linnoittamisen ja maastouttamisen edistymistä. Ennen 2. tarkastuskierrosta on tiedusteltu maasto tukikohdan alueella järjestetty tukikohdan vartiointi, tähystys ja komppanian päällikön käskemä tiedustelu

123 käsketty ryhmien tehtävät ja vaihto asemat käsketty tulen aloittaminen, keskittäminen ja tilapäiset tulialueet järjestetty panssarintorjunta järjestetty epäsuoran tulen käyttö aloitettu linnoittaminen ilmoitettu komppanian päällikölle joukkueen ryhmittymisestä otettu yhteys naapureihin.

3.

Toinen tarkastuskierros

Toisen tarkastuskierroksen tarkoituksena on tarkastaa aikaisemmin käsketyt toimenpiteet ja käskeä tukikohdan taistelusuunnitelmaan, linnoittamiseen ja huoltoon kuuluvia asioita. Komppanian päällikön tullessa ensimmäiselle tarkastuskierrokselleen tukikohtaan joukkueenjohtaja ilmoittaa hänelle vihollistiedot oukkueen ryhmityksenja puolustusvalmistelujen vaiheen esityksen tukikohdan muusta suluttamistarpeesta, työkoneiden käyttötarpeesta sekä muista taisteluvalmiutta parantavista tekijöistä Lisäksi tulenjohtaja osoittaa tulenjohtopäällikölle paikannettujen torjuntamaalien sijainnin maastossa ja maalipisteiden paikat.

Päällikkö tarkastaa tukikohdan ja käskee joukkueenjohtajalle komppanian puolustuskäskyn ne osat, joita ei ole käsketty puolustukseen ryhmityttäessä. Käsky voi sisältää viimeiset tilannetiedot pataljoonan tehtävän komppanian tehtävän ja taisteluajatuksen naapurit joukkueen tarkennetun tehtävän joukkueen vastuualueen rajat tulialueen vaihtoasemat ja niiden tulialueet tulen aloittamisen panssarintorjunnan tiedustelun epäsuoran tulen käytön ilmasuojelun ja ilmatorjunnan pioneeritoiminnan

124

huollon ajoneuvojen käytön johtamisen muut asiat, kuten yhteistoiminnan naapuritukikohtien kanssa ja suojelun käskyn päätteeksi päällikkö antaa toimintaohjeita. Joukkueenjohtaja tekee toisen tarkastuskierroksen pesäkkeissä yleensä komppanian päällikön tarkastuskierroksen jälkeen. Joukkueenjohtaja voi aloittaa toisen tarkastuskierroksen, vaikka päällikkö ei olisi ehtinytkään tehdä tarkastuskierrostaan tukikohdassa. Tällöin joukkueenjohtaja käskee päällikön puolustuskäskyssä esille tulevat asiat myöhemmin. Toisen tarkastuskierroksen alussa joukkueenjohtaja hälyttää pesäkkeen miehistön varsinaiseen asemaan tarkastaa tilanteita kuvaamalla tulitoiminnan perusteet tarkastaa ampuma-alan ja tähystyslinjojen raivaamisen tarkastaa linnoittamisen edistymisen ja maastouttamisen tarkastaa vaihtoasemat miehityttämällä ne. Tämän jälkeen hän käskee koko ryhmälle tiedot vihollisesta komppanian tehtävän ja sen taisteluajatuksen naapuritukikohdat, pesäkkeet ja komppanian komentopaikan sijainnin joukkueen tehtävän ja sen taisteluajatuksen ryhmän tehtävän maaston nimeämisen innoittamisen jatkamisen joukkueen toimintaan vaikuttavien miinoitteiden sijainnin ja merkintätavan huollon sekä tarvittavat määräajat ja valmiusilmoitukset. Joukkueenjohtaja nimeää maaston esimerkiksi kuvan 43 mukaisesti. Tukikohdan maaston nimiä voidaan käyttää mm. vihollistilanneilmoituksissa paikan tarkennuksina. Ryhmänjohtajat nimeävät pesäkkeen etumaaston maastonkohtien mukaan.

125

"VASEN"

" TAKAVA SEN"

1

"TAKAOIKEA"

KUVA 43

1

"OIKEA"

Esimerkki tukikohdan maaston nimeämisestä

Joukkueenjohtajan tulee selvittää ryhmälle huollosta joukkueen haavoittuneiden suojapaikan, ampumatarvikkeiden suojapoterot, komppanian sidontapaikan ja taisteluvälinepaikan sijainnin sekä haavoittuneiden evakuoinnin. Esimerkki toisen tarkastuskierroksen käskystä on liitteessä 7. Lisäksi joukkueenjohtaja antaa toimintaohjeita liikkumisesta tukikohdan alueella toiminnasta pimeällä majoittumisesta ruokailuista kenttähygieniasta sekä työosastojen muodostamisesta.

126 Puolustusvalrnisteluiden alkuvaiheessa ryhmät lepäävät ajoneuvoissa, taisteluasemissa tai teltoissa. Majoituspoteroiden valmistuttua ryhmät majoittuvat niissä.

Tulenjohtaja tarkastaa pesäkkeessä, että taistelijat tietävät torjuntamaalien nimet, numerot ja sijainnin maastossa maalikortteihin tai -viittoihin on merkitty maalin nimi, numero, etäisyys ja suunta sekä maaliviitat on oikein suunnattu. Lisäksi tulenjohtaja käskee miten toimitaan, kun torjuntamaalin alueelle tulee vihollisia mahdolliset muutokset ja lisäykset torjuntamaaliin tai maalipisteisiin sekä muut paikannetut maalit ja tähystyspaikat tukikohdan alueella. Joukkueenjohtaja tarkastaa sinkopartion ja käskee sitä, kuten jääkäri- tai jalkaväkiryhmiä. Lisäksi hän käskee sinkojen tilapäisen tulialueen ja - vaihtoasemien tiedustelun ja valmistelun tilapäisen tulialueen suuntaan. Vaihtoasemasta singoilla ammutaan tilapäiselle tulialueelle. Joukkueenjohtajan on käskettävä vaihtoasemien tiedustelu jo ensimmäisellä tarkastuskierroksella, mikäli tukikohdan alueella on kaksi tai useampia panssariuria. Vaihtoasemiin siirtymisen käskee joukkueenjohtaja tai sinkopartion johtaja. Joukkueenjohtaja tarkastaa tulenjohtopaikalta tähystyslinjan torjuntamaaleihin. Joukkueenjohtaja käskee tulenjohtoryhmälle samat asiat kuin muille ryhmille.

Joukkueenjohtajan johtamispaikka on yleensä tulenjohtopaikaUa. Joukkueen varajohtaja sijoittuu yleensä joukkueen johtamispaikalle. Tulialueet ja tähystyslinjat on raivattava siten, että joukkueenjohtajalla on tähystysmahdollisuus ainakin tukikohdan tärkeimpään suuntaan ja, jos mahdollista, suora näköyhteys ryhmien pesäkkeisiin. Hänen on taistelun aikana pystyttävä siirtymään eri pesäkkeisiin ja niiden vaihtoasemiin. Tulenjohtaja liikkuu yleensä joukkueenjohtajan mukana. Toisen tarkastuskierroksen jälkeen ryhmässä toteutetaan joukkueenjohtajan käskemät lisäykset ja muutokset, harjoitellaan siihen mennessä käsketty tehtävän suoritusperiaate ja jatketaan linnoittamista. Ryhmänjohtaja harjoittaa ryhmällään vartiomiesten toiminnan ja hälytysjärjestelyt siirtymisen suoja-asemasta varsinaiseen tuli asemaan tulen aloittamisen tulenaloitustasalta tulen aloittamisen joukkueenjohtajan merkillä ryhmän tulen jakamisen ja keskittämisen

127 kertasinkomiesten toiminnan epäsuoran tulen maalien tuntemusta ja vaihtoasemien miehittämisen sekä tuli toiminnan vaihtoasemissa. Joukkueenjohtajan toisen tarkastuskierroksen jälkeen sinkopartion johtaja tiedustelee vaihtoasemat ja harjoittaa partion toiminnan.

4.

Myöhemmät tarkastuskierrokset ia taistelusuunnitelman harioiHaminen

Joukkueenjohtaja kehittää taistelusuunnitelmaa koko puolustusvalmistelujen ajan ja harjoittaa sitä myöhemmillä tarkastuskierroksilla. Hän tarkastaa ja harjoittaa muun muassa tukikohdan vartioinninja hälyttämisen miinoitteiden toimeenpanon varsinaisten ja vaihtoasemien miehittämisen tulen aloittamisen ja keskittämisen sinkopartion varsinaisten, vara- ja vaihtoasemien miehittämisen ja tulitoiminnan ilrnatOljuntakonekiväärien tuliasemat ja tulitoiminnan sekä tukikohdan omasuojailmatOljunnan suojautumisen epäsuoralta tulelta tulen aloittaminen ja keskittäminen ryhmien kertasinkojen käytön sekä johtamismerkitja käskyjen välittämisen. Joukkueenjohtaja käskee muun muassa joukkueen sisäiset vastaiskut ja pesäkkeiden vahventamisen taisteluvalmiuden kohottamisen valmistautumisen pimeätoimintaan savujen käytön valmistelut komppanian päällikön mahdollisesti käskemien sulutteen osien ja valemiinoitteiden rakentamisen päällikön käskemien harhauttamistoimenpiteiden toteuttamisen sekä tähysmiinojen asentamisen. Joukkueenjohtaja hatjoittaa taistelusuunnitelmaa ensin ryhmittäin, jonka jälkeen koko joukkueella. Ryhmittäin harjoiteltaessa joukkueenjohtaja kuvaa pesäkkeessä vihollisen toimintaa ja taistelu suunnitelman mukaisia merkkejä tai antaa käskyjä suullisesti ja tarkastaa, että ryhmä osaa toimia oikein.

128 Joukkueenjohtaja tarkastaa tulenjohtoryhmän pesäkkeen toiminnan kuvaamalla tilannettaja antamalla vaatimuksia tulenjohtajalle, esimerkiksi: 'Taimikon kautta kiertää ainakin joukkue jalkaväkeä. Tulenjohtaja - lamauta vihollinen"! Joukkueenjohtaja tarkastaa myös tulenjohtoryhmän taistelun käsiasein sekä tähystyspaikan miehittämisen ja tulenjohtotoiminnan siellä. Joukkueenjohtaja käyttää joukkueen varajohtajaa ja taistelulähettiä apunaan harjoittaessaan koko joukkueen toimintaa. Koko joukkueella voidaan harjoitella esimerkiksi hälytyksen ja käskyjen välittämistä, joukkueen siirtyminen eri taisteluasemiin sekä vastaiskuja ja pesäkkeiden vahventamista. Harjoittelun aikana vartio intia jatketaan tukikohdassa normaalisti. Pesäkkeitä vahventamalla lisätään painopistesuunnan pesäkkeen torjuntavoimaa. Pesäkkeitä voidaan vahventaa taistelijoilla tai tulenkäytöllä. Vahventaminen valmistellaan ja harjoitellaan myös vaihtoasemiin. Vahventamisesta käskee joukkueenjohtaja. Joukkueen sisäisiin vastaiskuihin on valmistauduttava siltä varalta, että vihollinen saa tukikohdan jonkin pesäkkeen haltuunsa. Vastaiskuun valmistaudutaan irroittamalla taistelusta irti olevia ryhmiä tai niiden osia. Joukkueenjohtaja käskee selkeät käskyt ja merkit, joilla ryhmä tai sen osia suunnataan käskyn edellyttämälle alueelle, josta osat suorittavat vastaiskun. Joukkueenjohtaja johtaa yleensä vastaiskun. Joukkueenjohtaja harjoituttaa vastaiskut taistelusuunnitelmansa mukaan.

~

~

VASTAISKUUN OSALLISTUVAT

o

.j:o. .j:o.

A

tr1

~

C/>

Ei"

IZJ'[I] ,

2[~h,!ERI, ITJ, ITJ,ITJ

IJV 1 R:N PESÄKKEESSÄ I

i8J,ITJ,ITJ

\iWÖRYN~~

("p

~

\1/

'1\

~

I

X'

rb-./ ~

o

:r 0$»

t:l rn

U ...

00" $», 00 "

_-

-~I

~JA

'I ~v

- osaston kokoontuminen

kokoontumispaikalle - 0': n johdolla eteneminen tst-hautaa pitkin - pesäkkeen osien takaisinvaltaus tst-hautaa vyöryt!ämällä - 3 R (-) ja TjR tukevat vastaiskua - puolustukseen ryhmittyminen pesäkkeessä - osaston irrottaminen pesäkkeisiinsä - ilm rZl' :lle vastaiskun suorituksesta

I

("p

rn

S:

\

<:

$»

~

'"
e

rn

Et

,.1.

o A

p

I'

A

- '"

...t

\

~

~

rF, R t.?i'

"r" '2~~

KOIVU 2

~

4l

\1/

\1/

o 100m

Toimenpiteitä vastaiskuun liittyen: - ®' saa tiedon vastaiskun tarpeellisuudesta läheteille käsky "VASTA 1" 2ja 3 R:ään - 0':n vaatimus rn"': lIe I käyttää tulta SUSI 1 :een I ja KOIVU 1:een I - ilm rZl': lIe v-iskun käyn- I nistämisestä I

o

0

\ 1/ \1/

VARUSTUS käsikranaatit kvksko:t savuheitteet merkkisavuheitteet valopistooli

...... N 'D

VAIHTOASEMAT

VAHV 1 JVJ:N TST-SUUNNITELMA

Ryhmä

11 .2.1999 \ 11

\ 11

- - - - - <,II

Käsky

1R

1 R VAIHTOASEMMN

2R

2 R VAIHTOASEMMN

3R

3 R VAIHTOASEMAAN

SKOP

SKOP VAIHTOASEMMN

TJR

TJRVAIHTOASEMMN

VAHVENTAMINEN \ 11

1R 2R 3R

2R 1R 1 ja2R

VASTAISKU

SUSI 1

Mistä

Mihin

Käsky

2R 1R 1R

VASTA 2

1 ja3R 2R 3R

VASTA 1 VASTA 1

TS 14-0:f> HUOM! Täydentyy sulut!eilla ja taisteluhaudoilla

\ 11 \ 11

p

I

f - - - - - - - - f ' 1

100m

\ 11

..... VJ o

131

5.

Pimeätoiminnan valmistelut

Joukkueen on valmistauduttava taisteluun pimeällä ja huonoissa näkyvyysoloissa, koska vihollisen hyökkäyskyky säilyy pimeänäkölaitteiden ansiosta myös näissä olosuhteissa. Joukkueenjohtajan on käskettävä ryhmille pimeätoiminnan valmistelut tarkastuskierroksillaan tai erilliskäskyinä. Joukkueen pimeätoimintaa helpottavia välineitä ovat valopistoolit valaisuraketit valojuovapatruunat valonvahvistimet ja lämpötähystimet aseiden hämärätähtäimet kenttätykistönja kranaatinheittimistön valaisuammukset sekä paukku- ja valohälyttimet. Pimeätoiminnan valmisteluja ovat mm. käluston tarkastus valoisalla valonvahvistimien ja lämpötähystimien jako liikkumisen harjoittelu valoisalla tulialueen merkitseminen nuotioiden valmistelut tulenaloitustasalle rajoittimien valmistaminen aseille polttopuiden teko valoisalla valojen käytön rajoittaminen sekä ulkona tapahtuvan tupakoinnin rajoittaminen. Pimeätoiminnan valmistelujen aikana joukkueenjohtaja tarkastaa aseitten rajoittimet ja pimeätähtäimet. Lisäksi hän käskee vartioinnin muutoksista pimeällä valopistoolien ja valorakettien jaosta ja käytöstä vartioinnin ja taistelun aikana tilapäisten valaisulaitteiden ja hälyttimien rakentamisesta pimeänäkölaitteiden käytöstä valaisuammunnan valmisteluista tulenjohtajalle sekä muista asioista, kuten valojen käytöstä, polttopuiden teosta ja tupakoinnista. Joukkueenjohtaja käskee yhdestä kahteen paikkaa, joista ammutaan valaisuraketteja antamaan yleisvaloa tulialueelle. Valaisupaikka on valittava hieman ryhmityksen sivustasta tai takaa, jotta se ei paljasta omaa ryhmitystä. Valopistooleita käytetään ryhmien pesäkkeistä ryhmän tulialueen valaisuun. Valopistooleita voidaan valoisalla käyttää harkitusti myös merkinantoon. Vartiopaikoille jaetaan valaisuvälineitä ja valonvahvistimia.

o \ 1/ _ - - - - - - \ 1/

A _-_- \ ) \1/ \ 1/

jako

>

@

~ ••

~J :n ----71 R

~

lA.J TJA

__________________ __~~~~~r7"'-..,;===''b~';':~ ~"""'""-~

!%Iv :n ----72 R

RSrnJ :n

1

P

1,

Skop

mispaikka

.1~. ~ RSY

® \1/

,Jo.AA"-

II.

\1/ \ 1/

\ 1/

\ 1/

o 100111

----7

IÅJTJA:n ----7 Johta-

J.

II.

Valoraketti

@ Valopistoolien

3 (-

~

0

\{@

o

\1/

Paukku ja valohälytin - r:n tulenaloitus tasalle - sivustalle - vartiopaikan suojaksi

133

Taistelu voidaan aloittaa epäsuoralla tulella ja tuhoamalla kärkivaunu ilman valaisua. Joukkueenjohtajan tulee käskeä valaisu ja tähystys myös tukikohdan sivustoille. Sivustat tulee suojata valohälyttimin ja miinoin. Pimeällä ryhmityttäessä joukkueenjohtaja päättää kartan ja maaston perusteella, missä on panssarivaunujen tuhoamisalue. Sieltä valitaan varamiinoitteen paikka, joka merkitään taskulampulla tai muulla valolla. Joukkueen varajohtaja rakennuttaa varamiinoitteen valon osoittamaan maastoon. Sinkopartion johtaja ryhmittää singot tuli asemiin siten, että ne pystyvät tulittamaan varamiinoitteen alueelle mahdollisimman vähin raivauksin. Tulenjohtaja paikantaa ja merkitsee maalipisteen tärkeimpään suuntaan varmuusetäisyyden päähän. Ryhmittymisen jälkeen joukkueenjohtaja ja tulenjohtaja lähtevät l. tarkastuskierrokselle. Heti valoisan tultua tarkastetaan koko tukikohta ja käsketään tarvittavat ryhmitysmuutokset.

c.

PUOLUSTUSTAISTELU

Vihollisen lähestyessä joukkueessa taisteluvalmiutta kohotetaan asteittain lisäämällä taistelupartioiden taisteluvalmiutta vartiomiehiä ja vartiopaikkoja lisäämällä miehittämällä konekiväärit, singot ja tulenjohtopaikka miehittämällä pesäkkeitä osin tai kokonaan hälyttämällä koko tukikohta. Taistelun alkuvaiheessa vihollinen tiedustelee hyökkäysuunnan yleensä ilma- ja panssaritiedustelulla. Ilmatiedustelu aloitetaan useita vuorokausia ennen hyökkäystä. Vihollisen vahvennetut panssaritiedustelujoukkueet etenevät pääteiden sivustoilla pyrkien syvälle selustaan. Hyökkäysuran suunnassa vihollinen ottaa taistelukosketuksen yleensä kärjessä hyökkäävän panssarijääkärikomppanian kokoisella osastollaan. Taistelupartioilla otetaan taistelukosketus vihollisen kärkeen, aiheutetaan viholliselle tappioita ja vaikeutetaan varsinaisen ryhmitysalueen paljastumista. Vihollisen päähyökkäys komppaniaa vastaan alkaa yleensä ilmoitse helikoptereiden tai rynnäkkökoneiden hyökkäyksellä. Ilmahälytyksessä komppanian ilmatorjuntakonekiväärit miehitetään, jotta viholliselle kyetään tuottamaan tappioita. Vihollisen tunkeutuessa komppanian vastuualueelle miehitetään joukkueissa taisteluasemat ja tarkastetaan taisteluvalmius. Komppanian päällikön asettama taistelupartio aloittaa yleensä taistelun komppanian vastuualueen etuosassa.

134 Vihollisen kuluttaminen joukkueen alueella voidaan aloittaa tukikohdan etupuolelta tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyisten partioiden taistelulla. Kattavalla tähystysverkolla tai liikkuvilla partioilla on mahdollistettava epäsuoran tulen käyttö joukkueen vastuualueella niin kaukaa tukikohdasta kuin se on mahdollista. Mikäli toimintamaasto ja tilanne mahdollistaa joukkueen taistelupartioiden toiminnan, on tarkkaan sovittava ja annettava toimintaohjeet partioiden taistelusta, irtautumisesta sekä siirtymisestä tukikohtaan. Siirtyminen tukikohtaan voidaan joutua tekemään tilanteessa, jossa tukikohta on jo taistelussa, joten sen tulee tapahtua tukikohdan sivustoilta. Etupuolella toimivien taistelupartioiden toiminta ei saa estää tukikohdan tulenkäyttöä. Joukkueen tukikohdan etupuolella olevat vartiopaikat pysyvät paikoillaan, kunnes ne saavat havainnon vihollisesta tai joukkueenjohtaja käskee vartiomiehet pesäkkeisiinsä. Tiedusteltuaan tukikohdan sijainnin vihollinen aloittaa voimakkaan tulivalmistelun, johon voi liittyä savutus. Tulivalmistelu aloitetaan yleensä helikoptereiden, tykistön ja kranaatinheittimistön tulella. Varrnuusetäisyyksien pienentämiseksi tulivalmistelua jatketaan taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunujen sekä kranaattikonekiväärien suoraammunta tulella. Tulivalmistelun turvin vihollinen raivaa sulutteita ja sen jalkaväki etenee vaunuin tai jalan mahdollisimman lähelle joukkueen tukikohtaa. Joukkueenjohtaja, tulenjohtaja ja ryhmien johtajat sekä käsketyt tähystäjät pyrkivät jatkamaan tähystystä tulivalmistelun aikana. Sinkopartio tuhoaa vihollisen raivauspanssarivaunut joko tukikohdan etupuolelle valmistelluista vara-asemistaan tai varsinaisista asemistaan. Epäsuoralla tulella jatketaan raivausalueen takana olevan vihollisen lamauttamista. Ilmatorjuntakonekiväärein häiritään taisteluhelikoptereiden toimintaa. Mikäli raivaus on onnistunut, vihollinen ajaa taisteluvaunuilla sulutteesta läpi, jalkaväen seuratessa vaunujen perässä. Rynnäkkövaunut seuraavat tuki en hyökkäävää jalkaväkeä. Jalkaväki rynnäköi pesäkkeeseen käsikranaatteja käyttäen. Mikäli panssarivaunujen kulku-urien raivaus epäonnistuu vihollinen pyrkii hyökkäämään jalan joko suoraviivaisesti eteenpäin tai kieliäen sivustaan. Jalkaväen suoraa hyökkäystä tai kiertoa tuetaan panssarivaunujen, kranaattikonekiväärien ja suoraammunta-aseiden tulella. Vihollisen tullessa torjuntamaalin tasalle tulenjohtaja ammuttaa joukkueenjohtajan käskystä torjunnan. Kranaatinheittimistön tai joukkueen omalla savutuksella eristetään ja vaikeutetaan kauempana olevien tulitukivaunujen ja tulitukiaseiden toimin-

135 taa. Tulitukiaseilla ja ilmatorjuntakonekivääreillä tuhotaan vihollisen kranaattikonekivääri- ja muut suora-ammunta-aseiden tulitukipesäkkeet. Raskailla kertasingoilla tuhotaan ensisij aisesti taistelupanssarivaunuja ja kauempana tulituessa olevia vaunuja. Sinkopartion taistelu voidaan aloittaa tukikohdan vara-asemista varsinaisten asemien paljastumisen ehkäisemiseksi. Kevyillä kertasingoilla tuhotaan rynnäkköpanssarivaunut. Pesäkkeisiin päässeitä vaunuja sokaistaan savuinja tuhotaan niitä kasapanoksin, polttopulloin tai muilla tilapäisvälineillä. Käsiaseiden tulella tuhotaan etenevä jalkaväki. Konekivääreillä tuhotaan taempana hyökkäävä vihollinen ja rynnäkkökivääreillä lähemmäksi päässyt vihollinen. Tarkka-ampujien tärkeimpinä maaleina ovat johtajat ja erikoismiehet. Joukkueenjohtajan ohjeistuksen mukaan ryhmät tulittavat myös tilapäisille tulialueille ja miehittävät tarvittaessa vaihtoasemia. Ilmatilanteen salliessa ilmatorjuntakonekivääreitä käytetään kauempana olevien tulitukiaseiden tai jalkaväen tuhoamiseen. Hyökkäystä jatkava vihollinen tuhotaan käsikranaateilla ja käsiaseilla. Pesäkkeisiin syöksyvä vihollinen tuhotaan lähitaistelussa aseella ampuen tai lyöden. Tuhoamiseen voidaan käyttää myös muita välineitä kuten pistintä, kirvestä tai kenttälapiota. Lähitaistelussa henkisen yliotteen tempaamisella ja nopealla toiminnalla on suuri merkitys. Tukikohdan sivuitse hyökkäävä vihollinen tuhotaan tähystyspaikoista johdetulla epäsuoralla tulella, ryhmien tulella vaihtoasemista ja käyttämällä viuhkaräjähdepanosia. Vaihtoasemat miehitetään riittävän ajoissa ryhmänjohtajien toimesta joukkueenjohtajan ohjeistuksen mukaan. Vihollisen kiertäessä on arvioitava tilanne nopeasti ja vahvennettava uhanalaista suuntaa tai pantava vastaisku alulle riittävän ajoissa. Jos jokin pesäke menetetään, on joukkueenjohtajan vallattava se takaisin taistelusta irti olevien osien vastaiskulla. Murron laajeneminen rajoitetaan käyttämällä taistelusta irti olevia joukkueen osia ja konekivääreitä tulituessa sekä estetään vihollisen lisävoimien tulo epäsuoralla tulella. Pesäkkeeseen pureutuneen vihollisen lyömiseksi muodostetaan taistelusta irti olevista ryhmistä osasto vastaiskuun. Vastaiskun etenemisen aikana käytetään poterojonoja hyväksi. Menetetyt taisteluasemat vallataan takaisin poteroita tai taisteluhautaa vyöryttäen. Sekavassa tilanteessa helpotetaan omien tunnistamista taistelutunnuksen käytöllä. Kuvassa 44 on esimerkki tukikohdan sisäisestä vastaiskusta.

136 Joukkueenjohtajan omalla esimerkillä on ratkaiseva vaikutus taistelun kulkuun. Ratkaisuhetkillä mm. vastaiskussa joukkueenjohtaja tempaa omalla esimerkillään taistelijat mukaan taisteluun. Taistelun aikana joukkueenjohtajan on pysyttävä selvillä vihollisen aikeista, jotta hän voi käskeä vastatoimenpiteet ajoissa. Joukkueenjohtajan on pidettävä komppanian päällikkö taistelun aikana tietoisena tilanteesta. Joukkueenjohtajan liikkuessa pesäkkeissä on joukkueen varajohtajan oltava ilmoitetulla johtamispaikalla ottamassa vastaan ilmoituksia ryhmistä. Näiden ilmoitusten merkitys korostuu pimeätaistelussa, koska joukkueenjohtajan johtamistoiminta on omien näköhavaintojen perusteella vaikeaa. Joukkueen varajohtajan on aina tiedettävä, missä joukkueenjohtaja liikkuu. Pimeällä tukikohdan taistelu voidaan salaamissyistä aloittaa ilman valaisua käyttäen pimeä- ja hämärätähtäimiä sekä pimeänäkölaitteita. Pimeänäkölaitteita avulla käytetään epäsuoraa tulta, tuhotaan vihollisen kärkivaunut ja taistellaan käsiaseilla niin pitkään kuin mahdollista. Vihollisen edettyä käsiaseiden tulenaloitustasalle aloitetaan valaisu. Joukkueenjohtajan ohjeiden mukaan valaistaan käsivalaisuraketein yleisvaloa joukkueen alueelle. Valopistooleilla valaistaan ryhmien tulialueet, sivustat ja selusta. Pimeällä etukäteen sovitut toimintamenetelmät ja vakioidut toimenpiteet korostuvat enemmän kuin päivällä. Torjutun hyökkäyksen jälkeen on tehtävä ilmoitus komppanian päällikölle pidettävä kosketus viholliseen evakuoitava haavoittuneet täydennettävä ampumatarvikkeet kunnostettavat taisteluasemat säilytettävä taisteluvalmius.

Joukkueenjohtaja tekee ilmoituksen komppanian päällikölle esimerkiksi: " l. Joukkue torjunut vihollisen hyökkäyksen tukikohdassaan. Vihollisen tappiot yksi rynnäkkövaunu ja noin ryhmä jalkaväkeä. Omat tappiot 2 haavoittunutta. Raskaita kertasinkoja ammuttiin kaksi. Kranaatinheitinkomppanian tulta käytettiin 0,1 tuliannosta, tuli oli kohdallaan. Vihollinen irtautui ojan tasalle. Vihollisen hyökkäystä tuki kaksi rynnäkkövaunua pellon takareunan tasalta. Joukkueessa hyvä henki. Olen lähettänyt tiedustelupartion Mökkikylän suuntaan, Sm'velan tasalle. Partio palaa viimeistään 23.45" Joukkueen on pidettävä kosketus viholliseen. Kosketus voi olla joko taistelu- tai tiedustelukosketus. Tietoja vihollisen aikeista ja tulevasta toiminnasta on pyrittävä saamaan myös silloin, kun varsinaista taistelua ei käydä. Joukkueenjohtajan on heti

137 torjutun taistelun jälkeen lähetettävä tiedustelupartio pitämään kosketusta viholliseen, mikäli vihollinen vetäytyy. Joukkueen on evakuoitava haavoittuneet. Taistelijaparin antaman henkeäpelastavan ensiavun jälkeen taistelija evakuoidaan joukkueen haavoittuneiden suojapaikkaan, jossa lääkintämies täydentää ensiapua. Haavoittuneiden suojapaikasta taistelija evakuoidaan tarvittaessa komppanian sidontapaikalle, joka yleensä on komppanian komentopaikan alueella. Komppanian sidontapaikalla voidaan aloittaa tarvittaessa nestehoito. Joukkueen on täydennettävä ampumatarvikkeet torjutun hyökkäyksen jälkeen. Joukkueenjohtajalla on yhden tuliannoksen verran ampumatarvikkeita reservissään. Joukkueenjohtajan on pyrittävä täydentämään reserviään, kun siitä on kulunut noin puolet. Taisteluasemat on kunnostettava. Mikäli taisteluasemiin on tullut sortumia tai aseman rakenteet ovat muutoin kärsineet taistelussa, on ne saatettava pian kuntoon. Sortunut tai muuten vioittunut taisteluasema ei anna taistelijan tarvitsemaa suojaa. Vaurioituneet sulutteet täydennetään rakentamalla esimerkiksi varamiinoite sulutteen taakse. Joukkueen on säilytettävä koko ajan taisteluvalmiutensa. Vaikka osa taistelijoista linnoittaa, evakuoi, täydentää ampumatarvikkeita tai on pitämässä kosketusta viholliseen, on taisteluvalmiuden säilyttävä koko ajan. Joukkueenjohtaja tarkastaa pesäkkeet ja antaa ryhmille käskyt taistelusuunnitelmassaan mahdollisesti ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi. Joukkueen on koko ajan oltava valmiina jatkamaan taistelua. Taistelutauon aikana joukkueenjohtajan on kierrettävä ryhmissä luomassa henkeä taistelijoihin.

D.

ERITYISPIIRTEITA

1.

Puolustuskeskuksen taaimman tukikohdan puolustus- ia vastahyökkäysvalmistelut

Puolustuskeskuksen taaimpaan tukikohtaan ryhmittyneelle joukkueelle käsketään yleensä torjuntatehtävä ja valmistautuminen vastahyökkäykseen. Joukkueesta irrotetaan usein suoraan komppanian päällikön johtoon tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyinen taistelupartio heti vastuualueelle saapumisen jälkeen.

l38

Taistelupartioon kuuluu yleensä ryhmä ja tulenjohtoryhmä. Taistelupartiota johtaa tavallisesti joukkueen varajohtaja. Se varustetaan telamiinoilla, tähysmiinoilla ja kertasingoilla. Taistelupartion tehtävänä voi olla tiedustelu, edestä irtautuvien omienjoukkojen vastaanotto ja opastus, komppanian ryhmittymisen ja puolustusvalmistelujen suojaaminen sekä taistelun aloittaminen. Taistelupartion tehtäviin voi myös kuulua kosketuksen pito viholliseen ja sen kuluttaminen epäsuoralla tulella irtautumisen jälkeen. Taistelupartio aloittaa taistelun pysäyttämällä vihollisen kärjen miinoitteilla, tähysteisesti laukaistavilla miinoilla sekä epäsuoralla, panssarintorjunta-aseiden ja käsiaseiden tulella. Taistelupartio irtautuu tehtävän suoritettuaan toimintaohjeen tai komppanian päällikön käskyn mukaan. Taistelupartio irtautuu omaan tukikohtaansa reittiä, joka ei estä puolustuskeskuksen tukikohtien tulenkäyttöä. Joukkueenjohtaja vastaa taistelupartion asemien linnoittamisesta tukikohdassa. Taimpaan tukikohtaan ryhmitetty joukkue valmistautuu komppanian puolustustaisteluun liittyviin vastahyökkäyksiin. Komppanian päällikkö saattaa käskeä vastahyökkäystehtäviä myös muille joukkueille. Komppanian päällikkö käskee tärkeinunät vastahyökkäystehtävät puolustuskäskyssään vastahyökkäysten suunnittelua, valmistelua ja harjoittelua varten. Vastahyökkäyksen päämääränä voi olla tukikohtaan murtautuneen vihollisen lyöminen, menetetyn puolustuskeskuksen tai sen osan takaisin valtaaminen taikka sivustaan tunkeutuneen vihollisen lyöminen. Komppanian päällikkö ja tulenjohtopäällikkö antavat joukkueenjohtajalle ja tulenjohtajalle perusteet vastahyökkäysten suunnittelua ja valmistelua varten. Vastahyökkäystehtävän saaneet joukkueenjohtaja ja tulenjohtaja ottavat yhteyden vastahyökkäyssuunnassa olevan tukikohdan joukkueenjohtajaan ja tulenj ohtaj aan, jotka selvittävät tukikohdan rakenteen, sulutteet ja taistelusuunnitelman. Johtajat suunnittelevat keskenään vastahyökkäyksen suuntaamisvaihtoehdot ja tulituen järjestelymahdollisuudet. Joukkueenjohtajat sopivat yhteydenottopaikan ja -varapaikan, jossa hyökkäävä joukkue saa viimeiset tiedot tilanteesta vastahyökkäyssuunnassa. Vastahyökkäystehtävän saaneen joukkueen johtaja ja tulenjohtaja tiedustelevat alijohtajineen vastahyökkäysmaaston. Maastontiedustelun perusteella joukkueenjohtaja laatii yhdessä tulenjohtajan kanssa vastahyökkäyssuunnitelman. Suunnitelmasta on selvittävä yksityiskohtaisesti ainakin vastahyökkäykseen käytettävä joukko vastahyökkäysreitti, etenemismuoto eri vaiheissa, liikesuunnitelma sekä aikalaskelmat vaiheittain yhteydenottopaikkaan asti

139 tulituen järjestelyt vastahyökkäyssuunnassa taistelevien omien joukkojen mahdollisuudet tukea vastahyökkäystä yhteydenottopaikka ja -varapaikka haavoittuneiden evakuointi sekä johtaminen. Vastahyökkäystehtävän saaneen joukkueen johtaja ja tulenjohtaja esittävät suunnitelmansa komppanian päällikön hyväksyttäväksi. Joukkueenjohtaja tiedustelee ja merkitsee vastahyökkäysreitin alijohtajiensa kanssa yhteydenottopaikalle asti. Joukkueenjohtaja antaa samalla vastahyökkäyksen valmisteluun liittyvät käskyt. Tämän jälkeen joukkueenjohtaja perehdyttää alij ohtaj ansa vastahyökkäyssuunnan tukikohtaan ja hyökkäyksen toteuttamisen eri vaihtoehtoihin. Joukkue ja sen vahvennukset harjoittelevat vastahyökkäyksen ainakin yhteydenottopaikkaan asti. Joukko perehdytetään mahdollisuuksien mukaan myös vastahyökkäysmaastoon. Harjoittelun aikana vastahyökkäyksen yksityiskohtia voidaan vielä tarkentaa. Joukkueenjohtajajättää vastahyökkäykseen lähtiessään tukikohtaansa runkomiehityksen, ellei päällikkö toisin käske. Runkomiehitykseen kuuluvat esimerkiksi joukkueen varajohtaja, ajoneuvojen kuljettajat ja taistelijapari jokaisesta ryhmästä. Joukkueenjohtaja saa tiedot vastahyökkäyssuunnan tilanteesta komppanian päälliköltä yleensä tukikohdan lähimaastossa hyökkäyskäskyn yhteydessä. Tiedot tarkennetaan etenemisen aikana ja sovitussa yhteydenottopaikassa, jossa komppanian päällikkö voi antaa tarkennetun hyökkäyskäskyn. Vihollinen lyödään tulella ja liikkeellä. Tavoitteeseen päästyään joukkue ryhmittyy puolustukseen. Tukikohdan tilanteesta ja erityisesti tappioista riippuen komppanian päällikkö päättää ja käskee puolustuksen mahdollisista uudelleenjärjestelyistäjajoukkueiden tehtävien tarkentamisesta.

2.

Puolustus erillisessä tukikohdassa

Erillinen tukikohta on komppanian puolustuskeskuksen ulkopuolelle, esimerkiksi sivusuuntaan ryhmitetty tukikohta, jonka taistelua muut tukikohdat eivät kykene tukemaan tulellaan.

140 Erillisen tukikohdan puolustustaistelun erityispiirteisiin kuuluu muun muassa, että tukikohdan on kyettävä taistelemaan saarrettunakin ilman naapuritukikohtien tukea sivusuunnassa joukkueen vastuualue on laajempi kuin puolustuskeskuksessa - tukikohtaan porrastetaan yleensä ampuma-, lääkintä- ja elintarvikkeita komppanian päällikön taistelusuunnitelman mukaisesti - joukkueelle voidaan antaa kuljetustukea haavoittuneiden evakuointia varten. Erillisen tukikohdan taistelussa korostuu erityisesti aktiivisuus. Joukkueenjohtaja voi muodostaa tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyisen partion, jonka tehtävänä on aloittaa taistelu. Partio aiheuttaa tappioita viholliselle ja pitää siihen kosketusta. Vastuualue valvotaan tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyisellä partiolla sekä tiedustelupartiolla ja tähystyksellä. Joukkue voi rakentaa vastuualueelleen komppanian päällikön taistelusuunnitelmaan liittyviä valemiinoitteita. Taistelun alettua komppanian päällikköön pidetään yhteyttä puhelimella, taistelulähetillä ja radiolla.

141

~

Yhteyspartio puolustuskeskuksesta

- - - - - - - - - - - - ••• - - - - - - - - 1

----"

'"

... ...

Partion reitti

'/~'. ~-

-

-

... ,

~Lri

---~' . ~ +;::tf ~ I KEPPI20

'1&\ \" ' " 1Ft

r..:.\ ••" m - M_M-

__ - j- -

~

/ ' , v - _ _ - "Mr.>M---:::-r - ,....M - ::/ _

,'"

I

fV'-'-

...

Selite: /\... = puumurroste AI~O

=maali piste

I LAATU

o

1 km

[]jf,j[]

~

..~:..

KUVA 47

=torjuntamaali = lankam iinoja = va lmisteltu tulenjohtopaikka

Esimerkki erillisen tukikohdan puolustuksen järjestelyistä

142

3.

Puolustus vesistön rannalla

Joukkueen tukikohta ryhmitetään todennäköisen rantautumispaikan sivustalle siten, että vihollisen rantautumispaikalle kohdistama tulivalmistelu ei lamauta joukkuetta, ja että suora-ammuntatuli ja tähystetty epäsuora tuli voidaan keskittää rantautumispaikalle. Vihollisen hyökkäys on torjuttava rantaviivalla, jossa maihin nousevan vihollisen suorituskyky on heikoimmillaan. Panssarintorjunta suunnitellaan siten, että vihollisen panssarivaunut voidaan tuhota rantautumispaikalla ja sieltä lähtevillä panssariurilla. Sinkojen tuli on pystyttävä keskittämään rantautumispaikalle rakennertuihin sulutteen osiin. Rantautumispaikalla torjuntamaalit paikannetaan rantaviivalle sekä vihollisen etenemisreittien kapeikkoihin tukikohdan ryhmitykseen liittyen.

Ilmatorjuntakonekiväärit sijoitetaan siten, että ne pystyvät tulittamaan helikoptereita niiden todennäköisillä lähestymisreiteillä. Ilmatorjuntakonekiväärien on myös kyettävä tulittamaan pinta-ammunnoin ranta-aluetta ja tukemaan jalkaväen sekä kevyesti panssaroitujen ajoneuvojen tuhoamista. Pesäkkeet pyritään ryhmittämään siten, että kaivautuminen on mahdollista. Kallioisella rannalla asemat rakennetaan kivestä, puusta, maasta ja valmisosista. Linnoittamiseenjoukkue voi saada hiekkasäkkejä, räjähdysaineita, erilaisia valmisosiaja louhintavälineitä. Saariin ryhmitettäviin tukikohtiin varastoidaan ampuma-, lääkintä- ja elintarvikkeita sekä talousvettä pitkäaikaista taistelua varten. Joukkueen suora-ammunta-aseiden tuli keskitetään rantaa lähestyviin ja rantautuviin maihinnousualuksiin. Samanaikaisesti ammutaan rantautumispaikalle paikannettuun torjuntamaaliin. Tuli kiihdytetään äärimmilleen hyökkääjän rantautuessa ja syöksyessä maihin. Tukikohtaan tunkeutunut vihollinen lyödään joukkueenjohtajan johtamalla vastaiskulla tai komppanian päällikön johtamalla vastahyökkäyksellä.

143

~ D

c=s o

KUHA 1

(Ml M_M

KUHA 2

M

~. ~~_ "-\. . ~ . ~. ~ '-~ 1

KUVA 48

4.

~ <Sl' ~ 3

I

...-

M

N. , ("

l2<'J &

_

I'"'~ 2~ •• 1

Esimerkki jalkaväkijoukkueen puolustusryhmityksestä rannalla

Irtautumisvalmistelut ia irtautuminen

Komppanian viivyttäessä pataljoonan osana komppanian taistelun päämääränä on tuottaa viholliselle tappioita ja hidastaa sen etenemistä. Vihollista kulutetaan ja hidastetaan keskitetyllä tulella, komppanian viivytyskeskuksen, joukkueiden tukikohtien ja ryhmien pesäkkeiden sitkeällä taistelulla sekä ylläköin komppanian vastuualueella.

144

Komppanian viivytyskeskus muodostuu toisiaan tukemaan kykenevistä rinnakkaisista ja syvyyteen ryhmitetyistä tukikohdista ja pesäkkeistä. Viivytyskeskuksen rakenteessa, tukikohtien ja pesäkkeiden sijoittelussa ja muissa torjunnan järjestelyissä noudatetaan puolustustaistelun periaatteita ottaen kuitenkin huomioon irtautumisen vaatimat järjestelyt.

Joukkue taistelee viivytyskeskuksen tukikohdassa, erillisessä tukikohdassa tai vastaanottotukikohdassa. Se voi suorittaa myös ylläkön. Joukkueen tOljuntataistelun lisäksi on suunniteltava ja valmisteltava irtautumisjärjestelyt ja seuraava tehtävä. Joukkueen taistelu komppanian viivyttäessä on puolustustaistelua, jonka jälkeen irtaudutaan. Komppanian päällikkö antaajoukkueenjohtajalle puolustuskäskyn,jonka lopussa hän antaa irtautumista koskevan valmistautumistehtävän. Joukkueenjohtaja laatii taistelusuunnitelmansa, käskyttää alaisensa ja aloittaa puolustusvalmistelut tämän käskyn perusteella. Komppanian päällikkö antaa irtautumisjärjestelyistä sekä tulevan tehtävän tiedustelusta ja valmistelusta myöhemmin erilliskäskyn, joka sisältää irtautumiskomennon ja merkin irtatumisreitin kosketuksen pidon - joukkueen kokoontumispaikan varapaikkoineen sekä komppanian kokoontumisalueen ja - viivytysvalmistelut. Komppanian päällikkö antaa joukkueenjohtajalle ajallisesti pitkälle ulottuvat toimintaohjeet niin, että joukkue pystyy yhteyksien katketessakin jatkamaan toimintaansa komppanian päällikön päättämän tehtävän suoritusperiaatteen mukaisesti. Komppanian päällikön erilliskäskyn jälkeen joukkueenjohtaja suunnittelee irtautumisjärjestelyt ja tulevan tehtävän valmistelut. Irtautumisjärjestelyistä on suunniteltava - irtautumiskomennot ja -merkit - ryhmien kokoontumispaikat - joukkueen kokoontumispaikka varapaikkoineen - ryhmien irtautumisreitit joukkueen kokoontumispaikoille - epäsuoran tulen käyttö irtautumisen aikana - kosketuksen pito irtautumisen aikana - irtautumisreitti komppanian kokoontumisalueelle ajoneuvojen käyttö sekä huollolliset valmistelut.

145 Jokaiselle pesäkkeelle annetaan oma irtautumiskomento tai -merkki. Ryhmän kokoontumispaikka tiedustellaan vihollisen suora-ammuntatulelta suojaiseen paikkaan 50100 metrin päähän pesäkkeestä. Joukkueen kokoontumispaikka tiedustellaan vähintään 300 metrin päähän tukikohdasta vihollisen suora-ammuntatuleltaja tähystykseltä suojaiseen paikkaan ja sen hyökkäysuralta sivuun. Ryhmän irtautumisreitti on suunniteltava siten, ettei ryhmä irtautuessaan vaikeuta taaemman pesäkkeen tulen käyttöä. Joukkueenjohtaja käskee tulenjohtajan valmistautua tukemaan joukkueen irtautumista epäsuoralla tulella. Epäsuoraa tulta on valmistauduttava käyttämään myös itiautumisreitillä. Tämän helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi irtautumisreitille paikannetaan maalipisteitä. Komppanian päällikön käskemä joukkue pitää irtautumisen jälkeen viholliseen kosketusta tulenjohto- ja panssarintorjuntakykyisellä partiolla. Joukkueen irtautumisreitti suunnitellaan suojaisen maaston kautta komppanian kokoontumisalueelle siten, että se soveltuu vastaanottavan joukon taistelusuunnitelmaan. Joukkue voi myös irtautua suoraan tulevan tehtävän mukaiselle alueelle, mikäli irtautumismatka on lyhyt. Ajoneuvojen käytöstä käskee komppanian päällikkö. Joukkueen ajoneuvot siirretään ennen taistelun alkamista yleensä komppanian kokoontumisalueelle. Panssariajoneuvojen tulisuojaa ja telakuorrna-autojen maastoliikkuvuutta voidaan käyttää hyväksi joukkueen kokoontumispaikalta alkaen . Ajoneuvojen itiautumisreittien tiedusteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ajoneuvojen sijoittamisessa on otettava huomioon ilmatorjuntakonekiväärien käyttö. Ajoneuvoja valmistaudutaan käyttämään irtauduttaessa haavoittuneitten kuljettamiseen. Huollollisista valmisteluista joukkueenjohtaja suunnittelee ampumatarvikkeiden käytön puolustustaistelussa ja irtautumisessa haavoittuneiden evakuoinnin ajoneuvojen kuorrnaamisen.

146

KARHU 1

11%1~ I

;;,

Ui

~

TUKEE

lT

/

B3

,,,

1,./

I / /

_. ...

"

// /

--

",,/

'"

"","

Irtautumisjärjestys

2m

CD !%Jv,E8 , ® _sdl (-)..... ... ® 31%1 ,rn ,/A!TJA,W

/

VVvv 11%1

// /

",'"

;:... = valmisteltu tulenjohtopaikka

I I

~

' I.? '@ / J / /r / ; //'/

",/

1/;\",'-//

,-,

••

121%1

~

"

I

_sr,°

31%1)

~ T

I

' 0'.'

/

IÄJrJA~J~ ( r ~..,rC"'-

"

rKP1

Irtautuminen sivuun vihollisen hyökkäysuralta ja pois toisen joukkueen tulialueelta

I

,

1m, ..

//

v.~ ••

IAJlJAI%lJ 21%1

i%Jv EE"~" ::!t_s

ISUOJAAI

~:rr Joukkueen kokoontumis-

•• 31%1(-)

paikalta voidaan siirtyä myös jalan

100 m

.A.AA.A.

KUVA 49

Esimerkki jääkärijoukkueen m 91 (T) irtautumisjärjestelyistä

147 Joukkueenjohtaja käskee irtautumisvalmisteluista ryhmänjohtajalle joukkueen irtautumisjärjestelyt ryhmän irtautumismerkin ja -komennon, irtautumisreitin ja kokoontumispaikan joukkueen kokoontumispaikan ja varakokoontumispaikan epäsuoran tulen käytön irtauduttaessa irtautumisreittien tiedustelun kokoontumispaikoille irtautumisen harjoittelun ryhmän ja joukkueen kokoontumispaikalle ajoneuvojen käytön ampumatarvikkeiden käytön irtautumisen jälkeen haavoittuneiden evakuoinnin mahdollisen taistelumuonan jaon ja varustuksen kuormaamisen ajoneuvoihin. Lisäksi joukkueenjohtaja käskee joukkueen tulevan tehtävän. Tulevan tehtävän tiedustelun ja valmistelun johtaa komppanian varapäällikkö. Joukkueenjohtaja antaa joukkueen varajohtajalIe käskyn joukkueen tiedustelu- ja valmisteluosaston liittymisestä komppanian tiedustelu- ja valmisteluosastoon. Joukkueen varajohtaja tiedustelee ja valmistelee tulevan tehtävän selvittää komppanian kokoontumisen ja kokoontumisalueen järjestelyt tiedustelee reitin komppanian kokoontumisalueelle suunnittelee ryhmityksen joukkueen kokoontumispaikalla johtaa toimintaa joukkueen kokoontumispaikalla, kunnes joukkueenjohtaja saapuu paikalle ja opastaa joukkueen komppanian kokoontumispaikalle. Joukkueen on harjoiteltava irtautuminen ryhmittäin ainakin joukkueen kokoontumispaikalle asti. Irtautumisreitti merkitään tarvittaessa. Talvella irtautumisreitti ladunnetaan ja ryhmät siirtävät sukset kokoontumispaikoilleen. Joukkueenjohtaja käskee ryhmänjohtajille määräajat valmisteluja ja harjoittelua varten. Toimenpiteiden kiireysjärjestyksen joukkueenjohtaja päättää komppanian päällikön käskemien määräaikojen perusteella. Vihollisen hyökätessä joukkue torjuu hyökkäykset, kuten puolustustaistelussa. Joukkueenjohtajan on pidettävä komppanian päällikkö tietoisena tilanteesta joukkueen alueella. Komppanian päällikkö antaa joukkueenjohtajalle käskyn irtautumisesta, jonka jälkeen joukkueenjohtaja irroittaa joukkueensa päättämällään hetkellä. Irtautuminen on

148 edullisinta suorittaa silloin, kun vihollisen hyökkäys on torjuttu tai kun tukikohtaan murtautunut vihollinen on lyöty takaisin ja tukikohta on joukkueen hallussa. Etumrnaiset ryhmät voidaan irroittaa yhtäaikaa salaamalla toiminta viholliselta taemman ryhmän suojatessa irtautumista. Joukkueenjohtaja käskee irtautumisen sovituilla merkeillä, lyhyillä komennoilla tai läheteillä. Etummaisten ryhmien irtauduttua taempien ohi joukkueenjohtaja irroittaa seuraavat ryhmät ja irtautuu itse tulenjohtoryhmän tai -partion kanssa viimeisenä. Saatuaan joukkueenjohtajalta irtautumismerkin tai -käskyn ryhmänjohtaja irroittaa ryhmänsä. Ryhmänjohtaja irtautuu pesäkkeestä viimeisenä. Ryhmän kokoontumispaikassa ryhmänjohtaja tarkastaa, että kaikki taistelijat ovat mukana. Sen jälkeen ryhmä irtautuu joukkueen kokoontumispaikalle. Ensimmäiseksi saapunut ryhmä suojaa joukkueen kokoontumispaikan. Irtautumisen aikana tulenjohtaja johtaa epäsuoraa tulta joukkueenjohtajan käskemiin maaleihin. Joukkueen irtauduttua tukikohdasta joukkueenjohtaja voi käskeä tulenjohtajan ampua tukikohdan alueelle, mikäli vihollinen on havainnut irtautumisen ja jatkaa hyökkäystään. Tulenjohtajalle on annettava tehtävät ajoissa, jotta hänelle jää aikaa järjestää tulen käyttö. Irtautumisen aikana ryhmät kuljettavat haavoittuneensa joukkueen kokoontumispaikalle. Joukkueen kokoontumispaikalta haavoittuneet evakuoidaan kantaen, ajoneuvolla tai talvella ahkiolla komppanian kokoontumisalueelle. Lääkintämies irtautuu joukkueen varajohtajan kanssa ensimmäisten ryhmien mukana joukkueen kokoontumispaikalle, jossa hän valmistautuu saattamaan haavoittuneita kuljetuskuntoon. Joukkueen saavuttua kokoontumispaikkaansa joukkueenjohtaja ilmoittaa tilanteesta komppanian päällikölle yleensä joko radiolla, lähetin välityksellä tai henkilökohtaisesti aiemmin sovitussa paikassa. Samalla hän kertoo havaintonsa vihollisesta. Tulenjohtaja ilmoittaa käyttämästään epäsuorasta tulesta ja tulenkäyttötarpeen päättymisestä tulenjohtopäällikölle. Joukkueenjohtaja tarkastaa joukkueen kokoontumispaikalla ryhmät ja selvittää viimeiset tilannetiedot ryhmiltä. Joukkueen saavuttua komppanian kokoontumisalueelle joukkueenjohtaja ilmoittaa saapumisesta välittömästi päällikölle. Mikäli vihollinen estää suunnitelman mukaisen irtautumisen, joukkue voi joutua esimerkiksi mUliautumaan saarroksista hyökkäämällä tai irtautumaan uutta, suojaista reittiä omien yhteyteen. Tällöinkin aseet ja haavoittuneet on kuljetettava mukana.

149

5.

Tuliylläkkö

Joukkueen tuliylläkkö on odottamattomasta paikasta yllättäen aloitettu tuli viholli sen tuhoamiseksi. Joukkue voi suorittaa tuliylläkön joko komppanian osana tai itsenäisesti. Tuliylläkköön liitetään yleensä miinojen käyttö. Tuliylläkköpaikaksi valitaan peitteinen maastonkohta, jossa toiminnan valmistelut voidaan tehdä salassa, ja josta ittautuminen on mahdollista suojaista reittiä. Paikka valitaan myös siten, että vihollinen joutuu joko etenemään kapeassa ryhmityksessä tai ryhmittymään suppealle alueelle, jossa maaston antama suoja viholliselle on vähäinen. Tuliylläkköpaikassa joukkue ryhmitetään yleensä vihollisen hyökkäysuran samalle puolelle johtamistoiminnan, tulen käytön ja irtautumisjärjestelyjen helpottamiseksi. Pesäkkeet sijoitetaan siten, että niistä kyetään tulittamaan kohteena olevaa, uralla etenevää vihollista, mutta muut vihollisosastot tai aseet eivät pysty vaikuttamaan tuleIlaan pesäkkeeseen. Ryhmien on kyettävä myös irtautumaan suojassa. Raivaukset tai muut valmistelut eivät saa paljastaa ylläkköä. Varamiinoite rakennetaan uralle sellaiseen paikkaan, ettei vihollinen havaitse sitä kaukaa eikä pysty kiertämään sitä. Vihollisen kärki vaunu päästetään etenemään yleensä varamiinoitteen tasalle, jossa se on viimeistään taistelun alkaessa kyettävä tuhoamaan. Miinoja käytetään lisäksi panssarivaunujen, ajoneuvojen ja miehistön tuhoamiseen sekä valmistelujen ja ittautumisen suojaamiseen. Tähysmiinoja voidaan käyttää myös tien toisella puolella vihollisen harhauttamiseksi. Kertasingot ryhmitetään siten, että niiden tulella voidaan kattaa ylläkköalue mahdollisimman laajalti. Kertasingoille on valmisteltava myös vara-asemia. Epäsuoran tulen maalit on suunniteltava siten, että joukkueen taistelua voidaan tukea, vihollisen lisävoimien tulo ylläkköpaikalle pystytään estämään ja joukkueen irtautuminen voidaan suojata. Kenttätykistön tulen käyttö painottuu varmuusetäisyyksien takia yleensä vihollisen lisävoimien tulon estämiseen tuliylläkköpaikalle. Jalkaväkikomppanian kranaatinheitinjoukkueen ja pataljoonan kranaatinheitinkomppanian tulta voidaan käyttää myös tuliylläkköpaikalle. IlmatOljuntakonekiväärejä käytetään yleensä vihollisen taisteluhelikoptereiden häiritsemiseen ja irtautumisen suojaamiseen ajoneuvojalustalta. Jos ilmatorjuntakonekiväärejä käytetään ylläkköpaikalla, tulee joukkueen kokoontumispaikalle varata ajoneuvo irtautumista varten.

150 Joukkueen ajoneuvot maastoutetaan valmistelujen aikana niin kauas joukkueen kokoontumispaikan taakse, että ne eivät paljasta joukkoa ennen tuliylläkköä. Haavoittuneiden evakuointiin tarvittavat ajoneuvot voidaan sijoittaa tilanteen salliessa joukkueen kokoontumispaikalle. Maastontiedustelun aikana joukkueenjohtaja päättää joukkueen ryhmityksen, tehtävän suoritusperiaatteen, irtautumisen sekä kokoontumispaikan. Hän osoittaa tulenjohtajalle paikat, mihin haluaa epäsuoraa tulta ja käskee tulenjohtajan paikantaa maalit. Joukkueenjohtaja käskee ryhmien johtajille ja sinkopartion johtajalle pesäkkeen paikan tulialueen tulenaloituksen varamiinoitteen paikan sekä joukkueen johtamispaikka. Tämän jälkeen ryhmänjohtajat ryhmittävät ryhmänsä käsketyille paikoille. Joukkueen varajohtajalle käsketään ilmatorjuntakonekiväärien tuliasemat ja varamiinoitteen paikka. Joukkueenjohtaja tarkastaa tulenjohtajan kanssa pesäkkeet, kuten puolustuksessa ja käskee ryhmänjohtajalle pesäkkeen vasemman ja oikean reunan sekä etureunanja tuli alueen rajat. Tämän jälkeen käsketään koko ryhmälle vihollinen ja sen arvioitu toiminta maastoon sidottuna joukkueen tehtävä, ryhmitys ja taisteluajatus ryhmän tehtävä tulen aloittaminen vartiointi ja tähystys hälyttäminen linnoittaminen irtautumismerkki tai -komento irtautumisjärjestelyt joukkueen kokoontumispaikka ajoneuvojen käyttö haavoittuneiden evakuointi sekä valmisteluihin käytettävissä oleva aika. Tulenjohtaja käskee tämän jälkeen epäsuoran tulen maalit ja joukkueen taistelua tukevat tuliyksiköt.

151

t

t ···IV "J'

"!(',

,

[REl

~ L/ ,

?

/

'1K'

,,

IKP'J' Ij

[REl

11

I

' / -."--. / ---.., G /

/

EE

/

,,,""

J:n kokoontumispaikka

,/

100m

1. Varamiinoitteeseen ajanut vaunu tuhotaan 2. Tähysmiinoilla ja kertasingoilla tuhotaan vaunut, jalkautunut vihollinen tuhotaan käsiasein 3. Tulenjohtaja eristää ylläkköpaikan ammuttamalla maaliin KEPPI 3 4. Joukkue irtautuu yhtäaikaisesti

KUVA 50

Esimerkki j ääkärijoukkueen tuliylläköstä

Joukkue aloittaa tulen joukkueenjohtajan käskyllä, merkillä tai muulla ennalta käsketyllä tavalla. Vihollisen edetessä panssaroiduissa ajoneuvoissa tuli aloitetaan kertasingoilla. Raskaat kertasingot aloittavat tulen, kun kärkivaunu ylittää ennalta käsketyn tasan. Käsiaseilla tulitetaan jalkautuvaa vihollista. Tulenaloituksen jälkeen ryhmät kiihdyttävät tulensa äärimmilleen tuhotakseen vihollisen ennen kuin se ehtii suojautua ja saada vastatoimenpiteensä käyntiin. Tarvittaessa on kertasinkojen vaihdettava asemia pystyäkseen tuhoamaan joukkueen tulialueella olevat panssarivaunut. Epäsuora tuli aloitetaan samanaikaisesti muun tulen kanssa. Tulta on siirrettävä varmuusetäisyyksien salliessa sellaisiin paikkoihin, joissa vihollinen on ruuhkautunut tai joissa se ryhmittyy hyökkäykseen.

152 Joukkue irtautuu joukkueenjohtajan antamalla merkillä, komennolla tai aikaan sitoen. Ryhmät irroitetaan, mikäli mahdollista, samanaikaisesti. Irtautumisen aikana ammutaan epäsuoraa tulta vihollisen kuluttamiseksi ja sen vastatoimien estämiseksi. Joukkueen kokoontumispaikalla ensimmäisenä paikalle tullut ryhmä suojaa muun joukkueen ryhmittymisen ja muut ryhmät ryhmittyvät asemiin tuliylläkköpaikan suuntaan. Joukkueenjohtaja tarkastaa ryhmät ja johtaa joukkueensa uuteen tehtävään tai komppanian kokoontumisalueelle. Ryhmien on kannettava itse haavoittuneensa joukkueen kokoontumispaikkaan, jossa lääkintämies saattaa heidät kuljetuskuntoon. Talvella haavoittuneet evakuoidaan ahkiolla ryhmän kokoontumispaikalta alkaen. Joukkueen kokoontumispaikalta haavoittuneet kuljetetaan joukkueen mukana komppanian sidontapaikalle.

153

VII LUKU .. .. HYOKKAYS A.

VALMISTELUT JA ETENEMINEN KOSKETUKSEEN

1.

PERUSTEITA

Joukkueen hyökkäyksen tarkoituksena on lyödä tai tuhota vastassa oleva vihollinen tai maastonkohtia valtaamalla luoda edellytykset komppanialIe vihollisen lyömiseksi. Onnistunut hyökkäys vaatii joukkueelta vakioituja ja harjoiteltuja toimenpiteitä tilanteen mukaista maaston käyttöä sekä tulen ja liikkeen hallintaa.

Lyöminen tarkoittaa vihollisen pakottamista väistymään ja sen saattamista kyvyttömäksi jatkamaan aikaisempaa toimintaansa. Tuhoaminen tarkoittaa kohteena olevan vihollisen saattamista pysyvästi taistelukyvyttömäksi. Valtaaminen tarkoittaa käsketyn alueen tai kohteen ottamista haltuun hyökkäämällä ja sen pitämistä. Joukkue hyökkää komppanian osana. Joukkue kuuluu komppanian hyökkäyksessä iskuportaaseen tai reserviin. Hyökkäys pyritään suuntaamaan vihollisen sivustaan tai selustaan. Iskuportaassa hyökkäävien joukkueiden tehtävänä on tunkeutua etummaisina vihollisen ryhmitykseen.

Lähtöalue on ilmasuojainen, vihollisen epäsuoran tulen vaikutuspiirin ulkopuolella oleva maastonkohta, jossa voidaan suorittaa hyökkäysvalmistelut. Jalkaväkikomppanian lähtöalue on yleensä lähempänä vihollista kuin jääkärikomppanian lähtöalue. Lähtöalueelta komppania siirtyy lähtökynnyksen kautta etenemisreittiä ajoneuvoin opastuspisteelle, josta se opastetaan lähtöasemaan. Lähtöasema on 0,5 - 2 kilometrin päässä murtokohdasta oleva maastonkohta, joka on suojassa vihollisen tähystykseltä ja suora-ammuntatulelta.

154 Lähtöasemassa noustaan ajoneuvoista, annetaan hyökkäyskäsky ja ryhmitytään hyökkäysryhmitykseen. Lähtöasemasta valmistaudutaan hyökkäämään joukkueelle käskettyyn kompassisuuntaan tai selvien maastopisteiden kautta tavoitteeseen. Joissakin tilanteissa komppanialle voidaan käskeä jalkautumisalue, mikäli jalkautuminen lähtöasemassa ei ole mahdollista. Komppania voi myös hyökätä myös jalan tai hiihtäen aina lähtöalueelta asti mikäli etäisyydet ovat lyhyet tai vihollisen ilmatoiminta ei mahdollista ajoneuvojen käyttöä. Joukkueen hyökkäystä tuetaan epäsuoran tulen tulivalmisteluUa ja saatoUa, jotka johtaa yleensä komppanian tulenjohtopäällikkö. Tulivalmistelu on joukon liikkeen mukaan aikatauluun sidottua tähystettyä epäsuoran tulen käyttöä, jolla tuhotaan tai lamautetaan murtokohdassaja sen läheisyydessä oleva vihollinen. Tulivalmistelu on yleensä ajallisesti lyhyt, mutta voimakas. Mikäli komppanialla tai joukkueella on käytössään vain yksi tuliyksikkö, tulenkäyttöä ei yleensä sidota aikatauluun. Komppania aloittaa epäsuoran tulen saadessaan taistelukosketuksen viholliseen tai hyökkäyksen pysähtyessä. Vihollisen taistelupanssarivaunuihin epäsuoralla tulella on häiritsevä vaikutus. Joukkue voi joutua hyökkäämään myös oman tulen turvin.

155

1_.

~ -/

E±3

•••

,

I,rn;

o••

... 31%]

1&1

,-"

Läh!öasemas!a liikkeelle H -16

•••

21%] ciJp ctJp 11%]

Etenemisnopeus 50 mimin /

EPÄSUORA TULI TULlTUS ALKAA

Asemaan H ·10 Tulltoiminta

alkaa

Rst 1

H-8

H·5

....(RS 4-~

- - ___ " " " ~- __ ~

~~<~~ \ / .

\,

~/

--~ ,

1. ',

PÅÄTTYY

,. MURTOMAALl I I ---6''i-''',*--I

[!J

H .,

H ·7

120mm[JJ

H -7

H ·7

81mm[JJ

(H-5

H -3)

H-7

H·1

2. SAVUTUS

KS§.,,,>

120 mmITJ

3. SIVU MAALI

120mm ITJ

/

I

~:~~~

H-4

H .,

4 . TAKAMAAU I H-C~~_~3H_1

/

[!J

H -6 (ryöppy)

81 mm[JJ

~

(H -2

H-1)

TARKISTUSAMMUNNAT Tarkistusammunnat suoritetaan jok naapurikomppanian alueella ja johta mina tai esim tulitukios aston ase-

VARMUrr,"$S~k1~~~~~n H -11 - H -9

-~

500m

[!J

400 m

120mm [ J J

250m

81 mmITJ

100m

I

1 km

Lopulliset varmuusetäisyydet määräytyvät tulen osuudesta

tehtyjen havaintojen perusteella

KUVASI

Esimerkki tulivalmistelusta

156 Saattosuunnitelmaan kuuluu hyökkäyssuunnasta sekä tavoite- että välitavoitealueilta ja uhanalaisilta sivustoilta paikannetut maalipisteet. Saattosuunnitelman tarkoituksena on nopeuttaa tulen aloitusta ja keskittämistä pyrittäessä tuhoamaan tai lamauttamaan vihollisosastot hyökkäyksen edetessä sekä torjuttaessa vihollisen vastahyökkäyksiä. Saattosuunnitelmaa ei sidota aikatauluun. Jalkaväkikomppanian kranaatinheitinjoukkue tai jääkärikomppania m 2005 tulitukiryhmä mahdollistaa vihollisen jalkaväen lamauttamisen lähietäisyydeltä. Jääkärijoukkueen m 91 taistelua tukevat tuliyksiköt eivät yleensä sovellu alle 200 metrin päässä olevien maalien tulittamiseen pitkistä varmuusetäisyyksistä johtuen. Varmuusetäisyys on oman tulen kannalta turvallinen etäisyys maalista. Varmuusetäisyydet ovat pienimmillään - kevyillä kranaatinheittimillä J00-150 metriä - raskaalla kranaatinheittimistöllä ja tykistöllä 250-500 metriä. Lopulliset varmuusetäisyydet määräytyvät tulen osuvuudesta murtokohtaan tehtyjen havaintojen perusteella. Aloitteen tempaamiseksi tai yllätyksen saavuttamiseksi hyökkäys voidaan aloittaa ilman epäsuoraa tulta. Epäsuoran tulen käyttöön on kuitenkin valmistauduttava antamalla tulenjohtajalle sitä koskevat tehtävät ennen taistelun alkamista. Suora-ammunta-aseista voidaan muodostaa komppanian tulitukiosasto. Tulitukiosasto häiritsee vihollista ja edistää joukkueitten nopeaa etenemistä epäsuoran tulen päätyttyä murtokohtaan. Tulitukiosaston muodostamisesta käskee komppanian päällikkö. Joukkueenjohtaja voi käskeä jonkin ryhmän, ryhmien konekiväärit tai sinkopartion tukemaan joukkueensa hyökkäystä. Ilmatorjuntakonekiväärien käyttö peitteisessä maastossa tulitukena on vaikeaa. Yhden ilmatorjuntakonekiväärin ja patruunoiden mukaanotto hyökkäykseen sitoo kantotehtäviin yhdenjääkäriryhmän, ellei asetta tuoda ajoneuvolla hyökkäyksen mukana. Varmuusväli jätetään hyökkäävän joukon ja tulitukiosaston aseiden ammusten lentoradan väliin. Käsiaseilla varmuusväli on noin kolme sormenleveyttä aseen ampumalinjasta. Rynnäkkö on yleensä joukkueen tai sen osan suorittama yhtämittainen, lyhyt ja raju syöksy vihollisen ryhmitykseen. Rynnäkkö suoritetaan yleensä alle 50 metrin päästä vihollisen asemista. Yksikin tehokkaasti tulittava vihollisen pesäke voi aiheuttaa rynnäköivälle joukkueelle raskaat tappiot. Rynnäkköön voidaan ryhtyä, kun

157

joukkueen etenemistä estävät vihollisen panssarivaunut on tuhottu vastassa oleva vihollisen jalkaväki ei pysty tulittamaan tehokkaasti. Joukkue aloittaa tunkeutumisen vihollisen ryhmitykseen hyökkäyshetkeUä (H-hetki) . Joukkue hyökkää tällöin kranaatinheittimistön varmuusetäisyydeltä tulta ja liikettä käyttäen komppanian murtokohtaan. Komppanian murtokohta on vihollisen ryhmitystä sisältävä alue, jolle komppanian iskuportaan hyökkäys suunnataan. Murtokohtaan keskitetään panssarintorjunta sekä tykistön ja kranaatinheittimistön tuli. Joukkueen tavoite on komppanian päällikön käskemä, yleensä noin 100-300 metriä murtokohdan takana tai sivulla oleva maastonkohta. Joukkueen tavoite on usein komppanian välitavoite.

158

~\/)

/ @/

~~

"",ö"",

-

\9

/

9

/

Pataljoonan opastus piste

ETENEMINEN KOSKETUKSEEN

Komppanian opastus piste

I \

LJ I LJILJ I

··(

LÄHTÖASEMA

1

1

..)

1

__ 1

///}-- t ', I

I

I

",

"

------, '

r----

ISKU VIHOLLISEN RYHMITYKSEEN

KOMPPANIAN MURTOKOHTA

' \I

\~~~ '

"

"

-

~ I

o

KUVA 52

KOMPPANIAN TAVOITE

I 1500111

Komppanian hyökkäyksen käsitteitä

159

2.

HYÖKKÄYSVALMISTELUT

2.1

Toimenpiteet lähtöalueella

Joukkueen saapuessa lähtöalueelle se ryhmittyy komppanian päällikön käskemään paikkaan puolustusryhmitykseen. Ajoneuvot hajautetaan joukkueen alueelle ja maastoutetaan huolellisesti. Lähtöalueella aloitetaan välittömästi hyökkäysvalmistelut. Hyökkäysvalmisteluihin kuuluu ainakin patruunoiden, käsikranaattien, miinojen, savujen ja kertasinkojen täydentäminen määrävahvuisiksi lisä- ja erikoismateriaalin jakaminen hyökkäyksessä tarvittavan varusteiden pakkaaminen ja valmistelu sekä hyökkäyksen vakioitujen toimenpiteiden harjoittelu Komppanian päällikkö antaa esikäskyn tulevasta hyökkäyksestä. Päällikön esikäskyn perusteella joukkueenjohtaja käskee joukkueelle lähtövalmiuden valmistautumistehtävät joukkueelle sekä joukkueen varajohtajalle ja oman siirtymisensä tiedustelu- ja valmisteluosien mukana. Komppanian tiedustelu- ja valmisteluosiin kuuluu yleensä komppanian päällikkö, tulenjohtopäällikkö ja hänen tulenjohtoryhmänsä, jalkaväki- tai jääkärijoukkueiden johtajat, komppanian tiedustelupartio (1 +2) sekä komppanian päällikön lähetti. Tiedustelu- ja valmisteluosasto kokoontuu komppanian komentopaikalle ja siirtyy komppanian päällikön käskemällää ajoneuvolla. Tiedustelu- ja valmisteluosat aloittava siirtymisen lähtöasemaan 1-3 tuntia ennen pääosia. Joukkueenjohtajan siirtyessä tiedustelu- ja valmisteluosien mukana joukkueen varajohtaja johtaa pääosien etenemisen lähtöasemaan. Ennen lähtöään on joukkueenjohtajan varmistuttava siitä, että joukkueen varajohtajalla on tilanteesta riittävät tiedot ja että hän osaa johtaa joukkueen lähtöasemaan komppanian osana. Lähtöalueella joukkueella on automaattisesti yhden tunnin lähtövalmius. Tunnin lähtävalmiudessa joukkueella on taistelujaotus muodostettu ampumatarvikkeet jaettu ja valmisteltu tarvittaviita osin käytlövalmiiksi seuraavan päivän kuivamuona jaettu taistelijoille ajoneuvot pääosin pakattu pl. taistelijoiden reput ajoneuvot naamioituna teltat edelleen pystyssä naamioituna ilmatorjuntakonekivääri on asemassa sekä tarvittavat miinat on asennettuna.

160 Mikäli joukkueelle käsketään 30 minuutin lähtövalmius, joukkue pakkaa reput ajol1euvoihin asentaa ilmatorjuntakonekiväärit ajoneuvoihin poistaa miinat pitää kylmällä säällä teltat pystyssä ja naamioituna pitää ajoneuvot naamioituna. Komppanian varapäällikkö käskee joukkueiden varajohtajille etenemiskäskyn lähtöasemaan. Käskyn jälkeen varajohtaja antaa joukkueelle etenemiskäskyn, jossa käskee vihollisen komppanian tehtävän joukkueen tehtävä lähtöaseman etenemisjärjestyksen etenemisreitin ja pituuden opastuksen ajonopeuden, ajoneuvojen etäisyydet ja valojen käytön ilmatorjunnan ja ilmatähystyksen marssin aikaisen lääkintähuollon johtamisen taistelutunnus ja tunnussana liikkeellelähdön ja lähtöajan Alleviivatut kohdat ovat vakioituja toimenpiteitä, jotka käsketään ainoastaan silloin kun ne ovat tavallisuudesta poikkeavia. Esimerkki varajohtajan antamasta etenemiskäskystä lähtö alueella on LIITTEESSÄ 8. Joukkueen varajohtaja antaa käskynsä koko joukkueen kuullen. Komppanian pääosat etenee lähtöalueelta vakiojärjestyksessä 1. Joukkue, Komentojoukkue ml. lääkintä- ja tvälryhmä, ( Kral1aatinheitinjoukkue), 2. Joukkue, 3. Joukkue ja Huoltojoukkue. Joukkue etenee järjestyksessä 1. Ryhmä ja joukkueen varajohtaja, 2. Ryhmä ja 3. Ryhmä. Tulenjohtaja valmistautuu käyttämään epäsuoraa tulta marssin aikana tulenjohtopäällikön antaman käskyn mukaisesti.

2.2

Eteneminen kosketukseen

Tiedustelu- ja valmisteluosaston päästyä lähtöasemaan komppanian päällikkö antaa hyökkäyskäskyn pääpiirteittäin. Päällikkö voi tarkentaa käskyään ennen hyökkäykseen lähtöä. Käskyn perusteellajoukkueenjohtaja

161

tiedustelee joukkueen paikan lähtö asemassa suunnittelee tulevan hyökkäyksen ja valmistelee hyökkäyksen nopean käskytyksen. Joukkue etenee komppanian pääosien osana komppanian opastuspisteelle, josta komppanian lähetti ohjaa komppanian lähtöasemaan. Lähtöasemassa lähetti näyttää kokoonmerkin, jolloin joukkueessa pysäytetään ajoneuvo ja ajoneuvon johtaja sekä opasmies nousevat ajoneuvosta ajoneuvon johtaja ajattaa ajoneuvon ilmasuojaan noin 50 metrin päähän edellisestä ajoneuvosta opasmies välittää merkit takana tulevalle ajoneuvolle taistelijat nousevat ajoneuvoista hyökkäyksessä tarvittava materiaali mukanaan joukkue siirtyy käskynantomuotoonjoukkueen ensimmäisen ajoneuvon läheisyyteen ajoneuvojen kuljettajat naamioivat ajoneuvonsa ajoneuvojen kuljettajat miehittävät ilmatorjuntakonekiväärit. Joukkueenjohtajan antaa hyökkäyskäskyn käskynantomuodossa, käsky sisältää yleensä vihollistiedot komppanian tehtävän joukkueen tehtävän epäsuorantulen käytön tulituen lääkintä- ja taisteluvälinehuollon liikkeellelähdön lähtöasemasta H-hetken. H-hetki käsketään ainoastaan silloin, kun tuli valmisteluun osallistuu useampi kuin yksi tuliyksikkö. Käskyä voidaan tilanteen mukaan täydentää myöhemmin. Esimerkki joukkueenjohtajan hyökkäyskäskystä on liitteessä 8. Joukkueenjohtaja välittää tulenjohtopäällikön käskyn tulenjohtajalle. Käsky on yleensä kirjallinen. Käskyn jälkeen joukkueenjohtaja siirtää joukkueen hyökkäysryhmitykseen. Komppania ryhmittyy yleensä joukkueparijonoon. Joukkueparijonossa kärkijoukkueet ovat ryhmärivissä ja takana etenevä joukkue ryhmäparijonossa. Joukkueiden ryhmät ovat avojonossa. Joukkueenjohtaja ilmoittaa lähetillä tai radiolla komppanian päällikölle valmiudesta ryhmitettyäänjoukkueen. Jalkautumisenjälkeenjoukkueen on oltava valmiina etenemään komppanian osana 15 minuutissa.

162 Vaikeakulkuisessa maastossa tai pimeällä joukkue voi aloittaa hyökkäyksen lähtöasemasta ryhmäparijonossa tai jopa ryhmäjonossa. Hyökkäyksen edetessä kohotetaan taisteluvalmiutta asteittain ryhmityksen muutoksilla. Komppanian päällikkö käskee yleensä jo lähtöalueella mukaan otettavat ajoneuvot, jotka seuraavat hyökkäävää komppaniaa portaittain. Jos joukkueesta käsketään ottaa ajoneuvo mukaan, siihen lastataan telamiinat, ilmatorjuntakonekiväärit ja loput kertasingot sekä ampumatarvikkeet. Moottorikelkkaa valmistaudutaan käyttämään huoltokuljetuksiin.

B.

ISKU VIHOLLISEN RYHMITYKSEEN

Iskuportaan joukkue lähtee yleensä lähtöasemasta liikkeelle ryhmärivissä, ryhmät avojonossa. Ryhmien etupuolella hyökkää 2-3 kertasingoin varustettua tunnustelijaa. Joukkueen isku suunnataan suoraan lähtöasemasta sen tavoitteeseen. Etenemisnopeus on kesällä noin 50 mimin ja hyökättäessä suksin tai pimeällä jalan noin 30 mimin. Yleensä edetään ryhmät avojonossa aina taistelukosketukseen saakka.

163

W KV!W

1~1

W KV!W

W KV!W

OJ

••• ~ ••• [1JTJA

• •• •• IZlV 21Zl 31Zl ••

EE

~

W

~ - tulenjohtoryhmän ja sinkopartion paikka määräytyy tilanteen mukaan - ryhmityksen leveys on noin 150 metriä

KUVA 53

Esimerkki joukkueen ryhmityksestä lähtö asemassa

•••

164

Liikkeen aikana joukkueenjohtaja pitää yhteyttä komppanian päällikköön, joka tahdittaa komppanian liikkeen tulivalmistelun edistymisen mukaisesti. Tulenjohtajan on pystyttävä tarvittaessa tahdittamaan joukkueen liike tulivalmistelun aikana. Tulivalmistelun aikana on edettävä mahdollisimman lähelle vihollista jopa alkuperäisten varmuusetäisyyksien sisäpuolelle. Epäsuoran tulen päättyessä joukkue pyrkii hyökkäämään mahdollisimman nopeasti kohti tavoitetta ennen kuin vihollinen ehtii toipua tulivalmistelusta. Yleensä vihollisen tarkka ryhmitys on epäselvä. Jos vihollisen panssarivaunujen sijainti tiedetään, joukkueenjohtaja käskee sinkopartion tuhota tai tulenjohtajan sokaista ne. Tunnustelijoina toimivien kertasinkotaistelijoiden saatua havainnon vihollisesta tai heidän jouduttua taistelukosketukseen joukkue suojautuu.Taistelukosketuksen saatuaan joukkue hyökkää tulta ja liikettä käyttäen.

IIhv!rn

••

1C8J

[JJ

rn KV! rn

••• J ••• •• IZI []JTJA 2C8J ••

CAJ

rn KV! rn

• •• •• C8JV 3C8J EE

•• •

R S[i]

- tulenjohtoryhmä ja sinkopartio voivat olla myös avorivissä - ryhmityksen leveys on noin 150 metriä KUVA 54

Joukkueen avorivi hyökkäyksessä

165

Jos vihollinen on vahva ja sen panssarivaunuja on yhä tulituessa, on vihollinen sidottava taisteluun joukkueen osilla ja pyrittävä lyömään se irti olevilla osilla. Joukkueenjohtaja arvioi tällöin muun muassa vihollisen toimintaa naapureiden toimintaa maaston käyttöä joukkueensa käyttömahdollisuuksia panssareiden tuhoamista tai sokaisua ja epäsuoran tulen käyttömahdollisuuksia. Arvionsa perusteella joukkueenjohtaja voi päättää ryhmien käytöstä sinkopartion käytöstä vaunujen tuhoamiseksi kiertävän joukkueen osan käytöstä ja suuntaamisesta tukevan osan toiminnasta sekä mahdollisesta epäsuoran tulen käytöstä. Tämän jälkeen joukkueenjohtaja esittää tulenjohtajalle vaatimuksensa epäsuoran tulen käytöstä. Epäsuoran tulen käyttöä vihollisen ryhmityksessä taisteltaessa vaikeuttaa lyhyt etäisyys viholliseen. Joukkueenjohtaja voi käskeä vihollisen häirinnän, Iamauttamisen tai tuhoamisen ja niihin liittyvän savutuksen kertoen samalla miten aikoo hyökätä. Kiertävälle osalle, tukevalle osalle ja sinkopartiolle joukkueenjohtaja käskee erilliskäskyinä ainakin joukkueen toiminnan osastojen ja sinkopartion tehtävät sekä tulenkäytön välirajat. Liitteessä 8 on esimerkkejäjoukkueenjohtajan käskyistä tulen ja liikkeen aikana. Joukkueenjohtaja johtaa joukkueen tärkeintä osaa joukkueen jakaantuessa. Tulenjohtaja ja radiomies seuraavat yleensä joukkueenjohtajaa. Johtamisessa käytetään muun muassa huutoketjua, eriIIiskäskyjä, valopistoolia, vahvistettuja merkkejä ja menettelytapoja sekä radiota. Sinkopartio ja kiertävä osa suunnataan mahdollisuuksien mukaan vihollisen sivulle tai taakse maaston tai savun suojassa. Kiertävän osan ja sinkopartion on oltava tietoisia, siitä minne epäsuoraa tulta käytetään. Tukeva osa tukee tulellaan kiertävän osan toimintaa ja harhauttaa vihollista. Tukevan osan on pyrittävä tuhoamaan vihollisvaunut kertasingoin varustetuiIIa tuhooja-

166 partioilla. Sopivaan tuli asemaan voidaan päästä käyttämällä etenemiseen ojia, maastokatveita ja savutusta. Panssarivaunun toiminta vaikeutuu, kun sitä tulitetaan sinkoaseilla, vaikka tuhoaminen olisikin epävarmaa. Kiertävän osan toimintaa saattaa joissakin tapauksissa rajoittaa naapurijoukkueiden toiminta. Kiertävä osa etenee yleensä avojonossa. Jos joukkueen sinkopartio ei ole kyennyt vielä tuhoamaan panssarivaunua, se tuhotaan kiertävän osan kertasingoilla. Kun vaunu on tuhottu, kiertävä osa hyökkää oman tulen turvin. Kiertävän osan lyötyä vihollisen, tukeva osa etenee kiertäneen osan tasalle. Joukkue jatkaa hyökkäystä kohti tavoitetta tulta ja liikettä käyttäen. Panssarijalkaväkiryhmän lyöminen saattaa kestää useita kymmeniä minuutteja. Komppanian päällikkö voi tukea omilla toimenpiteillään joukkueen hyökkäystä esimerkiksi antamalla sen käyttöön epäsuoraa tulta, tulitukiosastolla, sinkoryhmällä ja naapurijoukkueiden toiminnalla.

167

.. ~

1.

K~. ~

••

•• ••

2.

~ ... t KK~. ..c.

~J

\.C:,J

..

1":71

•• • •

..

••• 1tL::::::J

[]JTJA

[JJ KVr [JJ

l' IR~

[JJ KVr [JJ[JJ KVr [JJ

•• •••

••

••

•••

••

1~[]JTJ"IZlJ2~ 3~/· •• I ~I

"

S

-?'TUHOAA

I

I I

I I

••

I \ \ \ \

- Käsky tulenjohtajalle taaemman vaunun häirinnästä - Käsky sinkopartion johtajalle vaunun tuhoamisesta - Käsky 2 ja 3 ryhmälle "sinko tuhoaa, 1 R kiertää, tukekaa" - Käsky kiertävälle ryhmälle

3.

.. ~

,

" '-

- 1 R etenee avojonossa maastokatveita hyväksikäyttäen - Tulenjohtaja häiritsee etenemistä estäviä vaunuja

4.

~

~

~

K~

•••••

••

~~ KVr .

R~

RsJiI "f TUKEE

••

\

TUKEE

••

••

t

- 1 R hyökkää muiden tulen tukemana

KUVA 55

f9J

TUKEE

7~

" , 1. // ,/ y/ . "" "" 71

••

1~1(-) 2 ~ 3~

lrJ •• If
./

~ ~v

~

rZlJAS

••

q:;~

[JjTJA

W-,

•• TUKEE..

~~/ V·

1~1(-)2~3~

\

JiJ

\

..~

"'i" ~ ~I.. ~

",, /

/ /

/1

/

,

I

,

,

•

I

I

Itl(-)2~ 3~ - 2 R ja 3 R syöksyvät samalle tasalle merkillä - sinkopartiolle käsky tuhota seuraava vaunu

Esimerkkejä joukkueen toiminnasta panssarijalkaväkiryhmän estäessä etenemisen.

168 Kun joukkuetta vastassa oleva vihollinen on heikko, joukkue voi hyökätä suoraviivaisesti. Komppanian isku portaan mukana hyökkäävälIä joukkueella on joskus kapea hyökkäysalue, joka pakottaa suoraviivaiseen hyökkäykseen. Tällöin joukkueenjohtaja aloittaa tulenja liikkeen komentamalla esimerkiksi "JOUKKUE PIIRAINEN - SYÖKSYEN ETEENPÄIN, AMPUKAA". Joukkueenjohtajan valittua tärkeän maastonkohdan jonka hän haluaa haltuun, hän komentaa "JOUKKUE PIIRAINEN - SYÖKSYEN POLUN TASALLE, AMPUKAA". Tällöin taistelijat hyökkäävät syöksy en ja tulittaen käsketylle tasalle. Koko joukkueen samanaikaisen hyökkäyksen vaikeutuessa vihollisen tulen tai maaston takia joukkueenjohtaja käskee hyökkäämään kykenevän ryhmän jatkamaan liikettä toisten tukiessa. Jalkaväki- ja jääkärikomppania m/2005:n kevyet kranaatinheittimet mahdollistavat vihollisen jalkaväen lamauttamisenja pimeällä myös valaisun. Iskuporras voi edetä lähelle vihollista keveitten kranaatinheitimien tulen turvin lyhyen varmuusetäisyyden ansiosta. Panssarivaunuja voidaan häiritä kranaatinheittimien tulella ja savutuksella voidaan estää vihollisen toiminta joukkuetta vastaan. Vihollisen vastahyökkäys voi alkaa jo ennen joukkueen pääsyä tavoitteeseen. Joukkueenjohtaja torjuu vastahyökkäyksen ryhmittämälläjoukkueen tai sen osan nopeasti puolustukseen, käyttämällä epäsuoraa tulta ja tuhoamalla vihollisen panssarivaunut. Jouduttaessa vihollisen epäsuoran tulen kohteeksi joukkueenjohtajan on johdettava mahdollisuuksien mukaan joukkue tulitaukojen aikana vihollisen vannuusetäisyyksien sisäpuolelle. Jos oma tulivalmistelu uusitaan, ei joukkuetta siirretä sen takia taaksepäin vaan tarvittaessa tulenjohtaja siirtää tulta eteenpäin tarvittavan varmuusetäisyyden päähän.

c.

TOIMINTA TAVOITTEESSA

Tavoitteessa joukkueenjohtaja ryhmittää joukkueensa nopeasti puolustukseen ja antaa tulenjohtajalle vaatimukset epäsuoran tulen käytöstä. Joukkueenjohtaja antaa tilanneilmoituksen komppanian päällikölle lähetillä tai radiolla. Joukkueenjohtajan on myös säilytettävä kosketus viholliseen tähystyksellä tai komppanian päällikön käskiessä partiolla tarkastettava ryhmitys ja ryhmien taistelukelpoisuus ja otettava yhteys naapureihin tulenkäytön sopimiseksi ja tilannetietojen vaihtamiseksi.

169

Tulenjohtaja paikantaa maalit tavoitteessa siten, että tulta voidaan käyttää sekä vastahyökkäysten torjuntaan että hyökkäyksen jatkamiseen valmistautumissuuntaan. Joukkueen varajohtaja johtaa joukkueen huollon tavoitteessa. Jos joukkueen ajoneuvot on jo siirretty tavoitealueelle, rakennetaan varamiinoite ja täydennetään ampumatarvikkeet. Ajoneuvojen mukana tuodut ilmatorjuntakonekiväärit sijoitetaan pääsääntöisesti omasuojailmatorjunta-asemiin. Haavoittuneet pyritään evakuoimaan jo hyökkäyksen aikana heti tilanteen salliessa sidontapaikalle. Vaikka pysähtyminen tavoitteessa olisi lyhytaikaista, on kaivauhlminen aloitettava välittömästi. Maaston painanteet, vanhat poterot ja linnoitteet on käytettävä hyväksi.

D.

HYÖKKÄYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ

1.

HYÖKKÄYS PIMEÄLLÄ

Joukkueen hyökätessä pimeällä toiminta hidastuu ja johtaminen vaikeutuu. Joukkueen liikkeen on oltava suoraviivaista. Toimintojen tulee olla yksinkertaisia ja yksinkertaisia. Tuntuman pitoon on kiinnitettävä erityinen huomio. Tarvittavat valmistelut pimeällä tapahtuvaa hyökkäystä varten tehdään jo lähtäalueella. Pimeänäkölaitteet jaetaan esimerkiksi joukkueenjohtajalle, varajohtajalIe, ryhmien johtajille, ryhmien varajohtajille sekä sinkopartiolle. Tulenjohtaja voi saada käyttöönsä pimeäkiikarin tähystämistä ja tulenjohtamista varten. Sinkopartio kykenee tuhoamaan panssarivaunuja pimeätähtäimen avulla ilman valaisua. Taistelijoiden selkään voidaan kiinnittää valkoinen kangas tai heijastavaa materiaalia tuntuman pidon helpottamiseksi. Lähitaistelutilanteissa valmistaudutaan käyttämään taistelutunnusta. Siirryttäessä ajoneuvoin käytetään sotavaloja. Jalkauduttaessa käytetään merkinantoon opasmiesten taskulamppuja. Heti ryhmittymisen jälkeen on tehtävä ryhmittäin ilmoitukset joukkueenjohtajalle suullisesti. Lähtöasemassa etenemisreitit on tiedusteltava ja merkittävä mahdollisimman helppokulkuisen maaston kautta. Pimeällä ryhmityksissä käytetään supistettuja etäisyyksiä ja välejä. Lähtöasemasta on yleensä edullista jatkaa etenemistä ryhmäparijonossa tai jopa ryhmäjonossa. Etenemismuodon muutosten ajaksi on pysähdyttävä.

170 Tulitaistelun alkamiseen saakka johtamisessa käytetään hiljaisia ja lyhyitä käskyjä. Hyökkäyksen aikana joukkueenjohtaja ja ryhmänjohtajat tarkistavat hyökkäyssuunnassa pysymisen kompassistaan. Tulivalmistelun alkaessa suunnan säilyttämisessä voidaan käyttää apuna maaleista näkyviä leimahduksia. Joukkue valaisee tarvittaessa viholliskohteita valopistooleilla sekä valaisuraketeilla. Lisäksi komppanian päällikkö voi j älj estää valaisua tykistön ja kranaatinheittimistön valaisuammusten avulla. Joukkueenjohtaja voi antaa valopistoolilla merkkejä ryhmille taistelun aikana. Joukkueenjohtaja ja ryhmänjohtajat käyttävät valojuovaluoteja ja valopistoolia maalien osoittamiseen. Savuilla estetään vihollisen jalkaväen tähdätty tulitus ja sokaistaan pääosa pimeänäkölaitteista. Uusimmat panssarivaunut pystyvät tähystämään lämpötähystymillään savun läpi. Omakohtaisten havaintojen puuttuessa joukkueenjohtajan on saatava ryhmänjohtajilta tilannetietoja tavanomaista useammin. Joukkueenjohtajan on vastaavasti pidettävä komppanian päällikkö tietoisena tilanteesta.

2.

HYÖKKÄYS TALVELLA

Talvella lumen määrä ja laatu sekä maasto ovat keskeisiä tekijöitä arvioitaessa etenemismahdollisuuksia sekä ajoneuvojen ja suksien käyttöä. Kun lunta on vähän ja liikkuminen vielä helpohkoa, hyökätään jalan. Komppanian päällikkö käskee ajoneuvojen ja suksien käytön. Lähtöalueella lastataan sukset ajoneuvojen katolle ryhmäkohtaisissa nipuissa. Haavoittuneiden evakuointiin varataan vähintään yksi tyhjä ahkio. Joukkueen muihin ahkioihin pakataan taisteluväline- ja muuta materiaalia. Joukkueen moottorikelkkoja käytetään laduntamiseen, materiaalin kuljettamiseen ja haavoittuneiden evakuointiin. Joukkue etenee aluksi ryhmäjonossaja ryhmittyy viimeistään taistelukosketuksen saatuaan ryhmäriviin. Siirtymisessä voidaan käyttää myös hiihtohinausta. Tulitaistelun alkaessa irrotetaan sukset ja jatketaan hyökkäystä jalan. Mikäli lunta on niin paljon, että se ei mahdollista etenemistä jalan on hyökkäys suoritettava kokonaan suksin. Hyökkäys suksin on pyrittävä harjoittelemaan etukäteen. Joukkueen lääkintämiehellä on tyhjä ahkio mukanaan haavoittuneiden evakuoimiseen. Moottorikelkkoja ja telakuorma-autoja voidaan siirtää portaittain joukon perässä tulivalmistelun alettua. Lisäksi niitä voidaan käyttää tulitukiosaston siirtämiseen.

171 Lumi vähentää omanja vihollisen tulen sekä savutuksen tehoa. Tavoitteessa joukkue ryhmittyy puolustukseen kaivautuen lumipoteroihin.

3.

KÄRKIJOUKKUEEN TOIMINTA

Komppanian päällikkö käskee joukkueen suojaamaan liikkeellä olevaa komppanian pääosaa yleensä hyökkäystaisteluun liittyen. Kärkijoukkueen tehtävänä voi olla kosketuksen ottaminen viholliseen kärkikomppanian taisteluun ryhmittymisen suojaaminen vihollisen määrän, laadun ja ryhmityksen selvittäminen vihollisen sitominen taisteluun. Komppanian kärkijoukkue etenee yleensä kosketukseen saakka käyttäen ajoneuvojaan niiden ominaisuuksien mukaisesti. Kosketuksen jälkeen edetään taisteluun jalan. Komppanian päällikkö käskee kärkijoukkueen johtajalle hyökkäyssuunnan tai hyökkäysreitin ja tavoitteen. Tulenjohtopäällikkö paikantaa hyökkäysreitille maalipisteitä sopivin etäisyyksin selvästi näkyviin maastonkohtiin ja toimittaa tai viestittää ne tukeviin tuliyksiköihin. Tulenjohtopäällikkö käskee kärkijoukkueen tulenjohtajan suunnata käytössään olevat tuliyksiköt etenemissuunnassa oleviin maalipisteisiin, jotta epäsuora tuli voidaan aloittaa tarvittaessa nopeasti. Kärkijoukkueen taistelujaotuksen, etenemistavan ja -muodon on mahdollistettava nopea ryhmittyminen taisteluun ja taistelun aloittaminen. Jalan tai hiihtäen liikkuva kärkijoukkue etenee ryhmäparijonossa tai ryhmärivissä. Kuvassa 56 on esimerkki panssariajoneuvoilla liikkuvan kärkijoukkueen etenemismuodosta.

172

~

~

~

0M

Komppanian tiedustelu partio

Tunnustelijat moottoripyörillä tai moottori keikoilla.

i

Noi,,500 1000111

1

~t

lZi ,[SJJ ...... .. ,[IlTJA,[Il

1

Noill JOO /II

I

~

.

2cg]

t

Noin 500m

I

~ KUVA 56

..

cg]

3

.11

, [SJV, EEl

Esimerkki panssariajoneuvoilla liikkuvan kärkijoukkueen etenemismuodosta

173

Saatuaan kosketuksen viholliseen joukkueenjohtaja ilmoittaa siitä heti komppanian päällikölle. Kärkijoukkue ryhmittyy joukkueenjohtajan käskemälle tasalle edulliseen maastonkohtaan. Joukkue estää vihollisen tunkeutumisen etenemissuunnassa komppanian ryhmitykseen. Mikäli vihollinen on heikko kärkijoukkue lyö sen hyökkäämällä. Joukkueen varajohtajan johdolla rakennetaan varamiinoite joukkueenjohtajan käskemään paikkaan. Sinkopartio ryhmittyy siten, että se kykenee keskittämään tulen kärkijoukkueen eteen. Tulenjohtoryhmä ryhmittyy siten, että se kykenee johtamaan tähystettyä tulta mahdollisimman kauas joukkueen eteen. Tulenjohtaja antaa välittömästi kosketuksen jälkeen tulikomennon vihollisen häiritsemiseksi yleensä tukeutuen valmiiksi paikannettuihin maalipisteisiin. Joukkueenjohtaja valitsee johtamispaikkansa ryhmityksestä siten, että hän kykenee johtamaan joukkuettaan omien havaintojensa perusteella. Vihollistiedot ilmoitetaan sellaisenaan komppanian päällikölle, joka voi niiden perusteella tarkentaa kärkijoukkueen tehtävää.

4.

JOUKKUE ISKUOSASTONA

Joukkue voi hyökätä komppanian osana puolustukseen ryhmittynyttä vihollista vastaan iskuosastona. Iskuosaston kokoonpano määräytyy tehtävän, maaston ja vihollisen ryhmityksen mukaan. Osaston runkona on yleensä joukkue. Joukkuetta voidaan vahventaa tulenjohto-, sinko- ja pioneeriryhmällä sekä tarkka-ampujilla ja lääkintämiehillä. Iskuosasto jaetaan yleensä kokoonpanoitaan ja aseistukseltaan tarkoituksenmukaisiin, itsenäiseen toimintaan kykeneviin ryhmiin. Iskuosastolle annetaan yleensä käsikranaatteja, kevyitä kertasinkoja, kasapanoksia, sytytys- ja valaisuvälineitä sekä savuja ja merkkisavuja. Komppanian tiedustelulla pyritään selvittämään ainakin - vihollisen ryhmitys, josta erityisesti vartio- ja tähystyspaikat, sulutteet ja ryhmityksen aukkopaikat, tulenjohtoasemat, aseistus sekä panssarivaunut ja niiden tulialueet - käyttökelpoiset hyökkäysreitit - suojainen lähtö asema ja siirtymistiet sinne sekä - komppanian ja joukkueiden tulitukiosastojen ryhmitys .

174 Tiedustelun perusteella komppanian päällikkö laatii iskuosaston hyökkäyksestä suunnitelman, jonka on oltava yksinkertainen. Siihen sisältyy lyhyt ja raju tulivalmistelu ja iskuosaston nopea, häikäilemätön toiminta. Komppanian päällikön suunnitelma sisältää muun muassa valmistavat toimenpiteet iskuosastojenja tulitukiosaston toiminnan sulutteiden raivaaminen mukaan lukien jatkotoimenpiteet tavoitteen saavuttamisen jälkeen. epäsuoran tulen käytön sekä harjoittelun Epäsuoran tulen käyttöön liitetään yleensä savuammuntoja, joilla sokaistaan vihollinen hyökkäyksen eri vaiheissa. Tulenjohtaja paikantaa maalipisteitä vihollisen todennäköisiin vastahyökkäyssuuntiin. Joukkueenjohtaja suunnittelee joukkueen toiminnan komppanian päällikön suunnitelman perusteella. Suunniteltavia asioita ovat ainakin taistelujaotus, lisämateriaalin jako sekä vahvennusten, joukkueen tulitukiosaston ja iskuryhmien toiminta. Pioneerit räjäyttävät tarvittaessa vihollisen sulutteisiin aukot, joiden kautta iskuosasto syöksyy vihollisen asemaan. Pioneerien toiminta ja tulitukiosaston tuli suunnitellaan liittyväksi saumattomasti iskuosastojen toimintaan ja epäsuoran tulen käyttöön. Tulitukiosastoa on tarvittaessa siirrettävä hyökkäyksen edistyessä siten, että se voi tukea iskuosastoja koko sen toiminnan ajan. Iskuryhmät syöksyvät vihollisen asemaan ja aloittavat heti murtokohdan laajentamisen vyöryttämällä, jonka aikana iskuryhmät käyttävät käsikranaatteja ja käsi aseita elävän voiman tuhoamiseen. Kasapanoksia, käsikranaatteja, fosforikäsikranaatteja ja polttopulloja käytetään vihollisen asepesäkkeiden, majoituspoteroiden ja ajoneuvojen tuhoamiseen. Kertasingoilla tuhotaan panssaroidut ajoneuvot. Iskuosasto voi tavoitteen saavuttamisen jälkeen tehtävänsä mukaisesti pitää saavutetun tasan, jatkaa hyökkäystä vihollisen ryhmityksen syvyyteen tai joissakin tapauksissa vetäytyä tehtävänsä suoritettuaan takaisin lähtöpaikkaansa. Jos tehtävä edellyttää palaamista takaisin, on paluu ja paluun tukeminen erilaisine vaihtoehtoineen suunniteltava tarkasti.

175 ~~

"~

'?) q.. ~~

..... -

-

......

I

_. v Suojaa I%l

I

~~#~&\~

'l{ ~-,

f{

@~ o

KUVA 57

100m

Esimerkki joukkueen hyökkäyksestä iskuosastona

176

VIII LUKU JOUKKUEEN MUITA TOIMINTOJA A.

TAISTELU SAARREnUNA JA IRTAUTUMINEN OMIEN JOUKKOJEN YHTEYTEEN

Joukkue voi jäädä vihollisen hyökkäyksen seurauksena sen lähiselustaan saarretuksi omista joukoista. Tällöin vihollinen joko tyytyy pelkästään eristämään joukkueen ja estämään sen aktiivisen toiminnan tai pyrkii lyömään taikka tuhoamaan joukkueen. Komppanian päällikkö pyrkii jo suunnitelmaa laatiessaan välttämään komppaniansa tai sen osien joutumisen vihollisen saartamaksi. Jos kuitenkin joudutaan saarroksiin, on joukkueenjohtajan ilmoitettava siitä komppanian päällikölle. Puolustuksessa tukikohdassa taistellaan saarrettunakin. Joukkueenjohtaja suunnittelee tukikohdan ryhmityksen siten, että joukkue kykenee taistelemaan tarvittaessa joka suuntaan. Toimintakyvyn säilyttämiseksi omassa hallussa oleva alue tulee pitää riittävän suurena. Ryhmityksen supistamiseen voidaan kuitenkin joutua esimerkiksi tappioiden takia, tulivoiman lisäämiseksi tai pitävän puolustuksen järjestämiseksi. Tulenjohtaja täydentää epäsuoran tulen käytön suunnitelmaa siten, että tulenkäytössä valmistaudutaan kaikkiin suuntiin. Komppanian päällikkö käynnistää vastatoimet joukkuetta saarrostavan vihollisen lyömiseksi ja joukkueen saamiseksi komppanian yhteyteen. Tärkein näistä on taistelusuunnitelmaan pohjautuva komppanian sisäinen vastahyökkäys. Mikäli joukkueeseen ei onnistuta palauttamaan yhteyttä vastahyökkäyksellä, voi komppanian päällikkö käskeä joukkueen ittaantumaan tukikohdasta muun komppanian yhteyteen. Tällöin saarretluun tukikohtaan mahdollisesti tunkeutunut vihollinen lyödään joukkueen sisäisellä vastaiskulla irtautumisen mahdollistamiseksi. Saarroksissa taistelevan joukkueen saadessa käskyn irtautua muun komppanian yhteyteen irtautuminen voidaan toteuttaa soluttautumalla. Joukkue soluttautuu kapeita jonomaisia muotoja käyttäen vihollisen aukkokohdista muun komppanian yhteyteen. Vihollisen ryhmityksen heikot kohdat tiedustellaan irtautumisreittien selvittämiseksi. Irtautumisreitti suunnataan peitteisen ja tulisuojaa antavan maaston kautta. Irtautuminen toteutetaan yleensä heikoissa näkyvyysolosuhteissa ja siinä pyritään yllätykseen. Joukkue voi myös murtautua taistellen tukikohdasta ulos.

177

S01uttautumis- tai murtautumiskohta pyritään valitsemaan saarrostavan vihollisen ryhmityksestä siten, että vihollista on mahdollisimman vähän kohdan suojaaminen vähin voimin on mahdollista irtautuminen on mahdollista suojassa suora-ammuntatulelta sekä komppanian muut joukot voivat tukea irtautumista. Soluttautuminen voidaan toteuttaa yhdestä tai useammasta paikasta. Soluttautumisen aloittaa tulivoimainen partio, joka jää soluttautumisaukkoon suojaamaan joukkueen pääosan irtautumista. Joukkueenjohtaja irrottaa joukkueen pääosat ryhmittäin ja partioittain tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä soluttautumisaukon kautta joukkueen kokoontumispaikalle. Joukkueenjohtajajohtaa pääosien soluttautumisen. Joukkueen varajohtaja irtautuu viimeisenä ja ottaa suojaajat mukaansa. Soluttauduttaessa vihollista voidaan harhauttaa esimerkiksi erillisessä suunnassa tehtävällä toiminnalla, kuten savutuksella tai liikkeellä. Joukkueen kokoontumispaikaksi käsketään esimerkiksi naapuritukikohta tai selvästi maastosta erottuva kohta, jonka ryhmät ja partiot löytävät ilman karttaakin. Kokoontumispaikalla joukkue tarkastetaan, jonka jälkeen se siirtyy muun komppanian yhteyteen. Soluttautuminen saattaa paljastua ennen kuin koko joukkue on päässyt pois saarroksista. Tällöin irtautumista jatketaan taistellen. Tämän vuoksi iltautumista on valmistauduttava tukemaan kaikella saatavilla olevalla tulella. Jos saarroksista irtautuminen ei ole mahdollista soluttautumalla, joukkue murtautuu ulos taistellen. Joukkueenjohtajan on päätettävä ja käskettävä murtautumishetki, murtokohta, hyökkäysmuoto, liikesuunnitelma, suojaus sekä omanja muualta saatavan tulituen käyttö. Tulenj ohtaj alle ja tulitukiosaston johtajalle käsketään tukemistehtävät. Joukkue hyökkää murtoaukosta läpi rajulla iskulla voimakkaan tulituen tukemana. Joukkueenjohtajajohtaa itse iskun. Joukkueen varajohtaja poistuu murtoaukosta viimeisten suojaamistehtävässä olevien taistelijoiden mukana. Vihollinen voidaan joskus yllättää hyökkäämällä ilman tulivalmistelua. Tulen käyttöön on tällöinkin valmistauduttava. Haavoittuneet, aseet ja tärkein materiaali kuljetetaan kantaen irtautuvan joukon mu-

178 kana. Tukikohtaan jäävä, viholliselle käyttökelpoinen materiaali kätketään tai tuhotaan.

B.

YHTEISTOIMINTA PANSSARIVAUNUJEN KANSSA

Komppanian vastuualueella voi toimia panssarivaunuin varustettuja joukkoja. Komppani alle voidaan joskus myös alistaa panssarivaunujoukkue, jota käytetään kootusti oman johtaj ansa johdossa j a yhteistoiminnassa jääkäri - tai jalkaväkijoukkueiden kanssa. Vaunujoukkueeseen kuuluu kolme taistelupansarivaunua, joiden tykillä voidaan ampua sirpale- ja ontelokranaatteja sekä alikaliiperiarnmuksia. Tulinopeus on noin 7 laukausta minuutissa ja tehokas ampumaetäisyys 2,5 kilometriä. Vaunu on varustettu kahdella konekiväärillä ja ilmatorjuntakonekiväärillä. Panssarointi suojaa kranaatin sirpaleilta ja keveiden panssarintorjunta-aseiden ammuksilta. Vaunu liikkuu tiellä noin 70 kmIh ja ylittää noin 2,5 metrin levyisen kaivannon ja 1 metrin korkuisen esteen. Vaunut on varustettu valonvahvistimin ja radioin. Yhteistoiminta panssarivaunujoukkueen kanssa onnistuu parhaiten ennalta sovituin ja harjoitelluin yksinkertaisin menetelmin, joita sovelletaan joustavasti eri tilanteisiin. Joukkueen toimiessa yhdessä panssarivaunujen kanssa taistelijat on koulutettava tehtävään. Koulutettavia asioita ovat ainakin panssarivaunujen lähisuojaus panssarivaunujen opastaminen maalinosoitus panssarivaunuille joukkueen ryhmityksen etureunanja sivu stan merkitseminen toiminta panssarivaunujen lähialueella yhteydenpito.

Hyökkäyksessä panssarivaunujoukkue voi hyökätä joukkueen rinnalla tai kärjen mukana. Se voi myös toimia liikkuvana tulitukiosastona.

o

~ ~~ "

/ //

" ///

/

//

,

~~ ;/:.~~ A . ~ ~ ~ <', ~~'@J,A~ '-.I~ ~.: .: ~cU:. .: _T_AKANAI

/'7-

1

/

~

A

A '.

tA

1(

IpSVJ AVORIVISSA

A A

\

' A

~

A

\\~~ ~ . SJ)' "" "

...

KUVA 58

100m

,

o

100m

Esimerkkejä joukkueen ja panssarivaunujoukkueen yhteistoiminnasta hyökkäyksessä

Panssarivaunujen lähisuojaus voidaan toteuttaa kosketukseen edettäessä siten, että ryhmä suojaa panssarivaunujoukkuetta edeten joko taistelijapareittain vaunujen kansilla, koko ryhmä yhden vaunun kannella tai jalan saattoryhmityksessä kuvan 59 mukaisesti.

180

~~

rn

1. Ryhmä vaunun kannella edettäessä kosketukseen

rn IiKIJK0: rn

i 1

50 m

~

'f~

KV!

K'9..

rn 2. Kärkivaunun saattoryhmitys

rn KV! ~ +--100 m

•

rni%lJKV!rn

i

rn K0: rn

50(

3. Ryhmärivissä etenevän vaunujoukkueen saattoryhmitys

KUVA 59

Esimerkkejä panssarivaunujen lähisuojauksesta

181 Panssarivaunujen opastamiseen käytetään liitteen 3 mukaisia vahvistettuja ja vaununjohtajan kanssa sovittuja merkkejä. Opastaminen on erityisen tärkeää ohitettaessa maastoesteitä ja sulutteita sekä panssarivaunujen asemaanajon aikana. Maalin osoittamiseen panssarivaunuille käytetään vahvistettuja ja sovittuja merkkejä tai radiota. Maalin suunta ilmoitetaan radiolla käyttäen kellotauluilmaisua, jossa vaunun keulan suunta on kello 12.00, esimerkiksi "KELLO KAKSI, PANSSARIVAUNU, 600". Panssarivaunujen ollessa tulituessa hyökkäävä joukkue merkitsee oman etureunansaja panssarivaunujen puoleisen reunan. Näin panssarivaunut pystyvät tukemaanjoukkuetta ampumalla mahdollisimman lähelle omaa ryhrnitystä. Samalla estetään omien tappioiden syntyminen panssarivaunujen tulen käytön seurauksena. Ryhmityksen merkitsemis- ja ilmoittamistapoja ovat esimerkiksi savu- ja merkkisavuheitteet valopistoolin patruunat ammuttuna suoraan ylöspäin liput ja merkkivaatteet sekä radioyhteys. Panssarivaunujen käydessä tulitaistelua on lähialueella olevien taistelijoiden pyrittävä ennakoimaan tykin laukaukset tomin ja tykin asennoista, vaunun liikkeen hidastumisista ja pysähtymisistä sekä tykin tulirytmistä. Tykin suupainetta on varottava usean kymmenen metrin etäisyydellä putken etupuolella ja sivuilla. Panssarivaunukonekiväärien ampumasuunnat ja tulituskorkeudet on myös otettava huomioon. Tornissa olevilla konekivääreillä voidaan usein ampua jalan liikkuvien taistelijoiden yli. Panssarivaunujen äkillisiä liikkeitä on varottava pitämällä vaunuihin yleensä ainakin muutaman metrin etäisyys ja ottamalla huomioon niiden ohjausominaisuudet ja vaunumiehistön tähystysmahdollisuudet. Panssarivaunun luokse menemisestä on sovittava merkeillä vaununjohtajan kanssa. Merkit on annettava siten, etteivät ne jää tähystysvälineiden lähikatveeseen.

182

Lähesty johtajaa siten , että sinut havaitaan

Varo tykin putken äkkinäisiä liikkeitä

Varo psv:n nopeita käännöksiä ja peruutuksia

IÄlä~en~ tähystyskatveeseen I

100

3-5

KUVA 60

m!

Huomioon otettavia asioita toimittaessa panssarivaunun lähialueella

183

Puolustuksessa panssarivaunujoukkue voi suojata joukkueen ryhmittymistä ja puolustusvalmisteluja, tukea joukkueen taistelua tulellaan tai suojata joukkueen irtautumista.

c.

HELlKOPTEREIDEN KÄYTTÖ

Joukkue siirtyy taistelualueelle helikopterein yleensä komppanian osana. Komppanian tehtävänä on yleensä keskeisen maaston valtaaminen. Jos tilanne mahdollistaajoukko tuodaan suoraan kohteelle. Joskus voidaan koota osasto iskuosastohyökkäykseen vihollisen tärkeän kohteen tuhoamiseksi. Jos kohde on ilmatorjuntasuojattujoudutaan komppania laskemaan maahan 5-10 kilometrin päässä kohteesta. Joukkue ottaa noin vuorokauden kestävään taistelutehtävään kaikki joukkueen kertasingot, 3 tuliannosta käsiaseiden patruunoita, yhden ilmatorjuntakonekiväärin sekä kaksi tuliannosta niiden ampumatarvikkeita. Joukkueelle voidaan lisäksi jakaa kahden vuorokauden kuivamuona, pohjamiinoja ja viuhkaräjähdyspanoksia. Ajoneuvot ja niiden kuljettajat jäävät yleensä lähtöalueelle komppanian vääpelin johtoon. Joukkue siirtyy kuormausalueelle, jossa se lastataan helikoptereihin. Ennen kuormausta osasto jaetaan kuormauseriin komppanian päällikön käskyjen mukaisesti. Joukkue kuljetetaan yleensä yhdellä tai kahdella helikopterilla. Joukkueen johtaja määrää kullekin helikopterille vastaanottajan ja vastaanottopaikan. Helikopterin vastaanottaja menee paikalleen kun helikopterin ääni kuuluu. Laskeutumispaikka osoitetaan helikopteri lle siten, että vastaanottaja seisoo selkä tuulta kohti ja pitää kädet kohotettuna. Helikopteri laskeutuu ja nousee vastatuuleen. Laskeutumisalue voidaan osoittaa myös savulla, radiolla tai valolla. Muu joukkue odottaa yleensä ilmasuojaisessa paikassa. Helikopteriin noustaan ja siitä jalkaudutaan etusektorista. Sukset on sidottava ennen kuormausta nippuihin. Taistelijoiden aseet ovat kädessä lataamattomina ja varmistettuina. Aseet viritetään vasta joukon jalkauduttua helikopterista. Osaston johtaja nousee koneeseen viimeisenä. Osastonjohtaja kytkeytyy helikopterin sisäpuhelinjärjestelmään miehistön ohjeitten mukaisesti. Helikopterit lentävät yleensä pareittain ajallisesti porrastettuina 25-50 metrin lentokorkeudella. Helikopteripari tarvitsee laskeutumisalueen, joka on kooltaan noin 100m * 100 m.

184 Helikopterista jalkaudutaan osaston johtajan johdolla helikopterinmiehistön annettua siihen luvan. Ensimmäisenäjalkautuu osaston johtaja ja kaksi suojaajaa sekä materiaalin vastaanottajat. Materiaalin purkamisen jälkeen jalkautuu helikopterista muu joukko. Osaston johtajan johdolla joukko siirtyy ilmasuojaiselle alueelle. Joukkueen johtaja kokoaa joukkueen ja aloittaa käsketyn tehtävän suorituksen. Maahanlaskettu komppania ryhmitetään siten, että sen ryhmitys on ympäripuolustettava. Joukkue ryhmitetään puolustukseen siten, että se voi saada suojaa joko kaivautumalla tai ryhmittymällä rakennuksiin. Vihollisen toimintaa rajoittavat vahvapuustoiset ja louhikkoiset metsäalueet soveltuvat myös maahanlasketun joukon taistelualueeksi. Yhteys maahanlaskettuun komppaniaan pyritään saamaan viimeistään vuorokauden kuluttua maahan laskusta. Jos yhteyttä ei kyetä saamaan joukot huolletaan ilmoitse, tuoda pois helikoptereilla tai käsketään väistymään suojaiselle alueelle.

D.

TAISTELU MAAHANLASKUJA VASTAAN

Vihollinen tekee hyökkäykseensä liittyen maahanlaskuja helikoptereilla ja laskuvarjojoukoilla. Kohteina voivat olla satamat, lentokentät, tärkeät liikennekapeikot, teiden risteykset ja johtamispaikat. Näiden haltuunotolla vaikeutetaan reservien liikkeitä, joukkojen irtautumista, huolto liikennettä ja johtamista. Maahanlaskun tarkoituksena voi olla myös hyökkäys j oukkoj emme selustaan. Maahanlaskut liittyvät aina kiinteästi vihollisen muuhun toimintaan. Vihollinen tekee maahanlaskun suoraan kohteelle tai valitsee sen läheisyydestä miehittämättömänja maastollisesti edullisen alueen. Maahanlaskun suoritusvaiheita ovat yleensä alueen tiedustelu tulen käyttö sekä maahan laskua lue ella että lentokäytävän varrella ja maahanlasku yhdessä tai useammassa erässä, johon sisältyvät varsinainen maahanlasku ja kohteen haltuunotto sekä rynnäkkökoneiden ja helikoptereiden tulituki, joka on yleensä jatkuvaa.

Helikopterimaahanlaskut voidaan suorittaa pelkän tähystystiedustelun ja ilmakuvauksen perusteella, mutta laskuvarjomaahanlaskut vaativat yleensä tarkempaa tiedustelua alueella ja sinne etukäteen järjestettyä opastusta. Opastukseen voidaan käyttää pudotettavia radiomajakoita ja tiedustelupartioita, jotka valoilla tai muilla merkeillä opas tavat muun muassa helikoptereiden laskeutumisen.

185 Vihollinen pyrkii yleensä valitsemaan maahanlaskualueeksi varsinaisen kohteen läheltä alueen, joka ei ole miehitetty ja joka maastoltaan parhaiten soveltuu suunniteltuun toimintaan. Joskus vihollinen voi suunnata maahanlaskun suoraan kohteeseen, jos kohteen puolustus on heikosti järjestetty ja kohde on saatava välittömästi haltuun tappioista huolimatta. Helikopterimaahanlaskuja voidaan tehdä pienillekin aukeille, jopa metsään. Helikoptereilla maahanlaskettu osasto on nopeasti taisteluvalmis. Komppanian suuruisen osaston maahanlaskuun yhdellä kuljetuskerralla tarvitaan 10-15 keskiraskasta helikopteria ja 200 x 300 metrin laajuinen maahan laskua lue. Tällöin taisteluhelikoptereiden suojaama joukon maahan laskeminen kestää yleensä 1-2 minuuttia. Helikopterimaahanlaskuissa pilvikorkeuden on oltava yleensä yli 100 metriä ja vaakanäkyvyyden vähintään 800 metriä. Laskuvarjopudotuksiin soveltuvat parhaiten pellot, niityt ja kuivahkot suot sekä talvella lisäksi jäätyneet vesistöt. Pienehköjä osastoja voidaan pudottaa esimerkiksi taimikoihin ja jopa asutuskeskuksiin. Vahvennettu komppania vaatii yleensä noin 300 x 1000 metrin suuruisen alueen laskuvarjopudotusta varten. Hyppy tapahtuu 150300 metrin korkeudesta ja laskuvarjomiehen laskeutuminen kestää 15-30 sekuntia. Komppanian kokoontuminen kestää edullisissa olosuhteissa 10-15 minuuttia.

186

KULJETUSKYKY

TULO KOHTEESEEN

T· "

,

/'

1/2 JOUKKUE

,/~\, . ,, .,

,, 50m

-:Xl

~~ a JOUKKUE NOPEASTI TAISTELUVALMIS

RASKASTA KALUSTOA ~ VAR.T.EN TARVITAAN ~ LlSAA KONEITA ~

~ V

~

r

"'

KOMPPANIAN LASKEUTUMINEN KESTÄÄ 40 S JA KOKOONTUMINEN NOIN 15 MlN RASKAS KALUSTO MUKAAN LUKIEN

~ ~

.-

~

100; 150m

t 15 s

/

~~~============-U~~=================:~ ~~ 300m -

KUVA 61

1000 m

•

Esimerkit helikopteri- ja laskuvarjomaahanlaskuista

187

Maahanlaskuntorjunnassa komppania ryhmitetään suoraan käsketylle kohdealueelle. Reservinä toimittaessa voi tehtäviin kuulua valmistautuminen maahanlaskun rajoittamiseen tai lyömiseen. Tällöin sovelletaan puolustus- tai hyökkäystaistelun periaatteita. Joukkue on maahanlaskuntorjunnassa yleensä komppanian osana. Joukkueelle annetaan tehtäväksi torjua maahanlasku. Joukkue toteuttaa tehtävänsä tuhoamalla tulialueellaan olevan vihollisen ja estämällä sen kokoontumisen. Laajojen peltoaukeiden metsäsaarekkeisiin ryhmitetyn joukkueen on valmistauduttava torjuntaan joka suuntaan. Joukkue taistelee tukikohdassa saarrettunakin. Maahanlaskun torjuntaan käsketty joukkue voidaan joissakin tilanteissa ryhmittää jopa aukealle, mikäli käsiaseiden kantama ei riitä metsäsaarekkeesta tai metsänreunasta. Maahanlaskun torjunnassa noudatetaan puolustustaistelun periaatteita jäljempänä mainituin poikkeuksm. Pesäkkeiden paikkoja tiedusteltaessa on otettava huomioon, että ne joudutaan usein ryhmittämään lähelle aukean reunaa, jotta tuli saadaan ulottumaan koko käsketylle tulialueelle metsäsaarekkeiden rikkomalla alueella niitä joudutaan sijoittamaan myös aukeiden keskelle metsäsaarekkeisiin laajalla alueella vastuualueen ollessa suuri ne joudutaan usein sijoittamaan kauas toisistaan ainakin osasta pesäkettä kyetään ampumaan myös ilmaan kertasingoilla voidaan tulittaa myös ilmassa leijuvia helikoptereita ja tulialueelle ei jää katveita.

188

~

~

~

.,. I I I

It-

I

--r-

I

/

~

~

y I

\

I \

I

\ \ \

~

-

- - - - -_\

~-----

o

KUVA 62

--r200m

Esimerkki joukkueen ryhmityksestä metsäsaarekkeiden rikkomalla aukeaalueella maahanlaskun torjunnassa

0\ 00

« «

.....

1 «

«

«

«

«

190 Päätöksensä jälkeen joukkueenjohtaja antaa alijohtajilleen tarvittavat käskyt. Ryhmänjohtajat hakevat ryhmänsä ja ryhmittävät ne pesäkkeisiin. Pesäkkeiden tuli alueet käsketään erityisen tarkasti, jottei omaa ryhmitystä tulitettaisi. Epäsuorantulen maalit paikannetaan todennäköisille maahanlaskupaikoille. Epäsuoran tulen käyttöön on valmistauduttava myös maahanlaskukohteeseen suuntautuvilla urilla ja mahdollisten vaihtotukikohtien tukemiseksi. Ilmatorjuntakonekiväärien tärkein tehtävä on omasuojailmatorjunta. Aseiden tuliasemat on pyrittävä valitsemaan siten, että niistä tai niiden välittömästä läheisyydestä voidaan lisäksi tulittaa helikoptereita ja pintamaaleja todennäköisillä maahanlaskupaikoilla. Tuliasemia valittaessa ja linnoitettaessa on käytettävä hyväksi alueella mahdollisesti olevia valmiita rakennuksia, talojen kivijalkoja, kaivojen renkaita, pellon ojia ja muita suojaa antavia paikkoja. Vihollisen todennäköiset laskeutumis- ja kokoontumispaikat sekä katvealueet sulutetaan. Maahanlaskukohteeseen suuntautuvat urat on myös pyrittävä suluttamaan.

Torjunta aloitetaan ilmatorjuntakonekiväärien ja käsiaseiden tulella sekä epäsuoralla tulella. Panssarintorjunta-aseilla voidaan tuhota helikoptereita niiden leijuessa ja purkaessa miehistöä ulos. Ryhmät tuhoavat omilla tulialueillaan olevan vihollisen ja estävät sen kokoontumisen ja etenemisen suojaisiin maastonkohtiin. Joukkue voi saada tehtäväksi myös maahanlaskun rajoittamisen, jolloin joukkue ryhmitetään nopeasti puolustukseen keskeiseen maastonkohtaan tai ryhmittäin keskeisiin maastonkohtiin rajoittamaan maahanlasketunjoukon etenemistä sekä suojaamaan komppanian vastahyökkäystä. Maahanlaskupaikan sivuille päässeet vihollisosastot pyritään lyömään nopeasti komppanian vastahyökkäyksillä vihollisen kokoontumisen estämiseksi. Kohteen ulkopuolelta tulevat hyökkäykset torjutaan valmistelluista vaihtotukikohdista, vastahyökkäyksillä ja epäsuoralla tulella. Varsinaisiin asemiin on aina jätettävä ainakin tukikohtien runkomiehitys siltä varalta, että vihollisen tekee uuden maahanlaskun. Komppanialla joka on ryhmittynyt puolustukseen maahanlaskun torjuntatehtävällä on yleensä valmistautumistehtävä hyökkäykseen. Tehtävä edellyttää joukkueessa 30 minuutin lähtövalmiutta. Ilmatorjuntakonekiväärit pidetään kuitenkin asemissa ja miinat asennettuina.

191

E. VESISTÖN YLITYS Yli menossa joukkue siirtyy vesistön yli omia uintikykyisiä ajoneuvojaan, ylimenokalustoa tai tilapäisiä ylimenovälineitä käyttäen. Uintikyvyttömien ajoneuvojen ylimenoon käytetään ruuhi- tai ponttoonilauttoja tai siltoja, ellei kahlaaminen ole mahdollista. Ylitettäessä vesistö panssariajoneuvoilla tai telakuorma-autoilla veden virtaamisnopeuden on oltava pienempi kuin 1 mls. Lähtö- ja tulorannan tulee olla loivia. Kuljetuspanssarivaunujen kitkaketjut helpottavat nousua rannalle.

Ylimenokalustoa käytettäessä saa joukkue kaksi puoliryhmän venettä, ruuhen tai syöksyveneen ryhmää kohti. Uiskolla voidaan kuljettaa kaksi ryhmää. Komppanian päällikkö käskee joukkueenj ohtaj alle lähtöpaikan, ylimenoreitinja ylimenoerän. Joukkueenjohtaja tiedustelee päällikön johdolla lähtöpaikan. Ylimenovälineet tuodaan lähtöpaikan välittömään läheisyyteen maakuljetuksena ja ylimenevän joukon ensimmäinen porras kuljettaa ylimenovälineet purkamispaikalta lähtöpaikalle. Aikalaskelma on tehtävä siten, ettei lähtörannalle saavuttua tule pysähdystä, vaan ylimenovälineiden vesillelaskun jälkeen suoritetaan välitön kuormaaminenja aloitetaan ylimeno. Täysin varustetun syöksyveneen kuljettamiseen purkamispaikalta rantaan tarvitaan kaksi ryhmää. Rannassa vene on maastoutettava lyhyenkin pysähdyksen ajaksi. Syöksyvene kunnostetaan veneenkuljettajan antamien ohjeiden mukaan. Aseet ja ampumatarvikkeet kuormataan veneeseen, pelastusliivit puetaan ylle ja jäädään odottamaan liikkeellelähtökäskyä. Tällöin vene työnnetään nopeasti suojasta vesille, kuormataan henkilöstö ja sauvotaan moottorin käyttösyvyydelle. Ennen liikkeelle lähtöä asennetaan konekivääri keula-aseeksi. Konekiväärimies toimii tähystäjänä toistaen annetut merkit. Kapea vesistö ylitetään yleensä ylimenovälineet avorivissä. Leveällä vesistöllä edetään avojonossa ja ryhmitytään avoriviin ennen rantautumista. Tarvittaessa keula-aseiden tuli aloitetaan johtoveneen esimerkin mukaisesti ja tulta jatketaan rantautumiseen saakka. Keula-aseiden tulen aloitus on samalla merkki "VALMISTAUTUKAA RANTAUTUMAAN", jolloin jokainen tarkastaa omat välineensä, laskee pelastusliivit veneeseen ja valmistautuu aloittamaan tulen rannalle syöksyessään. Ellei tulta aloiteta veneestä rantaudutaan veneenkuljettajan komentojen mukaan.

192 Rantautumisen jälkeen joukkueenjohtajan on mahdollisimman nopeasti ryhmityttävä päällikön käskemälle alueelle tai jatkettava suoraan hyökkäystä. Tilanteesta on ilmoitettava komppanian päällikölle.

F. KOHTEEN SUOJAAMINEN Joukkue voi saada kohteen suojaamistehtävän. Suojattava kohde voi olla esimerkiksi linkki, varastoalue, johtamispaikka tai tärkeä silta. Joukkue ryhmitetään siten, että se kykenee estämään vihollisen toiminnan kohdetta vastaan. Joukkue rakentaa kohteen suojaksi miinoitteita ja sulkee murrosteilla urat, joita ei tarvita omien joukkojen toimintaan tai siviililiikenteeseen. Joukkue valmistautuu käyttämään epäsuoraa tulta vihollisen hyökkäysten torjumiseksi. Toiminnan järjestys kohteen suojaamisessa: - toiminnan suunnittelu - kohteen tiedustelu ja yhteydenotto muihin alueella oleviin joukkoihin - pääosien siirtyminen kohteelle - kohteen tarkastus - kulunvalvonnan toteuttaminen - pesäkkeiden ja vartiopaikkojen perustaminen - estetyöt, linnoittaminen, suoja-asemat - lähipuolustus - huollolliset asiat

Toiminnan suunnittelu aloitetaan heti päällikön käskyn jälkeen. Joukkueenjohtaja tekee alustavan päätöksensä karttatiedustelunsa perusteella. Joukkueenjohtaja antaa tarvittavat esikäskyt toiminnasta ja siirtymisestä kohteelle ennen tiedustelutehtävään lähtöään varajohtajalIe. Tarvittava materiaali varataan ajoneuvoihin ennen kohteelle siirtymistä. Kohteen tiedusteluun osallistuu esimerkiksi joukkueenjohtaja, ryhmänjohtajat, tulenjohtaja ja lähetti. Kohde tiedustellaan tässä vaiheessa vain alueen käytön tarkkuudella. Tiedustelussa kiinnitettään huomiota kohteen ympäristöön kuten tiestöön, kohteen puolustettavuuteen, tähystysmahdollisuuksiin, liikenteenvalvonnan mahdollisuuksiin sekä majoitus- ja huoltomahdollisuuksiin. Joskus tiedusteluosaa ei voida laittaa tehtäväänsä. Tällöin koko joukko siirtyy kohteelle. Tällöin ensimmäisenä perustetaan kulunvalvontapaikat. Tämän jälkeen kohde tarkastetaan ja tiedustellaan sekä aloitetaan suojaamistehtävän tarkempi suunnittelu.

193 Joukkueenjohtaja ottaa yhteyttä alueella oleviin muihin joukkoihin. Joukkueenjohtaja selvittää oman joukon tehtävän ja sen toteuttamisen alueella olevan joukon johtajalle. Joukkueenjohtaja selvittää alueella jo olevan joukon ryhmityksen ja toiminnan. Pääosien siirtymisen kohteelle johtaa yleensä varajohtaja käskettyä marssireittiä. Kohteen läheisyydessä on lähetti, joka pysäyttää joukkueen ennen suojattavaa kohdetta. Joukkue jalkautuu ja maastouttaa ajoneuvonsa. Lähetti opastaa joukon joukkueenjohtajan käskemään paikkaan.

, \ . =Silta

&.

1

= Vartio paikka

.. on

::; Kulunvalvontapaikan henkilöstö

= Kulunvalvontapaikka

~= AjoneUVo 100m

KUVA 64

Esimerkki joukkueen kohteensuojaamisesta

194 Kohde tarkastetaan siten, että maasto tutkitaan vähintään 200 metrin säteeltä kohteesta. Kohteen rakenteet tarkastetaan huolellisesti, ettei kohdetta ole ansoitettu tai muutoin muutettu sen rakenteita. Kulunvalvonta aloitetaan välittömästi. Valvonnan on ulotuttava niin kauas, ettei kulunvalvontapaikalta kyetä vaikuttamaan suoraan kohteelle. Ne urat, joita ei omassa toiminnassa tarvita on miinoitettava tai murrostettava. Tärkein suunta on vihollisen todennäköisin lähestymissuunta. Se valmistellaan ensimmäisenä. Kulunvalvontapaikan läheisyyteen sijoitetaan ilmatorjuntakonekivääri. Asema on valittava siten, että aseella pystytään ilma- ja pinta-ammuntaan. Vartiopaikoilta on kyettävä valvomaan kattavasti kohteen ympäristöön uhanalaisiin suuntiin. Ellei riittävän kattavaa tähystysverkkoa saada luoduksi kiinteiltä tähystyspaikoilta, käskee joukkueenjohtaja partioita valvomaan katvealueita.

Estetyöt, linnoittaminen ja suoja-asemat on kyettävä saamaan valmiiksi ensimmäisen vuorokauden aikana. Esteillä hidastetaan vihollisen etenemistä uhanalaisimmissa suunnissa. Linnoittamalla lähipuolustusasemat ja vartiopaikat luodaan taistelijoille edellytykset toimintaan. Linnoittamisessa on pyrittävä vähintään kenttälinnoittamisen ensimmäiseen asteeseen. Suoja-asemat valmistellaan lähipuolustuksen sisäpuolelle. Lähipuolustus on käskettävä ja harjoiteltava tukikohdassa kuten puolustustaistelussa. Tukikohta suunnitellaan yleensä ympäripuolustettavaksi. Panssarintorjunnan, epäsuorantulen, miinoittamisen, omasuojailmatorjunnan ja johtamisen on liityttävä kiinteästi joukkueen lähipuolustukseen. Huollon käskee komppanian päällikkö joukkueelle. Joukkueelle voidaan porrastaa materiaalia ennen sen siirtymistä kohteelle.

195 LIITE 1 1 (2)

OPPAASSA KÄYTETTYJÄ MERKKEJÄ

Pataljoonan komentaja

~

Pataljoonaupseeri

~

Komppanian päällikkö

~

Komppanian varapäällikkö

~

Joukkueen johtaja

Joukkueen varajohtaja

c2J c2J

KOM (tai K)

PUPS (tai PU)

PÄÄLL (tai P)

VARAPÄÄLL (tai V)

JOHT (tai J)

VARAJOHT (tai V )

Ryhmänjohtaja

~

Ryhmän varajohtaja

~

VARAJOHT (tai V)

Partio, taistelijapari (kivääri, kk)

W

~

JOHT (tai J)

0)

~

-

c en

Q.

co"

--l

-

en

3 co"

a: ::J

(l)

~

en

3 co"

2: c en

0

0)

..::::!" C ::J

0

::::!" ::J

0)

~

::J

Ol

0)

en en

::J

-a 0)

::J

0)

~

::'\

Ol

~"

(l)

-

C

::'\

r

~

(l)

~

-

0):

r

-

en

3 co"

0):

::J

~

0): 0):

-s" Ol

3

"0

0)

I

0)

7' 7'

~

ml

en

co"

3"

~

0):

7'

<" 0):

(l)

::J

0

::'\

Ol

CO

en

ml

'-0 0\

,......

197 LIITE 2

Esimerkki iääkäriioukkueen M 91 varustuksesta Mieskohtainen varustus VARUSTE Rk+6lipasta Kvkk+6 vyölipasta Rsksko - pimeätähtäin Valopistooli Kenttälapio Kenttäkirves Vesuri Karttalaukku Kompassi Käsivalaisin Kiikari Paikantamislevy Kaasunilmaisinannos Säteilyannosmittari Lääkintälaukku Paarit Suojasidepaketti Suojanaamari Hiihtovälineet Kenttävarustus

Jjoht Jvarajoht Rjoht Rvarajoht Tstlähetti Lääkm Rkm Kkm Skopjoht Skom Kulj Yht

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X X X

X

X X X

X X

X

X

X

X

X

X

X X

X X X X X

X X X

X X

X

X X

X

X X X

X X X X X X

X X

X X

X 24/25 3 3 1 3 X 23/24 4 3 2 10 8 1 2 1 1

X

X X X

X X X

X X X

X X X

X X X

X X X

X X X

X X X

1 1 1 1 X 27/28 X 27/28 X 27/28

Joukkuekohtainen varustus 2. Aseet - ilmatorjuntakonekivääri 3. Pioneerimateriaali - kaarisaha - partiosaha - yleiskirves - lumilapio - soralapio - rautakanki - piikkilankasakset - hakku - moottorisaha - tutkain - sulutteen merkitsemisnauharulla - miinoitteen merkitsemisvälineet - lieriöeste - naamioverkko - lämpönaamiopeite - telamiina

1) 2) 3) 4) 5)

2

3 1 3 6 7 3

3 6 1 6 3 3 6 6 3') 12

Psajon 83 kalustolla 1 tuliannos on rk:llä 90 patr ja kvkk:llä 600 patr 1 tuliannos on 320 patr Toisessa on peräreki Psajon 83 kalustolla

4. Ampumatarvikkeet (Psajon 83) 3 t-ann/noin 280 kg 2) - 7.62 RK p 1920 kpll340 kg') - 12.7 Itkk P - rsksko 3 kpll29 kg - kvksko 3 kpll9 kg 180 kpll12 kg - vapist p - kkr 40 kpll40 kg 5. Kuljetusvälineet - psajon - tka - mamtp - mtkka + reki - ahkio (iso) - pp 6. Muu materiaali - teltta m 60/10 - kamina - Iyhtylaatikko - vesi astia 20 I - polttoaineastia 20 I

3 tai 2') 1 2 3 1

4 4 2

4 11 "

198

LIITE 3

JOUKON JA AJONEUVON JOHTAMISESSA KÄYTETTÄVÄT MERKIT

MARS NOPEAMMIN

~~

le

, \!i'l'l'th

SEIS

I

•

l
HUOMIO VA LM IS YMMÄRRETIY

I MOOTIORI KÄYNNISSÄ

Vihreä valo

pysty tasossa

I SEIS

Punainen valo puolikaaressa edestakaisin

ASEMAAN

ILMAVAARA

I

............... ~

( I(~

I•

AJONEUVOON NOUSE

Punainen valo pystytasossa

-+ edestakaisin

) IÖ

valKo,nen valo _ ~~~ty.t:',s~~~.:'

I

ASEMAAN

I

MOOTIORI SAMMUTA

I

et! ~~

I

W

I

HITAAMMIN

~~

I

ILMASUOJAAN

~~

VIHOLLISTA ON

VA PAA VIHO LLISESTA

ALIJOHTAJAT KOKOON

KOKOON

I

Valkoinen valo --",--- -- --

~~ff

!&

Kuten yleismerkki

J

Kuten yleismerkki

*

VilkkulJa punainen valo

+-.~ Vihreä valo

vaakatasossa edestakaisin

~ '(JAa

Vlhrea pienes

~

~

ETEENPÄIN, SEURATKAA TAAKSEPÄIN

-

*

'Y'

Vilkkuva

l

/" AJONEUVO LIIKUNTAKYVYTÖN

I I

ETEENPÄIN JA VASEMMAL LE

TAAKSEPÄIN JA OIKEALLE

KÄÄNNYTÄÄN OIKEALLE (VASEMMALLE)

......

199 LIITE 4

ESIMERKKI JOUKKUEENJOHTAJAN KÄYTTÄMÄSTÄ TULIKOMENNOSTA Tulikomento silloin, kun maali ja tulenjohtopaikka ovat ampuvan tuli yksikön tiedossa. 1. Yhteys tuliyksikköön puhelimella tai radiolla. 2. Maalin nimi, esimerkiksi "SUSI 1". 3. Maalin laatu, esimerkiksi "JALKAVÄKIJOUKKUE". 4. Komento "AMPUKAA", jonka jälkeen tuliyksikkö ampuu yhden kranaatinlase. 5. Jos kranaatit eivät osu maaliin, tulta kOljataan iskemäkeskeispisteen (keskimmäisten iskemien) perusteella seuraavasti: Iskemien paikka Takana Edessä rvasemmalla Oikealla

(50 metriä) (50 metriä) (200 piirua) (200 piirua)

Korjauskomento

Korjauksen määrä

Lyhennä Jatka Oikealle Vasempaan

50 50 200 200

metrimäärä arvioidaan tai mitataan etäisyysmittarilla piirumäärä katsotaan ojennetun käden sormien avulla (1 sormen leveys = 30 piirua ja koko kämmenen leveys = 150 piirua) 6. Komennetaan korjaus, esimerkiksi "OIKEALLE 200, LYHENNÄ 100". 7. Komennetaan vaikutus, esimerkiksi" KOLME KERTAAAMPUKAA". 8. Kranaattien vaikuttaessa maaliin jatketaan ampumista, kunnes haluttu vaikutus on saavutettu. 9. Jos ammutaan torjuntaa torjuntamaaliin, komennetaan "TORJUNTA .KARHU 1 AMPUKAA", jolloin tuliyksikkö ampuu 0,2 tuliannosta. Kesto on kaksi minuuttia. Jos tuliyksikkö ei tiedä maalin tai tulenjohtopaikan koordinaatteja, ne on ilmoitettava ennen "AMPUKAA"-komentoa, esimerkiksi: "OMA PAIKKANI ON P 4572, i 3265, MAALIN KOORDINAATIT OVAT P 4532, i 3260, k 140".

200 LIITE 5 1(2)

ESIMERKKI JOUKKUEELLE ANNETTAVASTA

MARSSI KÄSKYSTÄ Alleviivatut kohdat ovat vakioituja toimintoja, jotka käsketään ainoastaan, jos niistä poiketaan. Vihollinen on taistelussa omien j oukkoj emme kanssa Virolahdella. Vihollisen ilmatoiminta on ollut voimakasta Kymijoen itäpuolella.

lJK marssii pataljoonan kärkikomppaniana Lelun alueelle, jossa ryhmittyy puolustukseen. Joukkueemme marssii komppanian kärkijoukkueena. Takanamme marssii komentojoukkue. Joukkueen marssijärjestys on ajoneuvoittain: 1. ajoneuvo lR ja TjR, 2. ajoneuvo 2R ja 3. ajoneuvo 3R ja lääkintämies. Ajouvojen välinen etäisyys on 500 metriä. Marssireitti on Valkealan kirkonkylä - Tykkimäki - Myllykoski - InkeroinenRantahaka - Hamina - Lelu. Marssireitin pituus on 70 km. Marssitaukoa ja -lepoa ei pidetä. Ajonopeus on 70 kmlh. Opastus on merkitty luonnokseen, jonka ajoneuvojen johtajat kopioivat tämän käskyn jälkeen. Edellä ajava vastaa siitä, että perässä tuleva kääntyy risteyksissä oikeaan suuntaan. Ajoneuvon rikkoutuessa siirretään miehet taisteluvarustuksessa, ampumatarvikkeet ja kertasingot oman joukkueen tai komppanian muihin ajoneuvoihin. Muut komppanian ajoneuvot opastetaan ohitse. Ajoneuvon kuljettaja jää odottamaan hinausapua. LääkR marssii Kntoln yhteydessä. lR:n ilmatorjuntakonekivääriampuja tähystää ilmaan ensi sijassa marssisuuntaan. 3R:n ilmatorjuntakonekivääriampuja tähystää ilmaan ensijaisesti taaksepäin. Tuli avataan rynnäköiviä koneita vastaan. Lisäksi jokaisessa ajoneuvossa on kansi luukusta oltava tähystäjä.

201 2 (2) Ilmahyökkäyksessä ajetaan välittömästi ilmasuojaan ja suljetaan luukut poislukien ilmatorjuntakonekiväärien paikat.

Jouduttaessa yIläkköön avataan tuli konekiväärein, ajetaan suojaan keula kohti vihollista, jalkaudutaan ja taistellaan ennalta harjoittelemallamme tavalla. Komppanian taistelusta irti olevat osat valmistautuvat taisteluun. Lähinnä vihollista oleva joukkue hyökkää vihollisen sivustaan tai selustaan. Marssia jatketaan komppanian marssin johtajan käskyllä. Liikkeellelähtövalmius tukikohdassa klo 18.15. Lähtökynnys on Valkealatalo. Joukkue ylittää sen klo 18.30. Tuloaika Leluun on 19.30 ja tulokynnys on Lelun risteys .

Liikun marssin aikana moottoripyörällä. Komppanian jälkipään johtaja on moottorialiupseeri ja joukkueen jäIkipään johtaja on 3R:n johtaja kers Virtanen.

Kysyttävää? Mihin aikaan ryhmät ovat ajoneuvoissa - Sihvola? Oikein! Kertaan vielä muutamia toimenpiteitä, jonka jälkeen kopioitte luonnoksen marssireitistä.

LUONNOS VAHV 1 JVJ: TKK:STA "KILPI 1" 9.2.1999

"

-----~

Laati: Jjoht vänr J Sarja J

Sa~a

-

"

/0

LUONNOS

, ,

Lu onnoksen sisältö: - pesäkkeet tulialueineen (nuoli ilm. am-etn) - vaihtoasemat - johtamis paikka,

'

---',-------"

\11

~

\11 ------\11

IZJ IZJv , ~TJA J

-=-- \)

- sinkojen jako

\1/

- vartio- ja tähystyspaikat - tiedustelupartio

>

~EB ~ rr ©i'1'lJJ!2 IZJ & iA IZJv

SUSI 1 - kv torjunnat - rs to rjunta ml suunta - maalipisteet

J

TS

14-0~

- muut sulutteen osat (esim . murrosteet)

..t,.(

bd p

1,

e

- haavoittuneiden suojapaikka - patruunavarasto - ajoneuvot

..f~ ~, RSY

KOIVU 2

~

A

\11 \11

\11

A

\11

\11

0 100 m

- varamiinoite

\11

}.

bd

,

0 0

\11

-f

\ 11

- torjuntasuunta - pohjoisnuoli - mittakaavajana - maasto pääpiirt. HUOM! Täydentyy sulutteilla, taistelu haudoilla ym:lla, JääkJ:lle ei kvtorjuntamaaleja

.... 0 C:::E: 0 ... Zm Z ....

IV 0 IV

oC:

~O

Cl'Z mZ CI'

J;:~

'V~ c:CI'

Om .... Z

~~

~Cl'3: mCI'CI'

CI'~

l>J;:

...l> m

-3: CI'

m

j;II:IIt"'" ~~

~>-:l _ tri

0\

203 LIITE 7 1 (9)

ESIMERKKEJÄ PUOLUSTUKSEN KÄSKYISTÄ Komppanianpäällikön puolustukseenryhmittymiskäsky joukkueenjohtajalle tukikohdassa tiedustelun ja valmistelun aikana Vihollinen hyökkää tällä hetkellä noin 20 km:n päässä tuossa suunnassa. Pataljoona suojaa puolustukseen ryhmittymisen Kattilaisen - Häppilän tasalla.

lJK torjuu hyökkäykset vastuu alueellaan ja pitää Kaukiaisen talon alueen. 1J torjuu hyökkäykset tukikohdassaan, tärkein suunta 14-00.

Oikealle tien länsipuolelle ryhmittyy 2J, välirajana Ileen on metsälinja mukaanlukien, 3J ja kntop 500 m tukikohtasi taakse tien suuntaan. Komppanian taistelupartio, R/3J ryhmittyy kilometri eteenpäin tukikohdastasi Halkosaaren talon alueelle. Joukkue siirtyy tukikohtaansa tulokynnykseltä reittiä Lelun th - Kaukiainen Tervaskangas. Tiedustele tämän jälkeen tuki kohtasi ja joukkueen siirtymisreitti tukikohtaan. Lähetä lähettisi komppanian tulokynnykselle Lelun tienhaaraan klo 07.30. Mikä on joukkueen tehtävä? Oikein. Joukkueenjohtajan käsky tiedustelupartiolle Vihollinen on taistelussa omien joukkojen kanssa tällä hetkellä 15 km:n päässä tuossa suunnassa. 1J torjuu hyökkäykset tukikohdassaan, tärkein suunta 14-00.

Selvitätte onko vihollista pellon itäpuolella ja sorakuopan alueella. Liikkeellelähtö kello 10.00. l. ryhmän vartiopaikan kautta. Etenemisreittinne on Tievinki - Lelunsuo - Hunkerinoja - Tievinki.

Paluu viimeistään klo 13.00 mennessä l. ryhmän vartiopaikan kautta. Palattuanne ilmoittaudutte minulle. Mikäli havaitsette panssarivaunuja, on siitä ilmoitettava heti minulle. Taistelukosketusta on vältettävä.

204 2 (9) Taistelutunnus on "Kärki" ja Tunnussana "Tali - Ihantala".

Sovitte 1. ryhmänjohtajan kanssa tarkat merkit paluutanne varten. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSKYJÄ PUOLUSTUKSEEN RYHMITYTTÄESSÄ Joukkueen saavuttua tukikohtaan käsketään sen takaosassa koko joukkueelle tiedot tilanteesta, joukkueen tehtävä ja johtamispaikka. Ottaessaan johtajat tämän jälkeen eteen ryhmittymiskäskyjä varten joukkueenjohtaja ottaa saapuessaan esim lR:n pesäkkeen alueelle sen johtajan ja siirtyy hänen kanssaan pesäkkeen toiseen reunaan ja käskyttää seuraavasti:

"Pesäkkeen vasen reuna on tässä, kuljemme pesäkkeen etureunaa pitkin (keskeisellä paikalla annetaan allaolevan esimerkin mukainen käsky) ja tässä on pesäkkeen oikea reuna." (Asemaan komento annetaan pesäkkeen reunassa) Suojaavalle taistelijapariIle

Jääkärit Tolsa ja Lagerstam, johtajana Tolsa, suojaatte joukkueen puolustukseen ryhmittymisen, vartiopaikka tuolla tienmutkassa, hälytys ampumalla toimikaa. Jääkäriryhmän johtajalle

Muona, pesäkkeen paikka näyttämässäni paikassa, tulialue metsä - tie, tulenaloitustasa kivi, varamiinoite rakennetaan tien mutkan kohdalle, johtamispaikkani rinteessä 100 m oikealla - asemaan. Sinkopartion johtajalle

Naapila, pesäkkeen paikka näyt1ämässäni paikassa, tulialue metsä - tie, tulenaloitustasa kumpareen reuna, tulenaloitustasa singoilla varamiinoite, varamiinoite rakennetaan tielle 150 m tuohon suuntaan, johtamispaikkani on 50 m oikealla puolellasi - asemaan. . Tulenjohtajalle

Lauri, tulenjohtoryhmän pesäke tässä, tulialue metsä - tie, tulenaloitustasa kumpareen reuna, tukikohdan etureuna näyttämäni tasa, tärkein suunta 15 00. Johtamispaikkani tässä. Paikanna tOljuntamaali tien mutkaan - toimi.

205 3 (9) Joukkueen varajohtajalle

Schutskoff, varamiinoite tielle 100 m tuohon suuntaan ojan kohdalle, ajoneuvot tuon kumpareen taakse, ilmatorjuntakonekiväärit siirretään tukikohtaan omasuojailmatorjunta-asemiin l. ja 3. ryhmän alueelle - toimi. JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSKYJÄ 1. TARKASTUSKIERROKSELLA Ennen käskyä tarkastetaan / käsketään tarkastuksen yhteydessä pesäkkeen ja tulialueen rajat ryhmän johtajalle ml tilapäisen tulialueen rajoineen.

"Pesäkkeen vasen raja tämä kanto, eturaja taimikon reuna, oikea tämä kivi. Tulialueen vasen raja tästä tuohon kiveen. Oikea raja tästä tuohon kantoon. ".

Tilapäinen tulialue käsketään vastaavalla tavalla. Vihollinen on taistelussa omien j oukkoj emme kanssa 15 km tuossa suunnassa. Vihollinen on tukenut hyökkäystään taisteluhelikopterein ja rynnäkkökonein.

Tunti sitten havaittiin noin 10 taistelijan vihollisosasto Likolammen alueella neljä km tuossa suunnassa. Se oli tulitaistelussa pataljoonan partion kanssa. Suuntana oli valtatie. Joukkuettamme vastaan hyökännee kahdesta kolmeen panssarijalkaväkijoukkuetta epäsuoran tulen ja rynnäkkövaunujen tukemana. Vihollinen ryhmittäytynee hyökkäykseen viimeistään kohdattuaan komppanian taistelupatiion. Tämän jälkeen se hyökännee rynnäkkövaunuin Lelun peltojen yli, jonka jälkeen tien suunnassa jalkaväen edetessä 100 - 200 m vaunujen etupuolella. Vaunut kykenevät liikkumaan tien suunnassa. Tulituessa vihollinen käyttänee niitä tien oikealla puolella olevan aukean takana ja tien suoran päässä. Vihollisen edetessä osittain vaunuissa se jalkautunee viimeistään varamiinoitteen kohdalla. Joukkue jalkaväkeä hyökännee vasemmalla olevan uran suunnassa toisen hyökätessä tien suunnassa. Vihollinen kyennee käyttämään kranaattikonekivääreitä tien oikealla puolella aukean takana.

206 4 (9) 1J torjuu hyökkäykset tukikohdassaan, tärkein suunta 14-00.

Joukkueemme ryhmitys on seuraava: Ryhmäsi on vasemmanpuoleisin, oikealla puolellasi harjanteella on 3R ja TjR tulialueenaan metsä ja tie. Tien oikealla puolella 2R tulialueenaan tien oikea puoli ja tie.

lR torjuu hyökkäykset pesäkkeessään tärkein suunta ura. Tuli aloitetaan viimeistään vihollisen ylittäessä tulenaloitustasan, joka on kiven tasa 100 m. Tuli keskitetään ampumieni valoammusten suuntaan. Vartiopaikka sijoitetaan siten, että sieltä kyetään tähystämään tien suunnassa talolle - Lelun tien suuntaan sekä tilapäiselle tulialueelle. Vartiopaikka miehitetään eri käskyllä tehostettaessa vartio intia Joukkueen varajohtaja antaa sinulle tarkemmat ohjeet. Hälytys on välitettävä 3R:ään, josta ryhmästäsi lähtenyt hälyttäjä jatkaa läpi koko tukikohdan. Ampuma-alat on raivattava klo 16.00 mennessä ja poterot on saatava valmiiksi 08.00 mennessä. Muista jatkuva naamiointi. Johtamispaikkani on TjR:n pesäkkeessä. Onko kysyttävää? Toista tehtäväsi! Mitä teet, kun ryhmäsi saa havainnon vihollisesta? - Asemaan ja koko tukikohdan hälyttäminen. Hyvä! Tulenjohtajan käskyn jälkeen lähdet kanssani katsomaan vaihtoasemanne, jonka jälkeen joukkueen varajohtaja käskyttää sinut vartioinnista. Lähetti, mene sanomaan 3Rjohtlle, että tulen 15 min:n kuluttua ja jää itse sinne odottamaan. Tulenjohtaja, ole hyvä!

207 5 (9) Käsky sinkopartiolle Ennen käskyä tarkastetaan / käsketään tarkastuksen yhteydessä pesäkkeen ja tulialueen rajat partion johtajalle, kuten 1-3R johtajille. Sinkojen tulialueen vasen raja on pesäkkeen vasemmasta reunasta tuon uran mutkaan, oikea raja on pesäkkeen oikeasta reunasta tuohon tien vieressä olevaan kiveen. Sinkopartio tuhoaa panssarivaunut tukikohtamme alueella. Sinkojen tuli aloitetaan, kun vihollisen panssarivaunut saavuttavat varamiinoitteen tasan. Sinkojen tuli on kyettävä keskittämään tielle. Käsiaseiden tuli aloitetaan viimeistään vihollisen ylittäessä tulenaloitustasan, joka on ojan tasa 100 m. Vara-asemat on tiedusteltavaja valmisteltava klo 18.00 mennessä tuon harjanteen alueelta. Ampuma-alat on raivattava klo 16.00 mennessä ja poterot on saatava valmiiksi 08.00 mennessä. Muista jatkuva naamiointi. Minne keskität sinkojen tulen? Oikein! Muut käskyyn kuuluvat asiat on käskytetty lähimmässä ryhmässä. TULENJOHTAJAN KÄSKY 1. TARKASTUSKIERROKSELLA JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSKYN JÄLKEEN Joukkueemme taistelua tukee kranaatinheitinkomppania, joka on tuliasemissa Tarmolan alueella tuossa suunnassa 3 kilometrin päässä. Komppanialla on 9 kpl 120 mm:n kranaatinheittimiä. I/KTR 5, joka on tuliasemassa Ristiniemessä 5 kilometriä tuossa suunnassa, kykenee tukemaan taisteluamme huomisesta kello 09.00 alkaen. Patteristossa on 18 kpl122 mm:n haupitseja. Minulla ei ole vielä tulta käytössäni. Raskas torjuntamaali KARHU 1 on tuossa suunnassa 350 metrin etäisyydellä, keskipiste on tien reunassa oleva iso kivi, maalin vasen reuna on ladon kohdalla ja oikea reuna ojan tasalla. Lisäksi olen paikantanut maalipisteen RÖPÖ 12300 metriä tuohon suuntaan, keskipisteenä suuri kivi. Valmista maaliviitat osoittamiini maaleihin kello 13.00 mennessä. Tällä antamallani lapulla on maalin nimi, numero, suunta ja etäisyys. Tulenjohto paikka on 100 m oikealla.

208 6 (9) Jos torjuntamaalia lähestyy tai sen alueelle tulee vihollista, on siitä ilmoitettava heti minulle johtamispaikalle maalin mahdollista ampumista varten. Käytä mittana sormenleveyksiä. Yksi sormi on noin 30 piirua ja käsi nyrkissä on noin 150 piirua. Ilmoituksen teet esimerkiksi näin: KARHU l:stä 30 piirua vasemmalla ryhmä ja rynnäkkövaunu. Ovat 100 metriä maalin takana. Liikkuvat kohti ryhmäämme.

KÄSKYJÄ 2. TARKASTUSKIERROKSELLA Joukkueenjohtajan käsky 2. ryhmälle Vihollinen hyökkää tuossa suunnassa 15 km päässä ja se on edelieen taistelussa suojaavien osien kanssa. Vihollisen jalkaväkipartio on havaittu Honkaniemenkankaan alueella 2 km tuossa suunnassa tunti sitten.

lJK torjuu hyökkäykset vastuualueellaan ja pitää Kaukiaisen talon alueen. Komppania aloittaa taistelun taistelupartion taistelulla, jonka jälkeen vihollinen torjutaan jääkärijoukkueiden taistelulla. Taaimmainen joukkue valmistautuu vastahyökkäyksiin etummaisiin tukikohtiin. Joukkueemme oikealla puolella on 2J,jonka vasemmanpuoleinen pesäke on metsälinjan tasalla tuossa suunnassa 200 metriä. Takanamme 500 m tuossa suunnassa ovat komentopaikka ja 31. Viittakilpi osoittaa komppanian komentopaikan.

1J torjuu hyökkäykset tukikohdassaan, tärkein suunta 14-00. 2R torjuu hyökkäykset pesäkkeessään. Ryhmä siirtyy vaihtoa se maan käskyllä "2R vaihtoasemaan". Nimeän maaston: vasen edessä tien vasen puoli, keski tie - metsän reuna ja oikea metsä sekä takavasen tien vasen puoli asemien takana ja takaoikea tien oikea puoli asemien takana.

Vaihtoasemien poteroiden on oltava valmiita huomenna kello 18.00. PionJ rakentaa varamiinoitteen alueelle miinaryhmän huomiseen kello 12.00 mennessä. PionJ kertoo miinoitteen merkintätavan luovutuksen yhteydessä. Varamiinoite valmistaudutaan siirtämään vasemmalle lR eteen. Komppanian sidonta paikka ja taisteluvälinepaikka ovat komentopaikan alueella. Ampumatarviketäydennyksen voi noutaajohtamispaikaltani. Joukkueen

209 7 (9) lääkintämies on 3R:n pesäkkeessä. Haavoittuneet evakuoidaan lääkintämiehen luokse, josta joukkueen varajohtaja järjestää jatkoevakuoinnin. Lämmin ruoka on noudettavissa 3R:n pesäkkeen takaa kello 18.00 alkaen, jolloin jaetaan myöskin huomisen kuivamuona. Liikuttaessa tukikohdan alueella ryhmät käyttävät vakio ituja reittejään mahdollisimman suojaista maastoa pitkin. Asemien etupuolelle ei mennä ilman minun lupaani. Pimeällä ei käytetä valoja, eikä tupakoida siten, että tupakan hehkuva pää näkyy. Tämä yö yövytään teltoissa ja semaava yö poteroissa. Majoituspoteroiden valmistuttua yövytään niissä. Joukkueen varajohtaja selvittää yksityiskohdat ruokailujen suorittamisesta tulenjohtajan käskyn jälkeen. Majoituspaikoista 20 - 30 metrin päähän valmistellaan riuku isompia tarpeita varten ja tämän läheisyyteen virtsapaikka. Majoituspaikkaan liittyen kaivetaan jätekuoppa, johon jätteet haudataan. Tämän tulee sijaita 20 - 30 metriä sivussa ruoanjako- ja syöntipaikoista. Lääkintämies tarkastaa nämä tänään klo 2l.00 mennessä. Miten maasto on nimetty? Mihin mennessä vaihtoasemien poteroiden on oltava valmiit? Oikein! Tulenjohtajan käsky joukkueenjohtajan käskyn jälkeen Tulenjohtopäällikkö on paikantanut torjuntamaalin KARHU 2 tukikohtamme ja oikealla olevan 2J:n väliin 500 m tuohon suuntaan, keskipiste metsälinjalla oleva lato. Lisäksi olen paikantanut maalipisteen RÖPÖ 3 Myllysuolle 350 m tuohon suuntaan, keskipisteenä ojien risteys. Muut maalit ovat edelleen samat. Minulla on käytössäni KrhK:n tulta 0,1 tuliannosta eli noin 100 kranaattia. Kerro missä on torjuntamaali KARHU 1. Maaliviitat ovat asetetut oikein. Tuon kumpareen takaa lähestyy vihollisryhmä kohti KARHU 1:stä. Ilmoita vihollistiedot minulle, kuten ilmoittaisit johtamispaikalle.

210 8 (9) Tulenjohtoryhmä on valmistanut tähystyspaikan tuohon suuntaan 150 metrin päähän, josta se voi johtaa tulta Myllysuolle.

JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSKY IRTAUTUMISVALMISTELUISTA

11 valmistautuu irtautumaan huomenna klo 08.00 alkaen Kyynänmäen alueelle, jossa ryhmittyy puolustukseen. Irtautuminen toteutetaan komppanian päällikön käskyllä. Joukkue irtautuu käskystäni järjestyksessä joukkueen varajohtaja, lääkintämies ja 2R, IRja SkoP, 3R yhdessä TjR:n kanssa. Itse irtaudun viimeisenä yhdessä tulenjohtajan ja lähetin kanssa. Ryhmä irtautuu lähetin tuomalla käskyllä. lR:nja SkoP:n komento on MUULI, 2R:n NÄÄTÄ, 3Rja TjR:n OINAS. Joukkueen kokoontumispaikka on Kaukiaisen pellon länsikuima, jonne on matkaa 700 m. Varakokoontumispaikka on ojien risteys 500 m. Reitti komppanian kokoontumispaikalta joukkueen kokoontumispaikalle tiedustellaan komppanian varapäällikön johdolla tänään klo 24.00 mennessä. Joukkueesta tiedusteluun osallistuu joukkueen varajohtaja ja 1R:n varajohtaja. Joukkueen kokoontumispaikkaja varapaikka tiedustellaan tänään klo 18.00 mennessä. Tiedustelun johtaa joukkueen varajohtaja. Ryhmistä tiedusteluun osallistuu ryhmän varajohtaja ja yksi mies. Tiedustelu suoritetaan välillä ryhmän - joukkueen kokoontumispaikka. Reitti merkitään kreppipaperilla. Ryhmien kokoontumispaikat tiedustellaan ryhmien johtajien johdolla tänään klo 13.00 mennessä. Etäisyys on 50 - 100 metriä pesäkkeestä suojaiseen paikkaan. Tiedustelette paikan ja reitin siten, ettette vaikeuta naapuriryhmän taistelua. Reitit on merkittävä. Irtautuminen ryhmien kokoontumispaikoille harjoitellaan tänään klo 14.00 mennessä ryhmänjohtajien johdolla. Ajoneuvot siirretään tänään klo 21.00 mennessä komentojoukkueen yhteyteen, josta ne siirretään komppanian johdolla komppanian kokoontumispai kalle. Ampumatarviketäydennys suoritetaan joukkueen kokoontumispaikalla, johon varataan joukkueen varajohtajan johdolla Y2 tuliannosta käsiaseiden patruunoita.

211

9 (9) Haavoittuneiden evakuointia varten jokainen ryhmä valmistelee yhdet tilapäispaarit kokoontumispaikalleen. Lääkintämies valmistelee haavoittuneiden suojapaikan joukkueen kokoontumispaikalle. Komppanian kokoontumispaikalla on sidontapaikka. Puolustustaistelun aikana haavoittuneet evakuoidaan Kntoln tukikohtaan sidontapaikalle. Irtautumisvaiheessa evakuointi ryhmittäin joukkueen kokoontumispaikalle, josta joukkueena komppanian kokoontumispaikalle. Ensisiteet täydennetään lääkintämieheltä ennen koneiden lähtöä. Joukkueen varajohtaja jakaa päivällisen yhteydessä vuorokauden kuivamuonan. Ajoneuvot kuormataan klo 20.00 mennessä. Ilmatorjuntakonekiväärit ja majoitusvälineet pl makuupussit kuormataan koneisiin. Miten suoritatte irtautumisen? Mihin mennessä ryhmät ovat tiedustelleet ja harjoitelleet irtaumisen kokoontumispaikalleen? Millä komennoilla irtaudutte? Hyvä, oikein! Kysyttävää? Tulenjohtaja, selvitä tulenkäyttö irtautumiseen liittyen.

212 LIITE 8 1 (3)

ESIMERKKEJÄ KÄSKYISTÄ HYÖKKÄYKSESSÄ Alleviivatut kohdat ovat vakioituja toimintoja, jotka käsketään ainoastaan, jos niistä poiketaan. JOUKKUEEN VARAJOHTAJAN ETENEMISKÄSKY LÄHTÖALUEELLA Vihollisen hyökkäys on pysäytetty Ravijoen tasalle tuossa suunnassa 15 km. Vihollinen on taistelussa omien j oukkoj emme kanssa.

lJK etenee lähtöasemaansa ja valmistautuu lyömään Valkjärvellä olevan vihollisen pataljoonan osana. Joukkueemme etenee lähtö ase maan komppanian kärkijoukkueena. Joukkueen jäljessä etenee KntoJ. Lähtöasema on Koivulan talon pohjoispuolinen alue. Joukkueen etenemisjärjestys on ajoneuvoittain; l.ajon: minä, IRja TjR, 2.ajon: 2Rja 3.ajon: 3Rja lääkintämies. Etenemisreitti on Lelun kylä - Likolampi - Kattilainen - Hietala - Heittiö Lakiasuo - Koivula. Reitin pituus on 18 km. Opastus on Jokitien risteyksessä. Komppanian opastuspiste on pisteen 23,66 risteys. Edellinen ajoneuvo varmistaa takana tulevan pysymisen oikealla reitillä. Ajonopeus on 50 km/h. Ajoneuvoetäisyydet ovat 200 m. Ajoneuvot jäävät lähtöasemaan komppanian moottorialiupseerin johtoon. Ajoneuvot naamioidaan välittömästi a joneuvon kuljettajien toimesta. lR:n ilmatorjuntakonekivääriampuja tähystää ilmaan ensi sijassa etenemissuuntaan. 3R:n ilmatorjuntakonekivääriampuja tähystää ilmaan ensisijaisesti taaksepäin. Tuli avataan rynnäköiviä koneita vastaan. Ilmahyökkäyksessä välittömästi ilmasuojaan ajo ja luukut kiinni poislukien ilmatorjuntakonekiväärien luukut.

213

2 (3) Tuliylläkössä toimitaan harjoitellulla tavalla. LääkR ja TväIR etenee KntoJ:n yhteydessä lähtö asemaan, josta seuraa komppanian hyökkäyksen mukana. Johdan marssia ensimmäisestä ajoneuvosta. Komppanian jälkipään johtajana toimii moottorialiupseeri ja joukkueen jälkipäänjohtajana 3R:n johtaja.

Liikkeellelähtövalmius tukikohdassa klo 17.45. Lähtökynnys on Hunkerin risteys 400 m:iä edessä. Joukkue ylittää sen klo 18.00. Tunnussana RÄNTÄ - PÄIVÄ ja taistelu tunnus KÄRKI. Kysyttävää? Mihin aikaan ryhmät ovat ajoneuvoissa - Alenius? Oikein Kertaan vielä muutamia toimenpiteitä, jonka jälkeen ajoneuvon johtajat saatte luonnoksen marssireitistä. Tulenjohtaja - ole hyvä!

JOUKKUEENJOHTAJAN HYÖKKÄYSKÄSKY LÄHTÖASEMASSA Vihollista on Valkjärven kentän ympäristössä tuossa suunnassa 700 metrin päässä ainakin 3 rynnäkkövaunua ja muutamia kymmeniä taistelijoita. Joukkueen hyökkäysalueella on havaittu 1 rynnäkkövaunu ja jalkaväkeä.

lJK lyö kentän alueella olevan vihollisen, murtokohta Ravijoen tie 700 metrin päässä, tavoite parakkialue murto kohdasta 400 metriä itään. Joukkueemme hyökkää suunnassa 15-00, lyö kohtaamansa vihollisen, tavoite pellot - ojalinja 200 m tien takana. Oikealla hyökkää 2J. Välirajana Mustalampi - Valkjärvi 200 metriä oikealla.

Haavoittuneet evakuoidaan tähän mäkeen, johon tulee sidontapaikka. Samalla patruunatäydennys täältä. Kummatkin siirtyvät 100 m Ravijoen tien tälle puolelle hyökkäyksen päästyä tavoitteeseen. Kranaatinheittimistö tukee komppanian hyökkäystä 0,3 tuliannoksella eli noin 300 kranaatilla. Mikä on joukkueen tavoite - Pekurinen? Oikein!

214

3 (3) JOUKKUEENJOHTAJAN KÄSKYJÄ TULEN JA LIIKKEEN AIKANA

1 Tulenjohtajalle Janhunen, hyökkään kahdella ryhmällä vasemmalta 3R:n tukiessa tästä.

Häiritse vihollista kolme minuuttia ja savuta vihollinen. Aloita tuli heti, kun olet valmis. 2 Sinkopartion johtajalle Sihvola, hyökkään ykkösellä ja kakkosella vasemman kautta. Tuhoa vaunu. Tulenjohtaja häiritsee ja savuttaa vihollisen kolmen minuutin ajaksi.

3 Joukkueen varajohtajalle Virtanen, hyökkään kahdella ryhmällä vasemmalta 3R:n tukiessa tästä. Sinkopartio tuhoaa vaunun. Tulenjohtaja häiritsee ja savuttaa vihollisen kolmen minuutin ajaksi. Tulenkäytön väliraja kentän pääty. Tulen aloitat kolmosella lähtiessämme liikkeelle. Punaisella valopistoolin patruunalla liityt mukaan.

4 Ensimmäisen ryhmän johtajalle Alenius, sinkopartio tuhoaa vaunun. Tulenjohtaja häiritsee ja savuttaa vihollisen kolmen minuutin ajaksi. Ryhmäsi ja kakkonen hyökkäävät johdollani vasemman kautta ja lyövät vihollisen.

215

LIITE 9 1(2)

JÄÄKÄRIJOUKKUEEN TUKIKOHDAN VARTIOINTIJÄRJESTELYT 1 Yleistä Joukkueen vartiopaikat määrää joukkueenjohtaja. Puolustukseen ryhmittymisen alkuvaiheessa ryhmänjohtajien on oma-aloitteisesti asetettava vartio tärkeimpään suuntaan. Joukkueen saavuttua joukkueenjohtaja asettaa kertasingoin varustetun taistelijaparin uhanalaiseen suuntaan suojaamaan ryhmittymistä. Taistelijapari voidaan asettaajoukkueenjohtajan lähtiessä käskyttämään alijohtajille ryhmittymiskäskyä.

2 Vartiopaikkojen määrä uhanalaisimpaan suuntaan 100 - 400 metrin päähän tukikohdasta kertasingoin varustettu taistelijapari yksi ilmatorjuntakonekivääri miehitettynä yhdellä taistelijalla jokaisessa suoja-asemassa lähivartiomies Tilanteen mukaan vartio intia voidaan tehostaa käskemällä kaikki ryhmät ja partiot miehittämään omat vartiopaikkansa.

3 Vartioinnin suunnittelu ja käskytys 1. tarkastuskierroksella joukkueenjohtaja käskee tukikohdan vartiopaikat ja tähystettävät alueet. Joukkueen varajohtaja suunnittelee tukikohdan vartioinnin joukkueenjohtajan antamien vaatimusten perusteella ja käskyttää ryhmänjohtajan pesäkkeen vartiopaikalla vaihto asemien käskyttämisen jälkeen. Joukkueenjohtaja käskyttää vartiopaikkojen miehittämisen.

4 Vartioinnin suunnittelussa on otettava huomioon vartiopaikka täyttää tuliaseman vaatimukset vartioaika on 1 - 2 tuntia vartiomies on paikallaan, kunnes seuraava vartiomies tulee tarvittaessa käytetään parivartiota

216 2(2) pimeällä parivartio vaihdetaan vuorotellen pimeänäkökyvyn takia ja vaihtojen välin on oltava ainakin puoli tuntia, jollei käytössä ole pimeänäkölaitteita hälytys on pyrittävä suorittamaan hiljaisena uhanalaisessa tilanteessa hälytetään hälyttimellä, ampumalla tai huutamalla 5 Vartioaliupseerina toimivat

joukkueen varajohtaja ryhmien johtajat sinkopartion johtaja tulenjohtoaliupseeri

6 Vartioaliupseerin tehtävät joukkueen vartiopaikkojen tarkastaminen vuoron aikana valvoo vartionvaihtojen tapahtumista käskettyinä aikoina valvoo lähivartiomiesten toimintaa vastaa hälytyksen välittämisestä - joukkueen taistelun johtaminen joukkueenjohtajan saapumiseen asti Varustuksena on taisteluvarustus, valopistooli ja valaisuraketteja. Mahdollisuuksien mukaan varustukseen lisätään valonvahvistin.